sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.BIOTALOUS
Kestävä hyvinvointi perustuu uusiutuvien luonnonvarojen älykkääseen ja vastuulliseen käyttöön.
Biotalous on kestävä ratkaisu
Biotaloudella tarkoitetaan sellaista tuotantoa, jossa hyödynnetään luonnosta saatavia uusiutuvia materiaaleja sekä kehitetään ja otetaan käyttöön niihin liittyviä innovaatioita ja teknologioita. Samalla edistetään systeemistä muutosta kohti uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä uusiutumattomien sijaan.
Biotalous voidaan nähdä myös strategiana, jonka avulla yhteiskunta taistelee päivänpolttavia haasteita vastaan. Tällaisia ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, lisääntyvä kilpailu luonnonvaroista sekä maaseudun ja alueiden kehittäminen. Biotalous tuleekin nähdä uutena talous- ja yhteiskuntajärjestyksenä, joka haastaa valtaosan nykyisistä käytännöistämme ja rakenteistamme.
Käsitteenä biotalous on laaja. Se kattaa muun muassa metsäteollisuuden, kemianteollisuuden, kalatalouden, maatalouden, elintarviketeollisuuden ja lääketeollisuuden. Myös luontomatkailu voidaan laskea osaksi biotaloutta. Biotalous muodostaa nyt ja tulevaisuudessakin Suomen elinkeinoelämän selkärangan.
Biotalous haastaa keskittyneen yhteiskuntamallin
Kestävän ainekierron tarjoamiin mahdollisuuksiin tarttuminen edellyttää muutoksia koko yhteiskunnassa. Tulevaisuuden biotalous on samanaikaisesti sekä maailmanlaajuista että paikallista. Samalla, kun kehitetään lähiratkaisuja esimerkiksi uusiutuvan energian tuotantoon, luodaan pohjaa globaaleille ratkaisuille, joilla voi olla kansantaloudellisesti merkittävää vientipotentiaalia.
Tulevaisuuden biotaloudessa osa tuotannosta, kuten ruoka ja energia, tuotetaan paikallisesti lähellä raaka-aineita sekä asiakkaita, niin että ylimääräistä kuljetusta ei synny ja tuotteet voidaan kierrättää tehokkaasti. Erityistuotteita, cleantech-ratkaisuja ja palveluja vaihdetaan kuitenkin edelleen globaaleilla markkinoilla, samoin kuin biotalouden muuntuvia ja monistettavia menestyskonsepteja.
Paikallinen tuotanto ja globaali järjestelmä verkottuvat tehokkaasti myös älykkäiden energiaverkkojen tai vastaavien kautta. Onnistuneet biotalousratkaisut siis parantavat Suomen vaihtotasetta ja vähentävät ympäristövaikutuksia. Kilpailu maailmanmarkkinoilla on kuitenkin kovaa, ja siksi Suomen tulee tarttua biotalouden tarjoamiin mahdollisuuksiin ripeästi.
Siirtyminen biotalouteen vaatii yhteistä tahoa, sitoutumista ja päätöksiä
Sitra laati jo vuonna 2011 biotalouden vision yhteistyössä johtavien, lähiratkaisuja kehittävien biotalousyritysten ja -asiantuntijoiden kanssa: ”Vuonna 2020 energia- ja ravinneomavaraisuutta parantaville, kestäville biotalouden lähiratkaisuille on merkittävää kysyntää. Kysyntään vastataan alan ennakkoluulottomalla yhteistyöllä ja uusilla, toistettavilla liiketoimintakonsepteilla.” Visiossa globaali ja keskitetty sekä paikallinen ja hajautettu täydentävät toisiaan. Päättäjien haasteena onkin nyt löytää optimaalinen yhdistelmä globaalia ja lokaalia toimintaa.
Suomen kansallinen biotalousstrategia julkistetaan vuoden 2014 alussa. Sitra tukee strategian implementointia lisäämällä ymmärrystä, käynnistämällä tulevaisuuden ratkaisuihin tähtääviä kokeiluja ja herättämällä keskustelua biotalouteen perustuvan yhteiskunnan kehityspoluista ja mahdollistavista rakenteista sekä vauhdittamalla kestävään ainekiertoon perustuvaa paikallista liiketoimintaa.
Suomella on kaikki edellytykset nousta biotalouden mallimaaksi, mutta tämä edellyttää yhteisymmärrystä ja toimenpiteitä niin julkiselta kuin yksityiseltäkin sektorilta. Tulevaisuuden voittajakonseptit syntyvät ainoastaan ennakkoluulottomalla yhteistyöllä ja rohkeilla kokeiluilla.
Lue lisää:
Selvitys Arvoa ainekierroista
Luonnonlukutaito – luo liiketoimintaa vihreästä hyvinvoinnista
Tietopaketti Resurssiviisaus
Raportti Maaseutu kestävien ratkaisujen taloudessa
Raportti Distributed Bio-Based Economy – Driving Sustainable Growth (englanniksi)
Kansainvälisen biotalouskyselyn tulokset (englanniksi)
AJANKOHTAISTA