Suomessa tarvitaan elinikäisen oppimisen politiikkaa, jossa osaamisen kehittäminen nähdään tuottavana pitkän aikavälin investointina ja hyvinvoinnin lähteenä.
Osaaminen näkyviin -viikkoa 5.-11.9.2022 koordinoi Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus.
Kiitos kaikille Osaaminen näkyviin -viikkoihin 30.8.-12.9.2021 osallistuneille! Yli 350 yhteisöä herätti ja innosti suomalaisia huomaamaan osaamistaan ja tekemään sitä näkyväksi. Tutustu vinkkeihin, työkaluihin ja muiden tarinoihin. Jokaisella on monenlaista, arvokasta osaamista!
Suomalainen koulutusjärjestelmä on edustanut maailman huippua pitkään, ja Suomi on menestynyt globaalissa taloudessa korkeaa osaamista hyödyntämällä. Maailmaa mylläävät megatrendit, kuten teknologian kehittyminen, työn muutos ja väestökehitys, haastavat nykyisiä elinkeinojamme ja koulutusjärjestelmäämme. Nykyiset rakenteet kuten julkishallinnon vastuualueiden rajat, niitä heijasteleva rahoitusjärjestelmä sekä kannusteet eivät riittävästi tue joustavaa, elinkaareen eri vaiheessa tapahtuvaa oppimista.
Tarvitaan systeeminen muutos, jolla voidaan varmistaa, että osaamispääomamme on jatkuvasti mahdollisimman korkealla tasolla ja pystymme osaamisellamme vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin. On pohdittava resurssien riittävyyttä, osaamisen tuottamista, rakenteiden toimivuutta ja ohjausmekanismeja.
Laaja-alainen osaaminen ja sivistys vahvistavat yksilön hyvinvointia ja kilpailukykyä työmarkkinoilla sekä yhteiskunnallista koheesiota ja kansalaisten osallisuutta – siis hyvinvointiyhteiskuntamme perustaa. Tätä kautta Suomesta muodostuu elinikäisen oppimisen edelläkävijä.
Mitä teemme?
Sitran Osaamisen aika – Elinikäisestä oppimisesta kilpailukykyä ja hyvinvointia -projektin tavoitteena on tukea yhteiskunnallisia toimijoita Suomessa elinikäisen oppimisen kehittämiseksi. Kolmivuotisen projektikokonaisuuden pyrkimyksenä on vauhdittaa siirtymistä elinikäisen oppimisen politiikkaan, jossa osaamista ja työtä tarkastellaan hyvinvoinnin rakennusaineina. Osaamiseen käytetyt resurssit nähdään tuottavana investointina Suomen kilpailukykyyn.
Sitran roolina on toimia riippumattomana sillanrakentajana elinikäisen oppimisen politiikan mahdollistamiseksi. Elinikäisen oppimisen politiikkaan sisältyy toimiva ohjaus- ja rahoitusjärjestelmä sekä koulutusjärjestelmä, joka takaa jokaiselle suomalaiselle sekä laajan osaamispohjan että jatkuvan oppimisen edellytykset eli mahdollisuuden rakentaa laadukasta syväosaamista joustavasti eri elämänvaiheissa ja -tilanteissa.
Keitä on mukana?
Keskeiset valtionhallinnon, työelämän ja koulutuksen toimijoiden edustajat ovat Sitran fasilitoimana luoneet tahtotilan elinikäisestä oppimisesta, muutoshaasteista ja sen rahoituksen periaatteista. Katso osallistuneiden tahojen edustajat tästä uutisesta. Työn tulokset julkaistiin Kohti elinikäistä oppimista -julkaisussa kaikkien käyttöön maaliskuussa 2019.
Koordinaatioryhmän pohjalta luotu koordinaatioverkosto tukee jatkotyötä ja elinikäisen oppimiseen liittyvää tiedontuotantoa. Kentän muiden toimijoiden osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet toteutuvat erilaisten foorumeiden ja sähköisen työstämisen kautta.
Työskentelyssä hyödynnetään alan tutkimusta Suomesta ja muualta maailmasta. Työn tavoitteena on tukea poliittisia puolueita ja toimijoita elinikäisen oppimisen kehittämisessä ja tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa.
Sitra tarjoaa yhteiselle keskustelulla areenan, tukee toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja tekee taustatyötä keskustelun pohjaksi. Työn tulokset ovat avoimesti kaikkien jatkuvan oppimisen kehittämisestä kiinnostuneiden käytettävissä.
Missä mennään?
Osaamisen aika -projektin valmistelu alkoi keväällä 2018 elinikäisen oppimisen meneillään olevien kehitystoimenpiteiden ja -ehdotusten kartoituksella. Varsinainen työ käynnistyi elinikäisen oppimisen pitkäjänteisen ja laaja-alaisen tahtotilan valmistelulla lokakuussa 2018.
