Lähienergialla ilmastonmuutos ja energia omaan haltuun!

Lähienergia on käyttäjien yksin tai yhdessä säästämää tai uusiutuvilla energialähteillä paikallisesti tuottamaa energiaa. Lähienergiaa saa esimerkiksi eristeistä, lämmöntalteenottolaitteista, lämpöpumpuista, ledeistä, aurinkopaneeleista ja -keräimistä sekä pientuulivoimaloista. Lähienergiaa saa myös alueellisista, paikallisen yhteisön itse omistamista biovoimaloista tai tuulipuistoista. Lähienergian avulla ihmiset voivat parantaa energiaomavaraisuuttaan, vähentää päästöjään sekä välttää energian hintariskejä.

Energiankulutuskäyttäytymistä selvittäneissä tutkimuksissa on havaittu, että oma energiantuotanto ohjaa myös asukkaita käyttämään energiaa säästeliäämmin ja kysyntäjoustoa lisäten. Lähienergian avulla ilmastonmuutoksen ja energian maailmanmarkkinoiden edessä nykyisin avuttomista ihmisistä tulee uuden energiajärjestyksen tekijöitä ja vallanjakajia.

Hajautetussa puhtaassa energiassa on paljon liiketoimintamahdollisuuksia

Uusiutuvassa energiassa, rakennusten energiatehokkuudessa, älykkäissä sähköverkoissa ja energian varastoinnissa on merkittäviä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Puhtaan energian markkinat ovat sekä kansainvälisen sääntelyn että EU:n ilmastosääntelyn ansiosta merkittävässä kasvussa.Saksassa uusiutuva energia työllistää jo yli 370 000 ihmistä. Saksassa aurinkosähköpaneeleja on asennettu jo kahden ydinvoimalan kapasiteetin verran. Ja Lappeenrannassa aurinko paistaa yhtä paljon kuin Frankfurtissa.

Suomessa alan liiketaloudellista kasvupotentiaalia voidaan tarkastella esimerkiksi kauppataseen kautta. Sen mukaan Suomeen tuotiin vuonna 2011 energiatuotteita, kuten poltto- ja voiteluaineita ja sähkövirtaa, 13,2 miljardilla eurolla ulkomailta. Uusiutuvilla energialähteillä on mahdollista turvata koko Suomen energian tarve ja sitä myöten korvata tuonti kotimaisella tuotannolla. Monet suomalaispäättäjät pitävät kuitenkin asukkaiden, maanviljelijöiden ja yhteisöjen omia energiahankkeita puuhasteluna, jolla ei ole merkittävää taloudellista vaikutusta.

Suomen energiapolitiikassa elää vielä vanhoillinen ylhäältä alaspäin johtamisen ja keskitettyjen ratkaisujen ihannoimisen perinne, mistä olisi aika siirtyä 2000-luvulle. Vanhoillinen ajattelu on haitallista Suomen cleantech -sektorin kasvun ja miinuksella olevan vaihtotaseen kannalta. Tuontienergiaan käytetyt varat kannattaisi sijoittaa puhtaan energian kotimarkkinoihin, jolloin kansa saisi mahdollisuuden parantaa energiaomavaraisuuttaan ja alan yritykset saisivat tarpeellisia referenssejä pyrkiessään kasvaville maailmanmarkkinoille.

Lähienergia on tehtävä ihmisille helpoksi

Taloustutkimuksen vuonna 2011 yli 1500 asukkaalle ja mökkiläiselle tekemä kysely osoittaa, että lähienergialle on kysyntää. Tutkimuksen mukaan joka neljäs asunnon omistaja pitää energiauudistusta ajankohtaisena seuraavan kahden vuoden aikana. Energiatehokkaat ratkaisut, lämpöpumput, aurinkoenergia ja pelletit kiinnostivat kyselyyn vastanneita. Kolikon kääntöpuolena on, että ratkaisujen hankinta koetaan vaikeaksi.

