sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.ITÄ-AASIA
Globaali murros kohti Aasiaa haastaa Suomea arvioimaan paikkaansa maailmassa. Suomen tulee pärjätä uudentyyppisessä talouden ja kulttuurin kisassa.
Itä-Aasiassa tulevaisuus
Itä-Aasian meneillään oleva nousu ja tähän liittyvä globaali paradigmamuutos ovat Suomelle merkittävä kulttuurisen osaamisen ja taloudellisen kilpailukyvyn haaste. Voidaan ennakoida, että useat Suomen tulevaisuuden keskeisistä mahdollisuuksista ja yllättävistä haasteista tulevat nousemaan juuri Itä-Aasiasta. Maailmanlaajuinen talouden ja poliittisten painopisteiden uudelleenryhmittyminen haastavat Suomea arvioimaan paikkaansa globalisoituvassa maailmassa. Suomen tulee pärjätä talouden ja kulttuurin uudentyyppisessä kisassa, jossa Itä-Aasian maat, Kiina etunenässä, määrittelevät globaalin kehityksen suuntaa.
Sitra aloitti tammikuussa 2012 kolmevuotisen Itä-Aasian strategisen seuranta- ja tutkimusprojektin, jossa seurataan ja ennakoidaan nopeiden havaintojen kautta maailman muutosta Aasian kehityksen näkökulmasta. Kiinnostuksen kohteina ovat globaalin murroksen synnyttämät haasteet Suomelle ja Euroopalle sekä yllättävät, radikaalitkin Kaukoidässä havaittavat signaalit ja kehitystrendit.
Idän ja lännen uudelleenkohtaaminen
Viisisataa vuotta sitten Vasco da Gaman aikalainen, portugalilainen Jorge Álvares purjehti Aasiaan ja rantautui vuonna 1513 ensimmäisenä eurooppalaisena Helmijoenlaaksoon, nykyisen Kiinan Guangdongin ja Hong Kongin alueille.
Siitä alkoi lännen ja Euroopan sekä itäisen Aasian kohtaaminen.
Eurooppa eli latinalainen maailma eli tuolloin kaukana Kiina-keskeisen Aasian sofistikoituneesta kulttuurista ja kehittyneisyydestä. Kiina, joka oli oman aikansa globalisaation kukoistaja ja suurvalta, oli ollut lähes kaksituhatta vuotta myös maailman suurin talous. Kiinan vahvuutta lisäsi arabikulttuurin ja islamin, toisen maailman vahvan valtavoiman 1000-luvun taitteen jälkeen alkanut taantuminen.
Eurooppalaiset näyttäytyivät 1500-luvun kiinalaisille levottomina, barbaarisina, hyökkäys- ja valloitushaluisia ja huonotapaisina. Vasco da Gaman ajan maailmanjärjestyksen aikaan olisi hyvin voinut olettaa, että muun maailman ja Euroopan kohtalona oli aasialaistua.
Mutta Länsi-Euroopassa käynnistyi renessanssi ja luova tuho, valtavana aaltona tuon ajan maailmaa ravisteleva muutos. Katolisen paavin henkinen valta murentui, tiede ja taiteet lähtivät nousuun. Renessanssin iloinen ja vapaa vuorovaikutus alkoivat synnyttää modernia maailmaa.
Levoton Eurooppa koostui 1500-luvulla yli viidestäsadasta pienestä ja isommasta kuningas- ja ruhtinaskunnasta. Valtakeskittymien tarve hakea jatkuvissa ristiriitatilanteissa erilaisia liittolaisia synnytti eurooppalaista dynaamisuutta. Jotta selviäisit juonitelluissa ja eri peleissä tuli sinun synnyttää alinomaa uutta ajattelua ja asejärjestelmiä. Kuninkaat ja ruhtinaat rahoittivat innokkaasti tutkimusmatkoja, kokeiluja, taidetta ja uusia innovaatioita.
Maatalouden kehittyneisyys piti kiinalaisten elintasoa vielä 1700-luvun alussa eurooppalaisia korkeampana. Mutta teollinen vallankumous käynnisti lännessä työn tuottavuuden, teollisuuden kehityksen ja elintason nousun, jota vei eteenpäin eurooppalaisten intomielisyys seikkailuun, keksijyyteen, riskinottoon ja kaupankäyntiin.
Nykyisin vapaana markkinataloutena tunnettu ajattelu sai alkunsa juuri tuon ajan dynaamisessa Euroopassa.
Sen sijaan 1700-luvulla Kiinan kehitys hitaasti pysähtyi. Maata vaivasi pakottava tarve hallita kaikkea yhdenmukaisesti, olla kaikkialla samanlainen. Kiinan byrokraattinen, ytimeltään yhtenäinen hallintokulttuuri tuotti hitautta ja yksisuuntaista ajattelua. Rajoja suljettiin ja vuorovaikutusta rajoitettiin.
Nuori Amerikan Yhdysvallat ohitti 1880-luvulla Britannian maailman johtavana teollisena tuotantomaana. Yli sataan vuoteen ei Yhdysvaltojen mahtiasemaa teknologian ja tiedon kehittäjän tultaisi uhkaamaan.
