archived
Arvioitu lukuaika 4 min
Tämä sivu on arkistoitu ja saattaa sisältää vanhentunutta tietoa

Maaseudun merkitykset ja identiteetti

Julkaistu

Hyvän elämän pelimerkkejä on maaseudulla

Suomalaiset hakevat maaseudulta aineksia hyvään elämään. Sitran Maamerkit-barometrin mukaan maaseutu merkitsee suomalaisille tilaa ja rauhaa, puhdasta ruokaa sekä virkistäytymistä. Ne ovat vastaajien mukaan myös tärkeitä hyvän elämän elementtejä. Muita suomalaisten tärkeiksi kokemia asioita olivat turvallisuuden tunne, taloudellinen toimeentulo, arkielämän hallinta, asuinympäristön viihtyisyys, asumisen tilavuus sekä luonnosta ja vuodenaikojen vaihtelusta nauttiminen.

Kyselyn tulosten mukaan maaseudulla asuvat olivat tyytyväisempiä näiden itselleen tärkeiden asioiden toteutumiseen kuin kaupungeissa asuvat. Tämä siitä huolimatta, että maaseudun palvelut ja infra koettiin huonommin järjestetyiksi kuin kaupungeissa. Yksi selkeästi koettu hyvinvointivaje liittyi suomalaisilla elämänrytmin kiireyteen ja paineisiin. Maaseudulla kokonaan tai monipaikkaisesti sekä maaseudulla että kaupungissa asuvat kärsivät tästä hyvinvointivajeesta muita suomalaisia vähemmän.

Suomalaisten maaseutumielikuva on myönteinen – ja yhtä aikaa sekä perinteinen että moderni

Maaseutu-barometrin mukaan suomalaisilla on varsin myönteisiä käsityksiä maaseudusta. Useimmat suomalaiset liittävät maaseutuun ensi sijassa aitouden, vapauden, avoimuuden ja yhteisöllisyyden tapaisia asioita; maaseutu nähdään viihtyisänä ympäristönä ja sanalla sanoen hyvän elämän paikkana.

Toiseksi yleisin, mutta selvästi harvempien jakama mielikuva on maaseutu dynaamisen toiminnan sävyttämänä modernina, vaihtelua ja kulttuuria tarjoavana voimavarana. Molemmat, useimpien suomalaisten jakamat mielikuvat ovat sävyltään hyvin positiivisia. Vähiten kannatusta sai kielteinen kuva maaseudusta syrjäytymisen leimaamana kansantalouden rasitteena.

Maisemana maatalojen, kylien ja peltomaiseman hallitsema alue on hallitseva mielikuva maaseudusta suomalaisten keskuudessa. Sekä kaupungin välitön läheisyys että erämaaluonto ovat vieraampia elementtejä useimpien maaseutumielikuvassa. 

Idyllinen maaseutu liittyy juuri mielikuvaan maaseudusta maatalojen, kylien ja peltomaiseman hallitsemana alueena. Dynaaminen maaseutukuva taas liittyy vahvemmin mielikuvaan maaseudusta kaupungin läheisyydessä sijaitseva asuttuna alueena. Maaseutu rasitteena -mielikuva liittyy tilastollisen merkitsevästi mielikuvaan syrjäisestä haja-asutusalueesta, mutta sekä kielteinen mielikuva että yhteys syrjäisiin alueisiin on heikko.

Suomalaisilta yleensä kysyttäessä vain 3 prosenttia vastaajista yhdisti maaseutuun erittäin vahvasti kansantalouden rasitteen, ja ylipäätään edes heikosti liitti maaseutuun tämän mielikuvan 22 prosenttia vastaajista. Kun samaa kysyttiin kaupunkeja koskien, 5 prosenttia piti kansantalouden rasitetta erittäin paljon kaupunkeihin liittyvänä asiana, ja 36 prosenttia piti kaupunkeja jossain määrin kansantalouden rasitteena.

