Digitaalinen valta ja demokratia

Mediaympäristön nopea muutos on synnyttänyt uusia yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapoja ja digitaalisen vallan muotoja. Tuotamme tietoa arjen digitalisoitumisen vaikutuksesta demokratiaan ja luomme ihmisille edellytyksiä vaikuttaa itselleen merkityksellisiin asioihin.

Kuvituskuva. Nuoria, EU:n tähdet ja koneen rattaita sinisellä taustalla.
uutiset
uutiset
Heikki Lauha ja Rosa-Maria Mäkelä
Puheenvuoro
Haastattelu
uutiset
Vierailija
Juha Honkonen
artikkelit
Haastattelu
Heikki Lauha ja Rosa-Maria Mäkelä
Puheenvuoro
Kuvituskuva. Nuoria, EU:n tähdet ja koneen rattaita sinisellä taustalla.
uutiset
Kirsi Hantula, Tiina Härkönen ja Rosa-Maria Mäkelä
Puheenvuoro
Lista
Puheenvuoro
Tarmo Toikkanen ja Rosa-Maria Mäkelä
Kommentti
Kalle Järvenpää ja Veikko Isotalo
Haastattelu
Käsi pitelee puhelinta, jossa ruudulla Postimuseon verkkosivun tiedote "Keskusteluja digiarjesta museokeskus Vapriikissa".
Poiminnat
Haastattelu
uutiset
Ilmiö
uutiset
Puheenvuoro

Mistä on kyse?

Viime vuosikymmeninä nähdyn mediaympäristön nopean muutoksen myötä on syntynyt lukuisia uusia yhteiskunnallisen vaikuttamisen tapoja ja uudenlaisia digitaalisen vallan muotoja. Tämä on tehnyt päättäjän ja kansalaisen, vaikuttajan ja vaikutettavan sekä viestien lähettäjän ja vastaanottajan rajat aiempaa sumeammiksi.

Digitalisaatio ja verkostomaisen vallan kasvu voi vauhdittaa yhteiskunnan kehitystä demokraattiseen tai epädemokraattiseen suuntaan. Esimerkiksi Tukholmassa päämajaansa pitävä kansainvälinen demokratiainstituutti Idea arvioi vuoden 2021 lopussa julkistetussa raportissaan The Global State of Democracy: Building Resilience in a Pandemic Era, että koronapandemia on syventänyt demokraattisten ja ei-demokraattisten järjestelmien välistä kuilua.

Samaan aikaan myös monissa vakiintuneissa demokratioissa on omaksuttu parin viime vuoden aikana autoritaarisia toimintatapoja. Idean viesti on samansuuntainen kuin lukuisten muidenkin viime vuosina julkistettujen demokratiaraporttien: demokratian elintila maailmassa on jatkanut viime vuosina kapenemistaan.

Samaan aikaan mm. verkkohäirintä ja uhkailu alentavat Suomessakin tutkitusti ihmisten halukkuutta osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, ottaa asiantuntijana julkisesti kantaa tulenarkoihin aiheisiin tai vaikkapa lähteä ehdolle vaaleihin. Esimerkiksi Ylen Hyvin sanottu -kampanjan vuonna 2021 teettämässä kyselyssä 63 prosenttia suomalaisista koki julkisen keskustelukulttuurin menneen huonoon suuntaan, eikä julkisen keskustelun nähty kutsuvan kaikkia mukaan. Luottamusta demokratiaan ja toisiin ihmisiin rapauttavat myös uudet ja läpinäkymättömät, dataan ja algoritmeihin perustuvat vaikuttamisen tavat.

Jo vuonna 2018 tehdyn Eurobarometri-tutkimuksen mukaan 83 prosenttia eurooppalaisista piti disinformaatiota uhkana demokratialle, 63 prosenttia nuorista eurooppalaisista törmäsi valeuutisiin useammin kuin kerran viikossa ja 51 prosenttia eurooppalaisista uskoi altistuneensa verkossa disinformaatiolle. Ei ole syytä olettaa, että näiden ilmiöiden merkitys olisi sittemmin pienentynyt.

