25 ratkaisua ja kokeilua megatrendien kuvaamiin ongelmiin

Julkaisimme vuoden alussa Megatrendit 2023 -katsauksen. Se piirtää kokonaiskuvaa siitä, mikä on jo muuttunut, mikä on tällä hetkellä muutoksessa ja miten muutokset linkittyvät toisiinsa.

Vaikka helposti ajattelemme tulevaisuutta nykyhetken jatkumona, tulevaisuus ei ole ennalta määrätty tai vääjäämätön. Megatrendit (kuva 1) eivät hetkessä muutu, mutta voimme vaikuttaa niiden muovaamaan tulevaisuuteen. Megatrendit asettavat haasteita ja luovat mahdollisuuksia, ja voimme tarttua molempiin.

Olemme koostaneet tähän artikkeliin muutamia erilaisia ja erikokoisia kokeiluja ja ratkaisuja, jotka pyrkivät ratkomaan megatrendien kuvaamia ongelmia ja hyödyntämään tulevaisuuden mahdollisuuksia. Esimerkkien valinnassa on ollut lähtökohtana Sitran visio eli ne rakentavat osaltaan reilua, kestävää ja innostavaa tulevaisuutta. Ne ovat hyvän tulevaisuuden ituja.

Osa esimerkeistä on Sitran hankkeita ja osa muita mielenkiintoisia kokeiluja. Ratkaisut painottuvat Suomeen, mutta mukana on myös muutama kansainvälinen esimerkki. Osa on jo pidempään toiminnassa olleita esimerkkejä, jotka ovat osoittaneet vaikuttavuutensa. Osa taas on ihan uusia.

Esimerkit on jaoteltu Sitran megatrendeissä esitetyn mahdollisuuksien kokonaiskuvan kautta (kuva 2).

Lista ei ole mitenkään kaikenkattava – mahdollisuuksia ja ratkaisuja on toki paljon muitakin. Ne vaan pitää saada voimallisemmin käyttöön. Ja niitä tarvitaan lisää. Tarvitsemme muutoksia niin käyttäytymisessä, rakenteissa kuin ajattelumalleissa. Toivottavasti nämä esimerkit herättelevät näkemään mahdollisuuksia, tuovat toivoa ja kannustavat tarttumaan itsekin toimeen.

Löydät artikkelin lopusta myös vinkkejä siitä, miten voit hyödyntää tätä kirjoitusta tulevaisuusajattelun virittäjänä.

Ekologinen jälleenrakennus

Luonnon kantokyky murenee, sillä elämme keskellä ekologista kestävyyskriisiä. Nyt tarvitaan kiireellisesti ekologista jälleenrakennusta eli siirtymistä luonnon tilaa ja ihmisten hyvinvointia parantavaan yhteiskuntaan. Minkälaisia kokeiluja ja ratkaisuja löytyy vauhdittamaan ekologista jälleenrakennusta?

1. Uraauurtava luontojalanjälkimittari yrityksille

Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vaikuttaa yrityksiin, sillä käytännössä kaikki liiketoiminta on joko suoraan tai epäsuorasti riippuvaista luonnosta. Mutta miten yritykset voivat mitata oman liiketoimintansa vaikutuksia luonnolle ja lähteä asettamaan luontotavoitteita tieteeseen perustuen? Hiilijalanjäljen laskeminen on jo pitkällä verrattuna luontovaikutusten mittaamiseen.

Jyväskylän yliopiston, Sitran ja S-ryhmän yhteishankkeessa on kehitetty luontojalanjäljen laskentamallia, joka on uraauurtava myös kansainvälisesti. S-ryhmä on jo kokeillut mallia käytännössä ja selvittänyt oman luontojalanjälkensä. Tutkimushankkeen lopputuloksena syntyy avoimesti julkaistava menetelmä, jota mikä tahansa yritys, organisaatio tai kunta voi käyttää luontovaikutustensa arviointiin.

2. Yritysten kiertotalousratkaisut tukevat luonnon monimuotoisuutta

Luontokato vaikuttaa yritysten liiketoimintaan, mutta monet yritykset ovat myös kehittäneet kiertotalouteen pohjaavia ratkaisuja, joilla vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta. Yritysten luontotyötä tukemaan on kehitetty myös tieteeseen perustava ohjeisto, jota Sitra on pilotoinut suomalaisten yritysten kanssa.

Ruoantuotannon ja maatalouden ratkaisut ovat keskeisiä luontokatoon, ilmastonmuutokseen ja saastumiseen vastaamisessa: tulevaisuuskestäviä ruokainnovaatioita löytyy usealta pohjoismaiselta elintarvikeyritykseltä (mm. Verso Food, Solar Foods, Lupinta). Metsäsektorilla puolestaan kehitetään ratkaisuja, jotka hyödyntävät kokonaisvaltaisemmin jo kaadetut puut sekä vahvistavat metsiä ekosysteemeinä (mm. Innomost, Forchem, Arctic Birch).

Tekstiiliteollisuudessa ratkaisuja etsitään vaatteiden kierrosta, kuten kestävimmistä tuotteista, korjaamisesta, vuokraamisesta, uudelleen myynnistä, sekä uusista kuiduista. Suomessa uusi jätelaki myös teki tekstiilien kierrätyksestä pakollista. Rakennusalalla taas ratkaisut liittyvät vaikkapa kaupunkitilan parempaan hyödyntämiseen tai rakennusmateriaalien uusiokäyttöön.

