sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.Perustietoa Sitrasta
Sitra oli aikoinaan eduskunnan lahja 50-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle. Riippumattoman rahaston tehtävä on luodata tulevaisuutta sekä edistää talouden määrällistä ja laadullista kasvua.
Miksi Sitra on olemassa?
Eduskunta perusti Sitran 5.12.1967 lahjaksi 50-vuotiaalle itsenäiselle Suomelle. Tuolloin tulevaisuustalo Sitran tehtäväksi annettiin huomisen menestyvä Suomi. Sitran rooli yhteiskunnassa on vaihdellut vuosikymmenten saatossa, mutta tehtävä on pysynyt samana. Sitran ydinrooli onkin luoda edellytyksiä Suomen uudistumiselle. Sitran tehtävä on määritelty Sitra-lakiin.
Mitä Sitra tekee?
Sitra on tulevaisuustalo, jonka tehtävänä on edistää suomalaisten hyvinvointia ja vauhdittaa talouden kasvua luonnon kantokyvyn rajoissa. Luotaamme tulevaa, tuotamme innovaatioita ja uudistamme yhteiskuntaa.
Käytössämme on monipuolinen työkalupakki ja laajat verkostot muutostarpeiden tunnistamiseen ja muutosten toteuttamiseen.
Sitran uusi strategia tulee voimaan 1.9.2024. Lue lisää strategiasta.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Millaisille arvoille toiminta perustuu?
Kaikkea Sitran työtä läpileikkaavat arvot ovat vastuullisuus, osallisuus ja riipumattomuus.
Kenen etuja Sitra valvoo?
Sitran tehtävänä on huomisen menestyvä Suomi, joten olemme ennen kaikkea tulevien sukupolvien edunvalvoja. Sitra on poliittisesti ja taloudellisesti riippumaton tulevaisuustalo, eikä minkään eturyhmän tai puolueen juoksupoika. Poliittinen ja taloudellinen riippumattomuus ovat Sitran toiminnalle ja sen uskottavuudelle äärimmäisen tärkeitä.
Onko Sitra osa valtionhallintoa?
Sitra on julkinen organisaatio, mutta ei kuulu valtioneuvoston tai sen ministeriöiden toimivallan piiriin. Eduskunnan oikeusasiamiehen kesäkuussa 2016 tekemän päätöksen mukaan Sitra oikeudellinen asema rinnastuu hallinnon yleislaeissa tarkoitettuihin itsenäisiin julkisoikeudellisiin laitoksiin.
Miten Sitran toiminta on rahoitettu?
Sitra ei käytä verorahaa valtion budjetista, vaan rahat toimintaan hankitaan sijoitusmarkkinoilta. Toiminnan vuotuinen budjetti on noin 30 miljoonaa euroa. Peruspääomansa Sitra sai aikanaan valtiolta, käytännössä Suomen Pankilta.
Kuinka paljon valtio on vuosien saatossa rahoittanut Sitran toimintaa?
Sitra sai perustamisensa yhteydessä 1967 Suomen Pankilta peruspääomakseen 100 miljoonan markan arvosta obligaatioita. Suomen Pankki korotti peruspääomaa 100 miljoonan markan pääomasiirroilla vuosina 1972, 1977 ja 1981 yhteensä 400 miljoonaan markkaan. Vuonna 1992 Sitra siirtyi Suomen Pankilta eduskunnan alaiseksi rahastoksi, ja sai Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi valtion salkusta irrotettuja Nokian osakkeita – jälleen 100 miljoonan markan arvosta. Tämän jälkeen Sitra sai vielä vuonna 1999 valtiolta ”muodollisen” määrärahan (1,7 miljoonaa euroa) kattamaan lähinnä tutkimustoiminnan tarpeita. Tämän jälkeen Sitra ei ole saanut rahoitusta valtion budjetista. Euroiksi muutettuna valtio on rahoittanut Sitran työtä vuosien saatossa 81,4 miljoonalla eurolla.
