Kestävä talous -foorumin ekskursio: Miten muutos tehdään?

Tämä kirjoitus on osa verkkoartikkelisarjaa siitä, mitä Kestävä talous -foorumi koki ja oppi ekskursiollaan Berliiniin 4.-8.11.2012.

Kestävä talous -foorumi tapasi Berliinin ekskursiollaan lukuisia tahoja, jotka rakentavat kestävämpää taloutta. Mitä foorumi tapaamisistaan oivalsi?

Ekskursion aikana  foorumilaiset päätyivät usein keskustelemaan siitä, että suhtautumisessaan yhteiskunnan ekologiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen ja muutoksen aikaansaamiseen ihmiset voidaan jakaa  – kärjistäen –  ”hörhöihin ja jääriin.” Hörhöt uskovat yksilön valintojen tärkeyteen ja ihmisten epäitsekkyyteen. Jäärät näkevät ihmisen itsekkäänä oman edun tavoittelijana, jonka käytöstä muuttaa vain ylhäältä saneltu pakko.

Foorumi kuitenkin totesi, että sekä hörhöjen että jäärien tekoja tarvitaan, sillä kestämätön talous on systeeminen, kompleksinen ja monitasoinen, ongelma. Yksilöillä, yhteisöillä, yrityksillä ja julkisella vallalla on omat roolinsa kestävän talouden edistämisessä ja ne täydentävät toisiaan.

Kestävä talous  tarvitsee kaikkien tekoja

Yksilöiltä vaaditaan radikaalia elämäntapojen muutosta, foorumilaiset totesivat. Teknologiset innovaatiot edistävät kestävyyttä, mutta niin kutsuttu rebound effect syö helposti  teknologisen kehityksen hyödyt: Kun jääkapeista tulee energiatehokkaampia, niitä hankitaan toinen kellariin.

Foorumilaisten mielestä elämäntapojen muutoksen pitää lähteä yksilön omista tarpeista, ja samaa mieltä oli foorumille puhunut Ralph Piotrowski Ecologic Instituesta:

-Elämätapojen ja käyttäytymisen muutoksen ei voi pakottaa. Ihmisten pitää saada itse pohtia, minkälaista elämää he haluavat elää ja löytää yhteys omiin perustarpeisiinsa. Ihmiset ovat itse oman elämänsä asiantuntijoita ja sitä pitää kunnioittaa. Jos menet valmiin suunnitelman kanssa kertomaan, kuinka toisen pitäisi elää kestävästi, kohtaat vain vastustusta.

Piotrowskin mukaan julkisella vallalla on keskeinen rooli kestävämpien elämäntapojen mahdollistajana.

-Yksilö tarvitsee tukea, sillä vastustaakseen kestämättömiä valintoja pitää olla vahva. Julkisen vallan pitää luoda tiloja, joissa vaihtoehtoisten valintojen kokeileminen ja tekeminen on mahdollista. Mitään tiettyä lopputulosta ei silti pidä tarjota, vaan ihmisten pitää saada tehdä oivallukset itse, Pietrowski sanoi. Käytännössä tämä voi tarkoittaa vaikka puutarhapalstaa koulussa, jolla lapset voivat kokeilla vihannesten kasvattamista ja sitä kautta oivaltaa jotain ruuasta ja kuluttamisesta.

Yhteisöt ja sosiaalisen talouden foorumilaiset näkivät tärkeänä siinä, että ne tilkitsevät yhteiskunnassa olevia, yksityisen ja julkisen talouden jättämiä rakoja.  Yhteisöllinen toiminta ratkaisee erityisesti paikallisia ongelmia ja tuo ihmisten elämään tärkeää sisältöä. Se luo ennen kaikkea yhteiskunnallista arvoa.

Julkisen vallan pitää tunnistaa yhteisöjen merkitys kestävässä taloudessa ja tukea niiden omaehtoista toimintaa, esimerkiksi kannattamalla joukkoistamista uudenlaisena tapana tuottaa tietoa, palveluita ja rahoitusta.

Yritysten yhteiskuntavastuuta ja siitä raportointia foorumilaiset pitävät hyvänä, sillä se sitouttaa yrityksen sisäisesti ja ulkoisesti tavoittelemaan kestävyyttä toiminnassaan.

Yhteiskuntavastuuraportoinnilla on kuitenkin riski muuttua pelkäksi viherpesun välineeksi, joten foorumi heittikin ilmoille ajatuksen, pitäisikö yritysten ylimmän johdon palkkiojärjestelmä kytkeä yhteiskuntavastuun toteutumiseen?

Tehokkaimmin yritykset ratkovat kestävän talouden ongelmia silloin, kun se on niiden liiketoimintaa, foorumi totesi. Kestävien ratkaisujen tarjoaminen kuluttajille onkin edellytys sille, että yksilö voi helposti muuttaa kulutustottumuksiaan.

Kestävä talous on joustava ja pitkänäköinen

Foorumin mielestä kestävän talouden politiikka vaatii nykyistä rohkeampia ja kauaskantoisempia poliittisia ratkaisuja. Se piti Saksan energiauudistusta, Energiewendeä, esimerkkinä lujasta poliittisesta tahdosta ja laajan kannatuksen tukemasta yhteiskuntasopimuksesta, jossa lainsäädännöllä on saatu aikaan isoja rakenteellisia muutoksia, synnytetty uutta liiketoimintaa ja muutettu ihmisten kulutusta tavoilla, jotka kaikki edistävät kestävyyttä. 

Sen mukaan muutos kohti radikaalisti pienempää resurssien käyttöä voidaan tehdä hallitusti rohkeiden poliittisten päätösten avulla, tai hallitsemattomasti erilaisten kriisien kautta. Itse muutos on väistämätön.

Hallittu muutos on myös ”Saksan työllisyysihmeen” takana. Foorumi totesi, että Saksa on välttänyt viimeisimmän talouskriisin syvimmät työttömyyskuopat joustavien työmarkkinoidensa ansiosta. Osa-aikatyö, työaikapankit ja vuokratyövoiman käyttö ovat auttaneet työmarkkinoiden sopeutumisessa talouden toimintaympäristön muutoksissa.

Foorumilaiset pohtivat myös eurokriisiä ja totesivat, että sen juuret ovat syvällä historiassa eikä siksi ratkaista pelkän talouskasvun avulla. Foorumin mielestä hurjasti velkaantuneella euroalueella pitää varautua sopeutumaan pitkään hitaan kasvun kauteen.

Julkisella vallalla on siis mahdollisuus kääntää isoa laivaa, mutta sen pitää myös jatkuvasti olla avoin yksilöiden, yhteisöjen ja yritysten suuntaan ja mahdollistaa niiden kestävyyttä edistävää toimintaa. Ylätason poliittisilla päätöksillä on enemmän legitimiteettiä ja tehoa, kun ihmiset ovat jo arjessaan tottuneet tekemään kestäviä valintoja

Ihmiset tarvitsevat selkokielistä ja puhuttelevaa tietoa talouden monimutkaisista ilmiöistä, sillä yhteiskunta on vaarassa eriarvoistua kyvykkyydessä ja halussa omaksua tietoa, foorumi painotti.  Hörhöt ja jäärät pitää saada keskustelemaan, jotta he ymmärtävät, että kestävässä taloudessa kumpiakin tarvitaan.

Katso foorumilaisten näkemät esitykset elämäntapojen muutoksesta,yritysten yhteiskuntavastuusta, Saksan energiauudistuksesta, Saksan ”työllisyysihmeestä” ja eurokriisistä.