Jätteenpoltto ei ole ratkaisu jäteongelmaan

Suomen suurin jätevoimala otetaan tänään käyttöön Vantaalla. Se on yksi osoitus siitä, että jätettä syntyy maassamme yhä aivan liikaa. Ratkaisu jäteongelmiin ei ole jätteenpoltto vaan kiertotalous. Jättivoimala on siis vääränlainen viesti.

Maapallon luonnonvarat ehtyvät huimaa vauhtia tuotannon ja kulutuksen kasvaessa. EU:n ja Suomen päämääränä tulisikin olla kiertotalous, josta jäte suunnitellaan lähes kokonaan pois: raaka-aineet kiertävät, uusiutumattomia luonnonvaroja korvataan uusiutuvilla ja tuotteet ovat sellaisia, että ne voidaan kierrättää tai käyttää uudelleen.

”Niin kauan kun jättimäisille polttolaitoksille on tarvetta, olemme väärällä tiellä. Voimalat ovat merkki siitä, että itse ongelma – jätekuorma – on ratkaisematta. Vastuuta muutoksesta ei tosin voida sälyttää yksin jätelaitoksille, vaan myös arvoketjun alkupäähän on kiinnitettävä enemmän huomiota”, painottaa Sitran johtaja Mari Pantsar-Kallio.

Siirtymä kiertotalouteen edellyttää pitkäikäisiä, kierrätettäviä tuotteita ja kulutustottumuksia, jotka perustuvat omistamisen sijasta jakamiseen, uudelleenkäyttöön ja korjaamiseen. Myös jätteiden lajittelu tulee tehdä helpommaksi ja kannustavammaksi.

”Kannusteiden pitää tukea uudenlaisia valintoja. Jätteenpoltto on paljon parempi vaihtoehto kuin kaatopaikoille läjitys, mutta uhkana on, että poltosta tulee nielu myös kierrätettävälle jätteelle”, Pantsar-Kallio huomauttaa.

Polttokapasiteetin lisäys voi pahimmillaan viedä markkinoita uusilta kierrätysratkaisuilta, sillä voimaloihin tehtyjen jätti-investointien jälkeen jätteenpoltto on edullista. Viime vuosina yhdyskuntajätteen kierrätysaste on ollut Suomessa vain 32–35 prosenttia.

Missä jäte, siellä bisnes

EU-komissio julkaisi suuriin muutoksiin ohjaavan tiedonannon kiertotaloudesta heinäkuussa 2014. Siinä on ehdotettu tavoitteeksi, että vuonna 2016 kaikesta Euroopassa syntyvästä yhdyskuntajätteestä kierrätetään puolet ja vuoteen 2030 mennessä 70 prosenttia. Kierrätysasteen paraneminen antaa uutta vauhtia talouteen ja lisää työpaikkoja. Resurssien tuottavuuden kasvu 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä kasvattaisi Euroopan bruttokansantuotetta lähes yhden prosentin, loisi kaksi miljoonaa uutta työpaikkaa, turvaisi materiaalien saatavuutta ja vähentäisi ympäristökuormitusta.

”Suomen kannattaa olla muutoksen etujoukoissa. Siellä missä on materiaalia, on myös bisnestä. Yrityksille tämä tarkoittaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, säästöjä ja suurempaa riippumattomuutta yhä kalliimmiksi muuttuvista hupenevista luonnonvaroista”, Pantsar-Kallio muistuttaa.

Jotta kiertotalouteen saadaan lisää vauhtia, tarvitaan systeemistä muutosta, jossa jätehuoltoyhtiöiden lisäksi teollisuuden, palveluntuottajien ja kuluttajien valinnoilla on ratkaiseva merkitys.