sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.LOW2NO
Low2No on suunnittelun ja rakentamisen toimintatapa. Se tuottaa kestävää rakennettua ympäristöä ja luo edellytyksiä ekologiselle kaupunkielämälle.
Mikä Low2No?
Päättynyt projekti (2009-2012)
Low2No on suunnittelun ja rakentamisen toimintatapa. Se tuottaa kestävää rakennettua ympäristöä ja luo edellytyksiä ekologiselle kaupunkielämälle.
Low2No tulee sanoista ”from low carbon to no carbon”. Se on jatkuva kehittämishanke, joka tavoittelee vähähiilisyyden kautta asteittain hiilettömyyteen etenevää kaupunkirakentamista. Tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen ajantasainen seuranta sekä energian käytön jatkuva vähentäminen.
Toimintamallilla luodaan terveellistä ja viihtyisää elinympäristöä. Se kannustaa kestäviin elämäntapoihin ja luo monipuolista ja yhteisöllistä kaupunkiympäristöä.
Toimintamallin piirteitä ovat mm. kokonaisvaltainen kehittäminen ja suunnittelu, jossa rakennusalan perinteinen suunnittelu yhdistyy käytönaikaiseen toiminnalliseen suunnitteluun. Low2No-toimintatavan painotukset kehittyvät ja muuttuvat vuosien varrella ja ovat erilaisia eri hankkeissa.
Low2No-kehitystyöhön kuuluu energiapihi ja hiiliniukka suunnittelu ja rakentaminen, joiden tuloksena syntyy kestävä rakennettu ympäristö. Rakennuksiin ja tekniikoihin liittyvä energiatehokkuus on kuitenkin vain osa kestävyyttä kaupunkisuunnittelussa ja rakentamisessa. Avainasemassa on ihmisten hyvinvointia lisäävien ja ympäristöä säästävien kulutustottumusten mahdollistaminen ja omaksuminen. Tavoitteena on muuttaa asuinalueisiin liittyviä käsityksiä ja luoda uusia rakentamisen ja asumisen puitteita. Kehitystyön myötä syntyy uudenlaista urbaania kaupunkikulttuuria sekä uusia toimintamalleja asumiseen ja elämiseen.
Low2No:n soveltaminen – korttelista kaupunginosaan
Pienin yksikkö, johon Low2No-toimintamallia sovelletaan, on kortteli. Low2No-soveltuu erinomaisesti myös useamman korttelin muodostaman kokonaisuuden tai jopa kaupunginosan kehittämiseen. Kortteli tai alue perustuu monikäyttö- ja yhteiskäyttö-ajatteluun, jossa erityyppiset toiminnot on sijoitettu samalle alueelle. Erilaiset toiminnot ja palvelut ovat lähipalveluntarjoajien kautta kaikkien alueella toimivien ja asuvien käytössä. Yhteisöllisyys saa korttelissa uusia muotoja. Oman talosaunan, -pesulan tai -kerhohuoneen sijaan alueelle rakennetaan yhteistiloja, joissa palveluja tarjoavat alueella toimivat yrittäjät.
Ensimmäinen kortteli Jätkäsaareen
Jätkäsaaressa sijaitseva kortteli on ensimmäinen kohde, jossa toimintamallia kehitetään ja määritellään käytännössä. Se myös rakennetaan Low2No-periaatteita noudattaen.
SRV ja VVO rakennuttavat kortteliin noin 200 asuntoa sekä toimistotiloja. Asunnoista runsas puolet tulee olemaan omistusasuntoja, joista osa Hitas-rahoitteisia. Loput asunnoista ovat VVO:n vuokra-asuntoja. Kortteliin on suunniteltu perinteisen ruokakaupan lisäksi lähiruokaa tarjoavia liikkeitä, yleistä saunaa ja ekopesulaa sekä mahdollisuuksia pienimuotoisiin viljelmiin.
Korttelia kehitetään kansainvälisen kestävän rakentamisen suunnittelukilpailun voittajatyön ”c_Life – City as Living Factory of Ecology” pohjalta. Kilpailuun kutsuttiin 75 ilmoittautuneen kansainvälisen tiimin joukosta viisi suunnitteluryhmää, joista voittajaksi selvisi ARUP-Sauerbruch/Hutton-Experientia-Galley Eco Capital. Korttelin suunnitellaan valmistuvan vuoden 2015 aikana.
Kesällä 2012 vetovastuu korttelin rakennuttamisesta siirtyi SRV:lle. Sitra jatkaa hankkeessa kehittäjän roolissa ja varmistaa, että korttelin alkuperäiset kestävän hyvinvoinnin tavoitteet toteutuvat. SRV toteuttaa hankkeen yhteistyössä VVO:n kanssa, ja Sitra jatkaa hankkeen johtoryhmän jäsenenä.
Sitran tärkein tehtävä on kehittää ja rakentaa tulevaisuuden Suomea. Roolimme on ideoida ja käynnistää systeemisiä muutoshankkeita ja myöhemmin siirtää hankkeiden käytännön toiminta pysyville, mielellään kaupallisille ja yhteiskunnallisille toimijoille. SRV:n johdolla hanke on kaupallisesti parhaiten toteutettavissa ja sen monistettavuus paranee.
Rakennuskonserni SRV:n halu ottaa kokonaisvastuu kansainvälistäkin mainetta saaneesta ekokorttelista osoittaa parhaalla mahdollisella tavalla sen, että sosiaalisten ja ekologisten tavoitteiden toteuttaminen ei ole ristiriidassa taloudellisten realiteettien kanssa.
AJANKOHTAISTA