Mitä teemme?

Digitaalinen valta ja demokratia -projekti tuottaa tietoa ja ymmärrystä informaatioympäristön muutoksesta, digitaalisesta vallasta sekä datan yhteiskunnallisesta merkityksestä ja mahdollisuuksista. Projekti myös parantaa kansalaisten valmiuksia (tieto, taito, innostus) vaikuttaa itselleen merkityksellisiin asioihin. Näitä valmiuksia ovat esimerkiksi nykyistä parempi teknologia-, informaatiolukutaito sekä ymmärrys siitä, miten demokratia toimii.

Projektissa myös kehitetään ja kokeillaan uudenlaisia vaikuttamisen ja yhteistoiminnan malleja digitaalisissa ympäristöissä.

Projektiin liittyviä hankkeita

Nuoria, demokratian pylväitä, hammasrattaita ja robotti. Kuvituskuva.
Hankkeet
Kuvituskuvassa perhe, ihminen paperisotkun keskellä, taustalla puhelinta pitelevä käsi.
Hankkeet
Nuoria ihmisiä EU:n tähtilogon ympärillä.
Hankkeet
Kansalaisia, käsiä pitelemässä puhelimia
Hankkeet
Ihminen rauhoittumassa, ympärillä puhelimia.
Hankkeet
Tampereen museokeskus Vapriikki ja erilaisia ihmisiä museotilan ympärillä.
Hankkeet
Kuvituskuva, ihmiset tuovat oman datansa samaan laatikkoon.
Haku
kuvituskuva. toimitusharjoittelijaa ohjataan.
Hankkeet
kuvituskuva. vaalikoneen mekaniikka ja ihmisiä
Hankkeet
kuvituskuva
Hankkeet
Hankkeet
Hankkeet
Ihmisiä liekkimeren keskellä.
Hankkeet

Keitä on mukana?

Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä niin Sitran sisäisten (mm. Reilu datatalous -teema ja Sitran ennakointitoiminto) kuin ulkoisten kumppanien (mm. kansalaisyhteiskunta, hallinto, kansainväliset ajatuspajat) kanssa niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Yksi projektin tavoitteista on tuoda yhteen tulevaisuuden digitaalisen demokratian kannalta keskeisiä toimijoita laajasti eri sektoreilta. Tavoitteena on yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kanssa tuottaa uutta tietoa ja uusia näkökulmia demokratiaan sekä laajentaa ja haastaa näin totunnaisia demokratiakäsityksiämme.

Samalla pyrimme tuomaan yhteen teknologia- ja dataosaajia ja demokratian kehittäjiä. Niin ikään pyrimme lisäämään ymmärrystä digitaalisesta vallasta ja datan yhteiskunnallisesta merkityksestä.

Tärkeitä sidosryhmiä niin Suomessa kuin kansainvälisesti ovat myös digitaalista informaatiolukutaitoa edistävät ja disinformaation torjuntaan erikoistuneet toimijat, olipa kyse sitten julkisista instituutioista, kansalaisyhteiskunnan toimijoista tai yrityksistä.

Missä mennään?

Projekti käynnistyi maaliskuussa 2022 ja jatkuu osana Demokratia ja osallisuus -teemaa vuoden 2026 maaliskuuhun.

Selvitä oma digiprofiilisi!

Tee tämä testi, ja selvitä, oletko digimaailmassa ammattilainen vai aloittelija!

Ota yhteyttä

Kerromme mielellämme lisää!

ihmiset
Johtava asiantuntija, Ennakointi ja koulutus
ihmiset
Johtava asiantuntija, Ohjelmat
ihmiset
Johtava asiantuntija, Ohjelmat
ihmiset
Asiantuntija, Ohjelmat
ihmiset
Projektikoordinaattori, Ohjelmat
ihmiset
Asiantuntija, Ennakointi ja koulutus
ihmiset
Assistentti, Ennakointi ja koulutus
ihmiset
Asiantuntija, Viestintä ja yhteiskuntasuhteet

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.

Mistä on kyse?