12 000 kokeilijaa uudella keskustelualustalla – minkälaisiin mielipideryhmiin jakaudumme?

Sitra aloitti 15.9. kansainvälisenä demokratiapäivänä kampanjan, jossa suomalaiset pääsevät kokeilemaan uutta Polis-verkkoalustaa. Alustan avulla voidaan kartoittaa ihmisten mielipiteitä yhteisymmärrykseen tähtäävällä tavalla. Kokeilussa Sitra kerää neljän viikon ajan kansalaisten näkemyksiä siitä, mihin suuntaan Suomea tulisi viedä.

Mitä mieltä keskustelualustaa kokeilleet kansalaiset ovat Suomen suunnasta, Joonas ja Sanna-Kaisa?

Joonas: Polis-alustalla toteutetuissa keskusteluissa kiinnostavaa on, minkälaisia väitteitä osallistujat lisäävät keskusteluun ja millaisia mielipideryhmiä muodostuu. Lisäksi erityisen kiinnostavaa on, mistä väitteistä erimieliset ryhmät ovatkin yllättävän samaa mieltä.

Mitä mieltä, Suomi? -keskustelussa samanmielisyyttä on löytynyt esimerkiksi väitteestä ”Kestävä kuluttaminen lähtee uudelleen käyttämisen ajatuksesta, ei uuden ostamisesta.” Ja esimerkiksi: ”Maaseutu on Suomelle tärkeä ruuantuotannon, huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmasta.”

Sanna-Kaisa: Jakavimmissa väitteissä näkyy joitakin teemoja, jotka ovat tunnetusti kuumia perunoita yhteiskunnallisessa keskustelussa juuri tänä päivänä. Esimerkkinä väite: ”Koen, että mitään ei voi enää sanoa loukkaamatta toisia”, jakaa kansaa melko tasaisesti. Kannattaa sukeltaa keskustelun tulosraporttiin ja tutkailla mitä mieltä suomalaiset ovat!

Polis-alusta muodostaa tulosraporttia reaaliajassa. Mitä tietoa se näyttää?

Joonas: Tulosraportista näkee miten ihmiset ovat äänestäneet keskustelussa mukana olevista väitteistä. Lisäksi Polis-alusta tuottaa niin kutsutun konsensusjanan, josta näkee helposti, mistä olemme samaa mieltä ja mistä taas kaikkein erimielisimpiä. Kolmanneksi tuloksista näkee, minkälaisia mielipideryhmiä keskustelusta syntyy.

Miten alusta muodostaa mielipideryhmät?

Sanna-Kaisa: Kun osallistujat vastaavat tarpeeksi samalla tavalla suhteellisen laajaan joukkoon väitteitä, alusta rakentaa näistä mielipideryhmän. Mielipideryhmiä voi syntyä useampiakin, mutta Mitä mieltä, Suomi? -keskustelussa ryhmiä on toistaiseksi syntynyt kaksi. Voit lukea Polis-alustan käyttämästä algoritmista lisää alustan kehittäjien verkkosivuilta.

Polis-alustan tarkoitus on mahdollistaa asioiden rakentava käsittely ja yhteisymmärryksen luominen. Jotkin kokeilijat ovat kysyneet, mihin tämä perustuu, jos tässäkin kokeilussa syntyy kaksi leiriä?

Joonas: Se, että alustalla voi osallistua anonyymisti takaa, että jokainen uskaltaa kertoa mielipiteensä. Toisekseen, aiheen käsittely väitteiden avulla vapaan kommentoinnin sijaan, tähtää rakentavampaan keskusteluun.

Lisäksi Polis-alusta antaa yhteisen maaperän rakentamiseen hyviä eväitä. Alustalla on helppo tarkastella, mistä väitteistä ollaankin samanmielisiä, vaikka samalla jakaudutaan mielipideryhmiin. Tulokset usein yllättävät ihmiset sillä, että ollaankin suuremmasta osasta väitteitä samanmielisiä kuin erimielisiä.

Tämän lisäksi, silloin kun Polis-alustalla käydään rajatummasta aiheesta keskustelua, voi osallistuja pyrkiä muotoilemaan väitteitä, joiden taakse saisi osallistujien enemmistön. Tämä edellyttää juuri sitä, että tutkailee muiden tekemiä väitteitä ja miten ihmiset ovat niistä jo äänestäneet.

Sanna-Kaisa: Esimerkiksi päättäjät voisivat tarkastella, millaiset ratkaisut saavat jo suurta tukea. Näissä eteneminen päätöksenteossa voisi olla nopeaa. Toisaalta, nähdään missä asioissa ollaan hyvin erimielisiä ja tarvitaan hitaampaa sekä hienosyisempää pohdintaa.

Se, että saa tietoa mistä asioista erimieliset mielipideryhmät voivat kuitenkin olla samanmielisiä on todella tärkeää aikana, jolloin poliittinen heimoutuminen ja polarisaatio huolettavat monia.

Miksi Mitä mieltä, Suomi? -keskusteluun ei voi lisätä enää väitteitä?

Sanna-Kaisa: Polis-alustalla keskustelut järjestetään usein niin, että tietyn aikaa väitteiden lisääminen on mahdollista, mutta keskustelun loppuvaiheessa tämä mahdollisuus suljetaan. Loppuaika keskitytään äänestämään mukana olevista väitteistä. Näin keskustelut eivät paisu liian suuriksi ja myös viimeisimpänä lisätyt väitteet saavat tarpeeksi kannanottoja puolesta tai vastaan.

Noudatimme tätä logiikkaa myös kokeilussamme. Keskusteluun on lisätty reliu 200 väitettä, joista voi äänestää viimeisen viikon aikana.

Joonas: Tämän kokeilun alussa meidät yllätti ihmisten into lisätä keskusteluun väitteitä. Niitä kertyi yhteensä tuhansia, joten läheskään kaikkia väitteitä ei voitu lisätä tällä kertaa mukaan. Kerroimme viime haastattelussa siitä, millä logiikalla valitsimme mukaan valitut väitteet tähän keskusteluun.