Julkaisimme Millä rahalla? -selvityksen elinikäisen oppimisen rahavirroista lokakuussa 2018. Se tarjoaa ensimmäistä kertaa kokonaiskuvan koulutuksen ja oppimisen rahavirroista Suomessa.
Maaliskuussa 2019 julkaisimme elinikäisen oppimisen tahtotilan, muutoshaasteet ja rahoituksen periaatteet. Kohti elinikäistä oppimista -julkaisussa tiivistyy 30 keskeisen sidosryhmän yhteinen näkemys aiheesta.
Hallitusohjelman laatijat hyödynsivät keskeisten 30 tahon edustajien yhdessä tekemän työn tuloksia suunnittelutyössään. Jatkuvan oppimisen uudistus sisällytettiin hallitusohjelmaan ja sitä valmistelee parlamentaarinen ryhmä. Sitra osallistui ryhmän työskentelyn käynnistykseen ja tukee työtä tuottamalla tietoa elinikäisestä oppimisesta.
Suomalaisten aikuisten näkökulman elinikäiseen oppimiseen toimme esiin kyselyllä, johon vastasi yli kaksituhatta 18–85-vuotiasta suomalaista. Elinikäinen oppiminen Suomessa 2019 -kyselyn tulosten mukaan kaikenikäiset nauttivat oppimisesta ja laaja yleissivistys on arvo sinänsä.
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen rakenteita ja käytäntöjä Suomessa ja kahdeksassa verokkimaassa kartoitettiin rahoittamassamme työ- ja elinkeinoministeriön tuottamassa selvityksessä Miten osaaminen näkyväksi? Osaamista ei kerry vain koulutuksissa, vaan myös työpaikoilla ja harrastuksissa. Etenkin työelämässä olevat kaipaavat lisää ohjausta oman osaamisen tunnistamiseen ja mahdollisuuksia tehdä sitä näkyväksi.
Väestökehityksen alueellisia vaikutuksia koulutusjärjestelmään selvitimme Mille väestölle? -julkaisussa, jossa ennakoitiin koulutustarpeita 2040 asti ennustamalla uusien opiskelijoiden määriä kaikilla koulutusasteilla Suomessa ja aluetasoilla. Tuotimme myös verkkopalvelun aineiston hyödyntämiseen. Aihetta käsiteltiin koulutusastekohtaisissa verkkotilaisuuksissa ja ministerin haastatteluissa.
Kokonaisvaltaisen uudistuksen johtamista tarkastelimme muistiossa Ilmiölähtöisen johtamisen näkökulma elinikäiseen oppimiseen. Julkaisu sisältää myös muiden Pohjoismaiden elinikäisen oppimisen ohjauksen rakenteiden vertailun ja toi esille tarpeen johtaa elinikäistä oppimista läpileikkaavana kokonaisuutena pitkäjänteisesti kohti systeemistä muutosta.
Millä hinnalla? -julkaisussa selvitimme kannattaako osaamisen kehittämiseen panostaa ja mitkä ovat sen vaihtoehtoiskustannukset. Pääviestit on kiteytetty minuutin pituiseen videoon.
Alueiden osaamisen aika -työtä tehtiin intensiivisesti vuoden 2021 ajan ensin 9 alueella ja sittemmin 6 uudella alueella. Tavoitteena oli lisätä alueen toimijoiden muutoskyvykkyyttä ja vauhdittaa osaamista uudistavien alueellisten ratkaisujen löytymistä kestävään ja elinvoimaiseen tulevaisuuteen. Yhteistyössä 15 alueen kanssa kehitetty vuorovaikutteinen toimintamalli alueellisen elinvoimatyön tueksi on hyödynnettävissä avoimesti kaikille aluekehittäjille. Käytännönläheinen käsikirja opastaa tilannekuvaprosessin toteutukseen. Suomen kasvukäytävä jatkaa yhteistyömallin hyödyntämistä, kehittämistä edelleen ja levittämistä – myös avoimesti muiden alueiden käyttöön. Kokemuksia alueellisesta verkostoyhteistyöstä avataan neljässä Osaamisen aika -podcastjaksossa.
Sitra rahoitti kahdeksaa hanketta, jotka pilotoivat uutta osaamisjärjestelmää eri puolilla Suomea. Niissä kehitettiin verkottunutta yhdessä oppimista, osaamisen uudistumista ja innovaatioiden syntymistä.
Herättääksemme työikäisiä suomalaisia huomaamaan omaa osaamista järjestimme kahden viikon Osaaminen näkyviin -viikot elo-syyskuussa 2021 yhteistyössä yli 350 toimijan kanssa. Viikkojen monipuolista ohjelmaa tuottivat erilaiset yritykset, julkiset toimijat, järjestöt ja oppilaitokset omille asiakkailleen, henkilöstölle, opiskelijoille, kumppaneille ja jäsenilleen. Vuonna 2022 Osaaminen näkyviin -viikon toteuttaa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus.
Ajankohtaista
Tästä puhutaan nyt.