Kaksoisidentiteetti yleistyy

Se osa suomalaisista, joka kokee itsensä sekä maalaiseksi että kaupunkilaiseksi on kasvanut. Neljällä kymmenestä on tällainen kaksoisidentiteetti. Maaseutu-kaupunki – ulottuvuuteen liittyvä identiteetti ei ole suoraan sidoksissa asuinpaikkaan. Pelkkiä kaupunkilaisiakin on jonkin verran maaseudulla asuvissa, ja kaupungissa asuvissa tätä useammin pelkkiä maalaisia. Kaksoisidentiteetin omaavia taas on sekä maaseudulla että kaupungissa asuvissa.

Kaksi kymmenestä vastaajasta kokee itsensä maalaiseksi ja neljä kymmenestä kaupunkilaiseksi. Lisäksi neljä kymmenestä kokee itsensä sekä maalaiseksi että kaupunkilaiseksi. Pelkästään maalaiseksi itsensä identifioivien osuus olisi viimeisten kymmenen vuoden aikana vähentynyt kun taas kaupunkilaisidentiteetti ja kaksoisidentiteetti olisivat kumpikin hieman yleistyneet.

Joko/tai – ajattelu on hieman yleisempää maaseudulla kuin kaupungissa. Tältä osin kaupunkien läheinen maaseutu poikkeaa muusta maaseudusta. Siellä vain 42 prosenttia määrittelee itsensä pelkästään maalaiseksi.

Vastaajien jakauma (% )

 

Koetko itse olevasi…

Maalainen 22 %
Kaupunkilainen 39 %
Sekä että 38 %
Muu 1 %
Total 100 %

 

Kaksoisidentiteetti painottuu voimakkaammin kaupungissa asuvien joukkoon. Kaupungissa asuvat hyväksyvät helpommin maalaisuuden osaksi identiteettiään kuin maalla asuvat kaupunkilaisuuden. Kaksoisidentiteetti kaupungeissa selittyy osaltaan sillä, että sen omaavilla on useammin aktiivisia kytköksiä maaseudulla kuin pelkän kaupunkilaisidentiteetin omaavilla. Kaksoisidentiteetin omaavat viettävät vapaa-aikaa maaseudulla; he työskentelevät tai asuvat siellä ajoittain, tai heillä on siellä omaisuutta. Huomionarvoista on myös, että kaupungissa asuvien joukossa pelkän maalaisidentiteetin omaavilla – joita siis on 7 prosenttia – on omistaminen ja toiminta maaseudulla vielä huomattavasti yleisempää kuin kaksoisidentiteetin omaavilla. Heistä joka toisella on aktiivisia omistamiseen ja toimintaan liittyviä kytköksiä maaseudulla.

Koko maaseutu/kaupunki – ulottuvuus näyttää olevan kaikkein tärkein niille, jotka kokevat itsensä pelkästään maalaiseksi. Pelkästään kaupunkilaisidentiteetin omaavat kyllä uskovat tämän ulottuvuuden olevan tärkeä suomalaisille yleensä, mutta he eivät välttämättä koe sitä juuri itselleen kovin keskeiseksi.

Kiinnostavaa on, että itsensä sekä maalaiseksi että kaupunkilaiseksi identifioivat arvioivat tämän ulottuvuuden itselleen paljon tärkeämmäksi kuin pelkän kaupunkilaisidentiteetin. Tässä valossa kaksoisidentiteettiä ei suinkaan osoita välinpitämättömyyttä maaseutu/kaupunki – ulottuvuutta kohtaan oman identiteetin rakennuspuuna.

Kirjoittajat

Akatemiatutkija, VTT Kari MikkoVesala, HY
Professori, VTT Hilkka Vihinen, MTT Taloustutkimus 
Erikoistutkija, MMT Leena Rantamäki-Lahtinen, MTT Taloustutkimus

Lue artikkelisarjan muut kirjoitukset

Maaseutu ja yhdyskuntarakenne

Vihreän talouden liiketoiminta maaseudun kehittämisessä


Mistä on kyse?