Lisää tietoa digitalisaation ympäristövaikutuksista

Päättynyt hanke 3/2020 – 6/2022

Lisäsimme tietoa ja ymmärrystä digitalisaation positiivisista ja negatiivisista ympäristövaikutuksista. Tarjosimme tietoa ja työkaluja päätöksenteon tueksi.

Mistä oli kyse?

Digitalisaatiolle asetetaan kovia odotuksia kiertotalouteen Kiertotalous Talousmalli, jossa ei tuoteta jatkuvasti lisää tavaroita, vaan kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen: jakamiseen, vuokraamiseen sekä kierrättämiseen. Materiaaleja ei lopuksi tuhota, vaan niistä syntyy yhä uudelleen uusia tuotteita. Avaa termisivu Kiertotalous
siirtymisessä ja päästöjen vähentämisessä. Digitalisaatio voikin auttaa kiertotalouteen siirtymisessä erityisesti tietyillä sektoreilla, kuten energia-alalla, rakentamisessa, maataloudessa, vähittäiskaupassa, teollisuudessa sekä logistiikassa, pankkialalla ja liikenteessä.

Digitalisaation eteneminen ja datan käytön kasvu ei kuitenkaan voi tapahtua ilman luonnonvaroja kuten energiaa tai materiaaleja. Digitaalisiin sovelluksiin sekä datan siirtoon, käsittelyyn ja tallentamiseen tarvitaan aina fyysisiä laitteita ja energiaa.

Digitalisaatio vaikuttaa yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Kokonaiskuvan ja systeemitason vaikutusten muodostaminen digitalisaatiosta ja sen ympäristövaikutuksista on haastavaa.

Monia kysymyksiä oli avoinna: millaista tietoa ympäristövaikutuksista alan toimijat raportoivat ja kenelle? Millaista tietoa ja dataa tarvittaisiin kokonaisvaltaisen kuvan hahmottamiseksi? Millaiset digitaaliset ratkaisut edistävät siirtymää kiertotalouteen ja miten ratkaisut suunnitellaan resurssitehokkaiksi? Miten informaatiosektorin oma ympäristöjalanjälki saadaan mahdollisimman pieneksi? Miten kehitystä viedään yhdessä toivottuun suuntaan?

Mitä saatiin aikaan?

Digitalisaation ympäristövaikutuksista oli hankkeen alkaessa melko vähän julkisesti saatavilla olevaa tietoa. Tiedot olivat hajanaisia ja osin keskenään ristiriitaisia.

Tavoitteenamme oli lisätä tietoa siitä, miten digitalisaatio ja ICT-ala voivat edistää globaalia kestävyyssiirtymää samalla huomioiden digitalisaation ja koko toimialan ympäristövaikutusten minimoiminen. Halusimme myös selvittää, mitkä ovat toimialan keskeiset haasteet. Tavoitteenamme oli myös nostaa laajempaan keskusteluun digitalisaation ja datan käytön hyödyt ja haitat.

Sitran rahoituksella toteutettiin neljä selvitystä:

Keväällä 2020 selvitettiin, mitä tietoa ICT-alan sähkön- ja energiankulutuksesta Suomessa ja Euroopassa on saatavilla. Tutkimuksessa käytiin läpi, kuinka Suomen informaatiosektorin energian- ja sähkönkäyttö on kasvanut vuosina 2011-2018. Sitran rahoittaman tutkimuksen ”Informaatiosektorin energian- ja sähkönkäyttö Suomessa” toteuttivat Etla ja Aalto-yliopisto.
Vuoden 2021 aikana tarkastelimme materiaalien kulutusta ja erityisesti sitä, miten paljon kiihtyvä digitalisaatio vaatii luonnonvaroja. Tutkimuksessa tunnistettiin myös alaa koskevia keskeisiä haasteita ja ratkaisuja. Sitran rahoittaman ”Digitalisaatio ja luonnonvarat” -tutkimuksen toteuttivat Geologian tutkimuskeskus GTK, VTT ja Suomen ympäristökeskus
Vuoden 2021 aikana selvitettiin myös liikkumisen sähköistämisessä sekä uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä tarvittavien luonnonvarojen riittävyyttä. Tutkielma ”Liikkumisen sähköistämisessä sekä uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä tarvittavat luonnonvarat ja niiden riittävyys” linkittyi digitalisaation luonnonvara- ja energiaselvityksiin, koska kaikkiin näihin tarvitaan samoja raaka-aineita, ja koska digitalisaatio tarvitsee tulevaisuudessa paljon uusiutuvaa sähköä
Syksyllä 2021 tarkasteltiin informaatiosektorin toimitusketjujen kasvihuonekaasupäästöjä. Tutkimuksessa selvitettiin sitä, miten suomalaisten ICT-alan yritysten päästöintensiteetti muuttuu, kun tarkasteluun otetaan myös yritysten hankinnat ja ulkoistamispäätökset. Lisäksi tutkimuksessa kuvattiin mistä maista Suomen ICT-sektorin ja sen toimitusketjujen kasvihuonekaasupäästöt tulevat. ”Informaatiosektorin kasvihuonekaasupäästöt toimitusketjuissa” -tukimuksen toteutti Sitran rahoituksella Etla

Kuka oli mukana?

Työtä tehtiin yhteistyössä valtionhallinnon, alan yritysten ja järjestöjen sekä tutkimuslaitosten, yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Työ sisälsi selvitys- ja tutkimustyötä, tapahtumien järjestämistä ja niihin osallistumista, viestintää sekä yhteistyötä eri hankkeiden ja organisaatioiden kanssa.

Sitran rahoittamia selvityksiä toteuttivat Etla, Aalto-yliopisto, Geologian tutkimuskeskus GTK, VTT ja Suomen ympäristökeskus.

Sitran kiertotalousasiantuntija Lotta Toivonen oli liikenne- ja viestintäministeriön vetämän kansallisen ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiaa valmistelevan työryhmän jäsen. Strategia julkaistiin maaliskuussa 2021.