Keskeisimmät haasteet asukkaiden näkökulmasta ovat tekniikoiden valinnan vaikeus sekä epävarmuus tekniikan toimivuudesta ja kustannushyödyistä. Kuluttajat kaipaavat markkinoille vertaa.fi:n kaltaisia ja avaimet käteen -tyyppisiä energiapalveluita. Muun muassa Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa ja Saksassa on kyseisistä palveluista erinomaisia esimerkkejä, kuten www.1bog.org, www.epoda.co.uk tai www.solarcity.com. Tämä osoittaa, että palveluja kyllä syntyy, kunhan markkina on yritystoiminnalle otollista ja insinöörit ja muotoilijat tekevät yhteistyötä kuluttajille sopivien ratkaisujen kehittämisessä.

Suomessa yritystoiminnan esteenä on monia rakenteellisia haasteita. Yritysten näkökulmasta hidas ja alueellisesti vaihteleva lupabyrokratia vie yritystoiminnalta kannattavuuden. Lisäksi uusiutuvan energian taloudelliset kannustimet on tällä hetkellä rajattu pitkälti vain teollisen mittakaavan investoinneille. Epäselvä ja pientuotantoa syrjivä tukipolitiikka pitää asiakkaat lähinnä odotuskannalla.

Haasteista huolimatta lähienergian edelläkävijöitä löytyy Suomesta lähes kaksi sataa. Ilmastotekojen näyteikkunaa Hinkumappia (www.ymparisto.fi/hinkumappi) tutkimalla voi huomata, että Suomessa on lukuisia pientuulivoimaloiden, aurinkopaneelien ja passiivitalojen omistajia. Vaasalaisella Pertti Reinikaisella on talonsa katolla yli 16 neliötä aurinkopaneeleja ja -keräimiä, Tero Niemi on rakentanut Tuusulaan tyylikkään Villa Unelma -passiivitalon ja Thomas Commondtilla on Paraisilla energiaomavarainen Höyrylinna-talo, jonka sähköt ja lämmöt tuotetaan omilla puilla. Uusikaarlepyyssä 445 osakkaan osuuskunta pyrkii energiaomavaraiseksi oman biokaasun, hakelämmön ja pienvesivoiman avulla.

Myös edelläkävijöiden kokemusten perusteella on kuitenkin selvää, että lähienergiasta voi tulla valtavirtaa vasta sitten, kun hallinnolliset lupa ja tukikäytännöt sekä alan palvelut paranevat. Nyt asiointipolun läpikahlaaminen edellyttää intohimoa ja henkilökohtaista paneutumista.

Tarvittavat korjausliikkeet

Nykyiset lähienergian käyttöönoton hankaluudet johtuvat poliittisen tuen puutteesta ja uuden kehittyvän energiamarkkinan kasvukivuista. Mitä pitäisi sitten tehdä, jotta hallinnolliset esteet poistuisivat ja lähienergian käyttöönotosta tulisi helpompaa?

Ohessa koottuja esteitä ja niiden ratkaisuehdotuksia:

1. Este: Kansalaisten ja yrittäjien on hyvin vaikeaa ottaa selvää, mitä kaikkia lippuja ja lappuja pitää minnekin lähettää, jotta lähienergiaprojektin saa tehtyä. Puhumattakaan siitä, miten työlästä projektin läpivienti on!

Ratkaisu: Rakennetaan “yhden luukun” periaatteella toimiva käyttäjälähtöinen sähköinen asiointipalvelu, jonka avulla ihmiset voivat yhden verkkolomakkeen avulla hoitaa kaikki tarvittavat lupa- ja tukiasiat. Sähköisen palvelun kautta tieto menee eri viranomaisille ja verkkoyhtiöille. Mallia voi ottaa vaikkapa www.palkka.fi -palvelusta, jonka kautta kotitaloustyönantaja voi lähettää kaikki tiedot ja maksut helposti työntekijälle, verottajalle, eläkevakuutusyhtiölle sekä Kelalle.

2. Este: Sähkön pientuotannon, esimerkiksi aurinkopaneelien ja pientuulivoimalan kytkentä verkkoon voi olla Suomessa hyvin vaikeaa ja alueelliset vaihtelut verkkoyhtiöiden käytännöissä ovat suuria.