Mutta tänään, toistasataa vuotta kestänyt Yhdysvaltojen valtakausi näyttäisi aloittaneen hiipumisensa.
Itä-Aasian meneillään oleva ja erityisesti Kiinan nousu ovat osa syvällä kulkevaa isoa tarinaa, jossa viimeisen kahdensadan vuoden aikana länteen, Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan siirtynyt aloiteoikeus määritellä ja tehdä historiaa on siirtymässä takaisin itään. Länteen keskittynyttä talouden synnyttämää vaurautta ja valtaa virtaa vuon lailla Aasian ja Tyynenmeren meren alueelle.
Juha Kulmanen referoi kesäkuussa radio-ohjelmassaan Amerikkalaisia puheenvuoroja Robert Kaganin kirjaa ”The World America made”. Kagan, joka toimii riippumattoman Brookings-Instituutin tutkijana pitää Amerikan tarinaa demokratian jatkuvasta etenemisestä ja liberaalin talousjärjestelmän kaikkivoipuudesta Aasian vuosisadalla historiattomana.
”Me haluamme uskoa, että demokratian voitto on ajatuksen voitto ja vapaa markkinakapitalismi on vallitseva siksi, että se on järjestelmänä paras ja että kummatkin ovat korvaamattomia. Se on kaunis ajatus, mutta historia kertoo muuta.”, siteeraa Kulmanen Kagania.
Kiinan eliitin näkökulma Yhdysvaltain globaaliin rooliin on ollut aina skeptinen. Kiinalle Yhdysvaltojen puhe ihmisoikeuksien ja yksilönvapauksien levittämisestä on enemmän valtapolitiikkaa ja opportunismia. Kiinan näkökulmasta Yhdysvallat toimii ideologisista motiiveista, joilla se näennäisliberaalina supervaltana haluaa ristiretken kaltaisesti levittää arvojaan ja elämisen malliaan kaikkialle maailmaan.
Tätä mallia Kiina ei ole ostamassa. Kuten Linda Jakobson, joka on yksi Suomen parhaita Kiinan asiantuntijoita, on korostanut, Kiina tietää että sillä on seuraavat kymmenen kaksikymmentä vuotta mahdollisuuksien ikkuna edessään auki. Viime kädessä, kuin raakana tosiasiana Kiina näyttäisi luottavan talouden kasvun, sotilaallisen voiman, Itä-Aasian alueella hyväksytyn valta-aseman hakeminen ja osaamisen kehittämiseen olevan avaimet tulevaisuuteen.
Taloushistoroitsija Robert Fogel, joka sai 1993 taloustieteen Nobel-palkinnon, ennusti Foreign Policy lehteen (2010 ) kirjoittamassaan artikkelissa, että vuonna 2040 Kiinan kansantalous on kolme kertaa Yhdysvaltoja suurempi, ja että Kiinassa tuotetaan 40 prosentti maailmantaloudesta. Kiinan voimaksi Fogel näki sen panostukset koulutukseen ja tutkimuksen kehittämiseen.
Väite saa tukea tilastoista: Yhdysvallat ja teollistuneet maat tuottivat vuonna 1995 yhdessä lähes puolet, 45 prosenttia maailman taloudesta ja Aasiassa syntyi kolmannes. Tänään puolet maailmantaloudesta syntyy Aasiassa. Yhdysvallat ja muut kehittyneet teollisuusmaat tuottavat enää kolmanneksen.
Kun seuraan täällä Aasiassa Korean, Kiinan, Japanin ja Taiwanin lehdistöä, näyttäytyy Eurooppa niissä maailman sairaana miehenä. Tämän päivän keskeinen julkinen syntipukki Aasian talouksien sekä pörssien alakuloon ja kasvaviin riskeihin on Eurokriisi ja heikko Eurooppa.
Miksei EU laita omia nurkkiaan kuntoon, huutavat erityisesti kiinalaislehtien pääkirjoitukset. EU ja Eurooppa ovat kauempaa katsottaessa vaarallisessa kierteessä; eurooppalainen unelma poliittisesta ja taloudellisesta rauhan utopiasta ei historiallisessa mielessä ole enää uskottava.
Vallitseva mielikuva: väsynyt, väsähtänyt Eurooppa.
Eikö tänään pidä kysyä mikä on Suomen linja Kiina-vetoisen Itä-Aasian ja laskevan auringon lännen hakiessa uutta tasapainoaan? Onko Suomen tulevaisuus sidottu vääjäämättömästi Euroopan kohtaloon? Vai pitäisikö meidän katsoa tulevaisuuteen paasikivimaisesti, puhtaan kansallisen edun kannalta?
Onhan Suomi osannut aina nähdä historialliset hetkensä ja tilaisuutensa navigoidessaan niin talouden kuin turvallisuuden kysymyksissä idän ja lännen välillä.
JULKAISUT
Ota yhteyttä
AJANKOHTAISTA