OMAHOITO
Omahoitopalvelujen avulla on mahdollista parantaa suomalaisten hyvinvointia ja kohdistaa terveydenhuollon palveluja nykyistä paremmin.
Omahoito on tulevaisuutta
Digitaalisten terveys- ja hyvinvointipalveluiden potentiaali on vielä käyttämättä. Lue lisää: http://bit.ly/1xICWsl
Hyvinvoinnin edistäminen, oman terveydentilan seuraaminen ja sairauksien hoitaminen sähköisten palvelujen avulla on jo nyt mahdollista, mutta tulevaisuudessa internetin ja puhelimen avulla käytettäviä hyvinvointipalveluja on todennäköisesti tarjolla paljon enemmän. Käytännössä sähköisillä omahoitopalveluilla tarkoitetaan vaikka sitä, että lääkäri voi tulevaisuudessa esimerkiksi hoitaa korvatulehdusta tärykalvosta otetun kuvan perusteella, reseptin voi uusia helposti kotikoneelta, veriarvojaan voi seurata itse tai etälaitteiden turvin vanhukset voivat asua kotona entistä pitempään.
Suuri osa suomalaisista haluaa tarkkailla terveyttään, pitää itsestään parempaa huolta - ja sairastuessaan tuntea oman hoitoprosessinsa ja vaikuttaa siihen. Kun yhteiskuntaan saadaan perinteisten terveydenhuollon rinnalle nykyistä enemmän ja parempia sähköisiä palveluja, heillä on siihen entistä paremmat mahdollisuudet. Kyseessä on ensisijaisesti ajattelutavan muutos, jonka tarkoituksena on helpottaa ihmisten elämää ja antaa heille paremmat mahdollisuudet pitää huolta terveydestään. Julkisia ja yritysten tarjoamia terveyspalveluja saadaan kohdennetuksi järkevämmin, terveydenhuollon ammattilaisten aikaa vapautuu rutiineista varsinaiseen hoitotyöhön, kansalaisten hyvinvointi paranee ja samalla saadaan taloudellisia hyötyjä yhteiskuntaan.
Väestön ikääntyminen, potilaiden muuttuminen hoidettavista asiakkaiksi, hoitojen kehittyminen ja kallistuminen aiheuttavat sen, että terveyspalvelujen kustannusten osuus bruttokansantuotteesta on kasvamassa yli kansantalouksien kantokyvyn. Suomen terveysmenot ovat vielä kohtuullisen alhaiset, mutta ne nousevat lähivuosina nopeasti. Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan ikäsidonnaiset hoito- ja hoivamenot suhteessa bruttokansantuotteeseen nousevat kuusi prosenttiyksikköä 2030-luvun puoliväliin mennessä, jos rakenteellisia uudistuksia ei tehdä. Väestön ikääntyminen aiheuttaa sosiaali- ja terveyspalveluihin myös kroonista työvoimapulaa: jo vuonna 2025 alalla on työ- ja elinkeinoministeriön laskelmien mukaan 20 000 henkilön työvoimavajaus. Sähköiset omahoitopalvelujen kehittäminen perinteisen terveydenhuollon rinnalle ovat yksi keino ratkaista näitä ongelmia.
Sitrassa Hyvinvointia tiedosta -avainalueen yhtenä tarkoituksena on olla mukana kehittämässä käyttäjälähtöisiä sähköisiä palveluita terveyden edistämiseen. Kokeilujen avulla pyritään löytämään parhaita käytäntöjä, saavuttamaan kansantaloudellista hyötyä ja luomaan Suomelle edellytykset kansainväliseen edelläkävijyyteen sähköisissä hyvinvointipalveluissa.
Sähköisten palvelujen avulla voidaan siirtää terveydenhuollon painopistettä sairauksien hoitamisesta terveyden edistämiseen.
Sähköisen omahoidon avulla on mahdollista
- parantaa suomalaisten hyvinvointia ja kohentaa terveyttä. Omahoidon sähköisten palvelujen avulla on sekä Suomessa että ulkomailla erittäin hyviä tuloksia, jopa parempia kuin perinteisen sairaanhoidon keinoin.
- parantaa terveydenhuoltojärjestelmän kustannustehokkuutta, taata terveydenhuollon ammattilaisten riittävyys ja kohdentaa palvelut tarvitseville.
- tarjota palvelua ympäri vuorokauden, myös viikonloppuisin ja samalla vähentää terveydenhuollon jonoja.
- madaltaa kynnystä kääntyä terveydenhuollon ammattilaisten puoleen ja parantaa sairauksien ennaltaehkäisyä.
- luoda uusia innovaatioita, uutta liiketoimintaa ja suomalaisia vientituotteita.
- kaventaa kansalaisten terveyseroja ja tasapuolistaa terveydenhuollon palveluja alueellisesti.
- luoda uusia korkean osaamisen työpaikkoja.
Omahoitoon liittyen Sitralla on käynnissä useita kokeiluhankkeita. Tavoitteena on levittää onnistuneiden kokeilujen tuloksia laajalti ja luoda uusia toimintamalleja terveyden edistämiseksi.
AJANKOHTAISTA