Ratkaisu: Annetaan kaikkia verkkoyhtiöitä velvoittava selkeä ohjeistus, jonka mukaan verkkoon kytkentä on toteutettava kuluttajan ja yrittäjän näkökulmasta automaattisena, helppona ilmoitusasiana sähköisen asiointipalvelun kautta (ks. este 1).

3. Este: Aurinko-, pientuulivoiman ja muiden pientuotantoratkaisujen rakennus- ja toimenpidelupakäytännöt ovat hitaita, epäselviä ja kunnittain vaihtelevia.

Ratkaisu: Annetaan kaikkia kuntia ja lupaviranomaisia velvoittava selkeä ohjeistus, jossa määritellään selkeästi milloin lupaa ei tarvita ja milloin tarvitaan mikäkin lupa, sekä missä ajassa lupa pitää käsitellä. Luvan hakeminen tehdään helpoksi asiakkaille sähköisen asiointipalvelun kautta (ks. este 1).

4. Este: Tukikäytännöistä on vaikea ottaa selvää. Mikä tuki on saatavissa milloin ja mihin tarkoitukseen ja mistä se pitää hakea? MMM:stä, TEM:istä, ELY:stä, EMV:stä, ARA:sta vai verottajalta?

Ratkaisu: Myös tukien hakeminen tehdään helpoksi sähköisen asiointipalvelun kautta (ks. este 1).

5. Este: Aurinkosähkön tuotanto ajoittuu Suomessa valoisaan aikaan, jolloin paneeleista riittää usein sähköä syötettäväksi myös verkkoon. Nykytilanteessa ylijäämäsähköstä saa erittäin pienen korvauksen tai ei saa korvausta lainkaan.

Ratkaisu: Otetaan käyttöön nettolaskutusjärjestelmä, jossa sähkön pientuotannosta (esim. alle 1 000 kVA) syntyvä ylijäämä hyvitetään pientuottajille vuositasolla sähkölaskussa niin, että hyvitys kattaa myös sähkönsiirtomaksut ja verot.

6. Este: Monet yhdistykset, osuuskunnat ja muut yhteisöt valittavat, että heidän on vaikeaa saada julkisilta tahoilta investointitukia tai rahoitusta energiahankkeisiin, koska ne eivät ole ns. osakkeen omistajilleen voittoa tekeviä yrityksiä.

Ratkaisu: Investointituki- tai hankerahoituspäätöksiä ei enää tehdä yhteisöjen organisoitumismuodon perusteella, vaan  kannattavuuslaskelmien ja hyötyjen kokonaisarvioinnin perusteella. Sillä ei pidä olla väliä, onko hakija ky, oy, ry, osuuskunta vai säätiö.

7. Este: Monilla yhteisöillä on lähienergiainvestoinnin tekemiseksi pulaa yksityisestä alkupääomasta. Pankit antavat yleensä lainaa 60-70 %:lle investoinnista, mutta loppu pitää tulla omasta pussista. Esimerkiksi yhteisen ison tuulivoimalan hankinta voi maksaa 3 miljoonaa euroa.

Ratkaisu: Perustetaan puhtaan energian rahasto tai rahoitusmalli, joka auttaa lähienergiainvestointien toteutusta kärsivällisillä tuotto-odotuksilla. Näin kansalaiset ja vastuulliset yritykset voivat saada lähienergiaprojektien rahoittamisesta paremman mielen ja koron kuin pankkitalletuksista. Osviittaa voi ottaa vaikkapa Ison-Britannian Green Deal –rahoitusmallista.

8. Este: Asuinalue- ja korttelikohtaisten hybridienergiaratkaisujen, joissa yhdistyy energiatehokkuus sekä useampi uusiutuvan energian teknologia, on vaikea toteuttaa nykyisin koska niitä ei ole huomioitu kaavoituksessa.

Ratkaisu: Kaavoituksen pohjalle laaditaan aina energiatehokkuus- ja uusiutuvan energian selvitykset. Samoin menetellään myös täydennysrakennusja muissa kaavamuutoshankkeissa.

Artikkeli on julkaistu marraskuussa 2012 osana Maan ystävät ry:n artikkelikokoelmaa Huomisen energia – osallisuus, omistajuus ja paikallisuus energiahaasteen ratkaisuina.