Mikä on Sitran sijoitusomaisuuden markkina-arvo nyt?
Sitran sijoitusomaisuuden markkina-arvo vaihtelee. Vuoden 2023 lopussa se oli noin 965 miljoonaa euroa.
Mihin Sitran pääoma on sijoitettu?
Sitra sijoittaa varallisuutensa vastuullisesti ja tuottoa tavoitellen. Sijoitukset tehdään pääosin sijoitusrahastojen kautta. Vuoden 2023 lopussa sijoitusjakauma oli seuraavanlainen: osakkeet 44 prosenttia, korkoinstrumentit 18 prosenttia, pääomasijoitukset 17 prosenttia ja muut sijoitukset 21 prosenttia. Yli kolmasosa sijoituksista kohdistui Suomeen. Sitra tavoittelee sijoituksilleen inflaation huomioon ottavaa 3 prosentin vuotuista reaalituottoa. Lue lisää Sitrasta sijoittajana.
Keitä sitralaiset ovat?
Sitra on asiantuntija- ja projektiorganisaatio, jonka työntekijämäärä vaihtelee. Vuoden 2023 lopussa meitä sitralaisia oli 185 (henkilötyövuosina 178). Sitralaisilla on perinteisesti korkea koulutusaste ja syväosaamista monilta aloilta. Se on tarpeen, sillä ennakointi, käytännön kokeilut ja yhteistyöverkostot edellyttävät niin sisältöjen kuin menetelmien perusteellista tuntemusta. Työn projektiluonteesta johtuen 41 prosenttia työsuhteista oli määräaikaisia.
Kuka valvoo Sitraa?
Eduskunnan alaisena rahastona Sitran päätöksenteko on sidottu suomalaiseen parlamentarismiin. Hallinnostamme vastaavat hallintoneuvosto, hallitus ja yliasiamies. (Lisätietoa organisaatiosta ja päätöksenteosta.)
Hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa Sitran hallintoa ja päättää toiminnan periaatteista. Hallintoneuvosto muun muassa hyväksyy Sitran talous- ja toimintasuunnitelman sekä toimittaa eduskunnalle vuosittain kertomuksen Sitran toiminnasta. Sitran toimintakertomukset löydät täältä.
Sitran toimintakertomus hyväksytään vuosittain eduskunnassa, ja siinä yhteydessä käydään keskustelua Sitran tarkoituksesta ja toiminnasta. Talousvaliokunta antaa Sitran toiminnasta eduskunnalle mietinnön. Eduskunnan keskustelupöytäkirjat sekä talousvaliokunnan mietinnöt löytyvät eduskunnan verkkosivuilta. Uusin mietintö Sitran toiminnasta löytyy täältä (TaVM 7/2024). Aiempien vuosien mietinnöt voit lukea täältä:
TaVM 2/2023
TaVM 38/2022
TaVM 25/2021
TaVM 32/2020
TaVM 1/2019
TaVM 9/2018
TaVM 13/2017
TaVM 12/2016
TaVM 2/2015
Sitran hallinnon ja tilien tarkastuksesta vastaa eduskunnan nimeämät tilintarkastajat.
Miten Sitran työtä arvioidaan?
Sitran työn vaikutuksia arvioidaan jatkuvasti monin eri tavoin. Vaikutusarviointiin on satsattu erityisesti, koska yhteiskunnallisen tulevaisuustyön tuloksia ei useinkaan voi suoraan mitata rahassa tai määrällisin mittarein. Vaikuttavinta Sitran työ on silloin, kun sitä tehdään tiiviissä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kaikella työllä tavoitellaan pitkäaikaista yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Sitran arvioinnista ja seurannasta on nämä seikat huomioiden rakennettu monipuolinen kokonaisuus, jolla työtä voidaan arvioida ja kehittää. Lisätietoja Sitran vaikuttavuuden arvioinnista löydät täältä.
OTA YHTEYTTÄ
Kuulemisiin!
LISÄÄ AIHEESTA
Tästä on hyvä jatkaa.
