sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Kaupunkilaiskeskustelut ovat tilaisuuksia, joissa kaupunkilaiset keskustelevat itse tärkeiksi kokemistaan ajankohtaisista aiheista. Tilaisuuksien ”asialistan” asettavat aina asukkaat itse – keskustelujen agenda ei tule kaupunkilaisille päättäjiltä tai hallintoelimistä.
Sitra Labin aikana Helsingissä järjestettiin kolmetoista kaupunkilaiskeskustelua eri puolilla kaupunkia. Jokaiseen keskusteluun osallistui noin 30 osallistujaa.
Järjestäjinä toimivat Helsingin eri kaupunginosissa niiden asukkaiden osallisuutta, osallistumista ja vaikuttamista kehittävät yhteisöoppaat, eli stadiluotsit.
Kaupunkilaisia kutsuttiin tilaisuuksiin eri tavoin – avoimella kutsulla, satunnaisotannalla ja kohdennetulla kutsulla.
Kaupunkilaiskeskustelu tavoittaa myös hiljaiset
Moni kaupunkilainen jää julkisista keskusteluista ja päätöksenteosta joko tietoisesti tai tahtomattaan sivuun. Liian moni valitsee hiljaisuuden.
Kaupunkilaiskeskusteluissa käytetään erilaisia rakentavan keskustelun menetelmiä ja ne ovat aina ohjattuja, eli fasilitoituja. Keskusteluissa käytetään useita osallistavia ja dialogisia menetelmiä, esimerkiksi rakentavaan keskusteluun pohjaavia Erätauko-menetelmää tai tulevaisuusdialogia, karttatyöskentelyä ja Future Scenarios -työskentelyä.
Sörnäisissä Kurvin asukkaita kutsuttiin mukaan satunnaisotannalla keskustelemaan alueen asioista. Kansallismuseon ja järjestöjen yhteisessä Ladies rise and shine -tapahtumassa taas Suomeen muuttaneet naiset pääsivät puhumaan heille tärkeistä asioista.
Työväenopisto Arbiksella toteutuneeseen tapahtumaan kutsuttiin ruotsinkielisiä ja ruotsin kielellä Suomeen integroituvia helsinkiläisiä.
Keskusteluille seuraa aina jatkoa
Moni kaupunkilaiskeskustelu kytkeytyi vahvasti paikalliseen näkökulmaan sekä Helsingin eri asuinalueiden ja naapurustojen sisäisiin asioihin.
Sitra Labin aikana kehittynyt Aluekahvit-keskustelumenetelmä laajeni kevään aikana toimimaan kaupunkilaisia mukaan kutsuvana toimintamallina.
Esimerkiksi Kannelmäessä, Malmilla ja Siilitiellä asukkaat kokoontuivat yhteen vapaamuotoisille aluekahveille keskustelemaan asuinalueestaan yhdessä kaupungin työntekijöiden kanssa.
Keskusteluissa esiin nousseet aiheet kirjattiin ylös, ja keskustelun päätteeksi käytiin läpi, miten niitä edistetään. Jokaisesta kahvikeskustelusta seurasi jatkotoimenpiteitä, jotka edistävät kaupunkilaisten toimijuutta ja heidän esille tuomiensa ehdotusten toteutumista.
Esimerkiksi Siilitielle syntyi kaupunkilaisten vaikuttajaverkosto – ja Malmin ja Kannelmäen alueiden elävöittäminen asukkaiden toiveesta käynnistyi jo tänä kesänä.
”Samanlaisia keskustelutilaisuuksia on nyt suunnitteilla muun muassa Jakomäkeen, Kurviin ja Kontulaan”, kertoo Helsingin kaakkoisen suurpiirin ja Vuosaaren stadiluotsi Johannes Jauhiainen.
Nuorten ääni esiin
”Muuttuvassa ja digitalisoituvassa maailmassa kaikki kaupunkilaiskeskustelut eivät ole rajoittuneet kasvotusten tapahtuviin kohtaamisiin”, kertoo Helsingin itäisen suurpiirin ja Östersundomin oma stadiluotsi Marjaana Jaranne.
”Esimerkiksi Itä kuuluu Mitä kuuluu -podcastissa nuoret keskustelevat itähelsinkiläisestä identiteetistä ja kaupungin kehittämisestä kaupungin päättäjien ja asiantuntijoiden kanssa.”
Lisätäkseen yhteisymmärrystä kaupunkilaiskeskusteluissa keskittyttiin Jauhiaisen ja Jaranteen mukaan erilaisten kaupunkilaisten äänen kuulumiseen.
”Yhteistä keskusteluissa oli se, että aiheet tulivat kaupunkilaisilta”, Jauhianen sanoo.
Omistajuus ja agendavalta kaupunkilaisten käsissä
Tila: Valmis
”Helsingin kokeilussa keskustelujen omistajuus on kaupunkilaisilla. Osallistuminen ei ole vain sen varassa, mitä hallinnosta annetaan kommentoitavaksi.
Agendan asettamiseen liittyy paljon ulospäin näkymätöntä piilovaltaa. Tämän agendavallan luovuttaminen kaupunkilaisten käsiin voi tuottaa aivan uudenlaisia avauksia, joita kaupunkiorganisaatio ei olisi tullut ajatelleeksi.”
Pauli Saloranta, Jonna Heliskoski ja Jaakko Porokuokka, Sitra
Kaupunkilaiskeskustelut jatkuvat Helsingissä myös tulevana syksynä.
Saatujen oppien pohjalta kaupungissa kehitetään Helsinkiin uudenlaisia osallistumisen foorumeita, joissa aloite ja toimijuus annetaan kaupunkilaisille.
Mikä Sitra Lab?
Paikallisen osallistumisen ja paikallisdemokratian kehittäminen on ajankohtaista joka puolella Suomea. Sitran selvityksen mukaan yli puoli miljoonaa suomalaista haluaisi osallistua päätöksentekoon nykyistä enemmän, jos se olisi helpompaa.
Sitra Lab on muutosohjelma kokeiluista innostuville tiimeille, jotka haluavat muuttaa ja uudistaa yhteiskuntaa. Neljännessä Sitra Lab -muutosohjelmassa seitsemän tiimiä ympäri Suomea kokeili uusia tapoja lisätä kuntalaisten osallistumista.
