Luomu on tullut jäädäkseen

Maailmalta löytyy monia mallikelpoisia luomu- ja lähiruokakonsepteja, joista Suomessa olisi opittavaa.

Sitran liiketoiminnan johtava asiantuntija Jyri Arponen tekee töitä uusia lähiruokaratkaisuja kehittävien yritysten ja verkostojen parissa. Hän on tutustunut innovatiivisiin luomu- ja paikallisruokakonsepteihin Yhdysvalloissa ja eri puolilla Eurooppaa.

– Olen tavannut ruoka-alan toimijoita logistiikan ammattilaista sijoittajiin muun muassa Manhattanilla. Viesti on ollut selvä: luomu ei ole ohimenevä trendi, vaan se on vakiintunut pysyväksi toiminnaksi, Arponen kertoo.

Hänen mielestään kotimaiseen luomubisnekseen onkin hyvä hakea mallia kansainvälisiltä markkinoilta.

Whole Foods -kauppaketju toimii Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Kuva: Britt Reints (Flickr, Creative Commons)

Ruisleipää New Yorkissa

Maailmalla toimivista luomu- ja lähiruokayrityksistä Arponen nostaa esiin sekä isoja liikeketjuja että yksittäisiä tuottajia.

– Yhdysvaltalainen Whole Foods on kasvanut pienestä putiikista maailman isoimmaksi luomu- ja lähiruokaketjuksi. Whole Foods on aina läheisesti yhteydessä paikallisten tuottajien kanssa ja niillä on suuri logistiikkavirta. Toimiva logistiikkakonsepti on myös verkkokauppa Ocadolla, joka myy Britanniassa eniten luomua.

Lähiruoantuottajista Arponen hehkuttaa Nordic Breads -leipomoa: veljekset Simo ja Tuomas Kuusisto leipovat ruisleipää Long Islandilla New Yorkissa.

– He ovat onnistuneet siinä, missä meidän koko elintarviketeollisuutemme ei ole, eli myymään suomalaista ruisleipää maailmalla. Myynti on noussut parissa vuodessa merkittävästi, Arponen kertoo.

Uudenlainen kauppahalli

Luomu- ja lähiruokainnostuksen myötä myös torit ja kauppahallit kukoistavat. Arponen on innoissaan erityisesti kööpenhaminalaisesta kauppahallista, joka on toteutettu uudella konseptilla.

– Suomessa jokainen torimyyjä tai hallikauppias hoitaa itse oman logistiikkansa ja varastoinnit. Kööpenhaminan hallissa kaikki hoidetaan myyjän puolesta: ruoan tuottajien etsiminen, kuljetukset, varastointi, kylmätilat. Kauppias vain maksaa vuokran ja kehittää haluamansa liikekonseptin. Jotain tällaista voisi olla Suomessakin.

Jos Tanskassa luomu on jo arkipäivää, niin myös Itävallassa liputetaan luomun puolesta esimerkillisellä tavalla.

– Itävalta haluaa olla maailman ykkönen luomussa. Siellä tehtiin asiasta poliittinen päätös ja alettiin toimia sen mukaan. Nyt merkittävän suuri osa viljelystä on luomua. Tällaista päättäväisyyttä meiltä puuttuu, ja luomun edistäminen jää helposti vain puheiksi, Arponen sanoo.

Helsinkiläinen Aitokauppa myy luomu -ja lähiruokaa Kuva: Aitokauppa.fi

Lisää bisnesajattelua

Vaikka Suomessa tullaan luomun suhteen vielä kaukana perässä, löytyy eri puolilta maata jo hyviä esimerkkejä. Arposen kehuja saavat verkkokaupat Luomulaatikko ja MakuMaku, ruokapuoti Lumo Raumalla, Aitokauppa Helsingissä sekä vihreisiin energiaratkaisuihin panostanut Jounin kauppa Ylläksellä.

– Maatilatori Eat&Joyta ei voi olla mainitsematta. Hintataso on korkea, mutta oikeissa paikoissa konsepti toimii. Perustajat Aki Arjola, Jari Etelälahti ja Eeropekka Rislakki ovat olleet edelläkävijöitä monessa asiassa.

Mistä sitten johtuu, että Suomessa luomu- ja lähiruokabisnes on edelläkävijöistä huolimatta vielä lapsenkengissä? Arposen mukaan monia alan yrityksiä vaivaa pääoman köyhyys, kun ei löydetä sijoittajia.

– Myös liiketoiminta- ja markkinointiosaamista puuttuu, joten sillä puolella tarvitaan lisäkoulutusta. Mukaan pitäisi saada enemmän bisnesajattelua ja kysyntälähtöisyyttä. Tarvitaan innovatiivisia persoonia, jotka onnistuvat houkuttelemaan sijoittajat mukaan.

Lisäksi Arponen peräänkuuluttaa isojen ja pienten toimijoiden yhteistyötä.

– Muilla aloilla suuret yritykset sijoittavat pieniin ollakseen mukana niiden toiminnassa ja nähdäkseen, tuleeko niistä tulevaisuuden kumppaneita. Ruoka-alalla tällaista ei ole. Tärkeää olisi antaa pienille yrityksille tilaa kasvaa isommiksi.

Teksti: Maija Lielahti