3. Kansainvälinen kampanja luonnontuhonnan lisäämiseksi lainsäädäntöön

Ecocide law eli luonnontuhontalaki on kansainvälinen aloite, joka pyrkii vaikuttamaan lainsäädäntöön ja kriminalisoimaan luonnon tuhoamisen. Kampanjan aktiivit pyrkivät lisäämään luonnontuhonnan kriminalisoinnin Rooman perussääntöön muun muassa kansanmurhan ja sotarikoksen rinnalle.

Luonnontuhonnan lain määritelmä laadittiin 2021 ja siitä on keskusteltu muun muassa EU:ssa. Määritelmän mukaan luonnontuhonta (ecocide) tarkoittaa ”laitonta tai mielivaltaista tekoa, joka on tehty tietäen, että kyseiset teot aiheuttavat huomattavan todennäköisyyden vakaviin ja joko laajalle levinneisiin tai pitkäaikaisiin vahinkoihin ympäristössä.” Luonnontuhonnan lisäämistä kansalliseen lainsäädäntöön on valmisteltu Belgiassa.

4. Puistokatu 4 edistää ympäristökriisin edellyttämää kulttuurinmuutosta

Ekologisella kriisillä on vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja tulevaisuuden näkymiin. Tieteen ja toivon taloksi itseään tituleeraava, Helsingin Kaivopuistossa sijaitseva Puistokatu 4 edistää toiminnallaan kulttuurinmuutosta, jonka täytyy tapahtua ekologiseen kriisiin vastaamiseksi. Ohjelmassa on esimerkiksi vanhempainpiiri, joka keskittyy ilmastonmuutoksen aiheuttamiin tunteisiin ja ajatuksiin.

Kulttuurimuutosta ajaa myös Koneen säätiön Metsän puolella -hakuohjelma, jossa rahoitetaan metsäkeskusteluja monipuolistavia hankkeita usealla miljoonalla eurolla. Tavoitteena on lisätä moniäänistä yhteiskunnallista keskustelua metsien monista merkityksistä ja tuoda esiin ääniä, jotka eivät ole päässeet kuuluviin metsäkeskusteluissa.

5. Uudistettu elämäntapatesti otetaan käyttöön kahdeksassa Euroopan maassa

Eurooppalaisten päästöistä lähes 70 prosenttia voidaan johtaa elämäntapoihimme – eli ne syntyvät asumisestamme, liikkumisestamme, syömisestämme sekä tavaroista ja palveluista, joita kulutamme. Se ei tarkoita, että ilmastokriisin hillitseminen olisi kansalaisten vastuulla, vaan sitä, että jokainen meistä voi tehdä osansa ja ottaa käyttöön itselleen sopivia kestävämpiä elämäntapoja.

Kahdeksassa Euroopan maassa otetaankin kesällä 2023 käyttöön Sitran elämäntapatestin pohjalta kehitetty uusi työkalu, joka tarjoaa myös räätälöityjä vinkkejä ja mahdollisuuden tehdä oman kestävän arjen suunnitelman.

Kokonaisvaltainen hyvinvointi

Väestö ikääntyy, monimuotoistuu ja keskittyy kasvukeskuksiin. Työelämän ja toimeentulon epävarmuudet, ekologinen kestävyyskriisi ja pandemia ovat voimistaneet mielenterveysongelmia. Tässä esimerkkejä, joissa taklataan hyvinvointihaasteita.

1. Startup Refugees tukee maahanmuuttajien työllistymistä

Työvoimapula on Suomessa todellinen ja työperäisestä maahanmuutosta puhutaan paljon. Mutta entä jo Suomessa asuvien maahanmuuttajien työllisyyden tukeminen? Startup Refugees on tehnyt pioneerityötä turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja maahanmuuttajien työllisyyden ja yrittäjyyden tukemisessa vuodesta 2015 lähtien.

Startup Refugeesin tukemana yli 1500 ihmistä on työllistynyt ja yli 11 000 ihmiselle on tarjottu koulutusmahdollisuuksia. Startup Refugees haluaa olla tukemassa uusien tulokkaiden nopeaa integrointia työmarkkinoille. Ihmisten liikkuvuus tulee kansainvälisesti entisestään kasvamaan ilmastonmuutoksen seurausten ja aseellisten konfliktien ja taloudellisen eriarvoisuuden vuoksi.

2. Diakonissalaitos järjesti tulevaisuuskeskusteluja haavoittuvassa asemassa olevien kanssa

Tulevaisuus kuuluu meille kaikille ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen edellyttää, että tulevaisuuskeskusteluun osallistuu yhä laajempi joukko ihmisiä. Diakonissalaitos teki keväällä 2023 kokeilun, jossa tulevaisuuskeskustelut vietiin sen 21 toimipisteeseen ympäri Suomen. Keskusteluissa kerättiin signaaleja eri tavoin haavoittuvassa asemassa olevilta ihmisiltä (päihdekuntoutujilta, työn ja koulutuksen ulkopuolella olevilta nuorilta, ikääntyneiltä ja vammaisilta) heidän suhtautumisestaan tulevaisuuteen. Yhteensä kokeiluun osallistui liki 200 keskustelijaa.

Usein tulevaisuudesta keskustelee kapea ja asiantuntijavaltainen joukko ihmisiä. Osallistumista vaikeuttaa esimerkiksi vaikea kieli sekä se, että matalan kynnyksen foorumeita ei ole olemassa. Jotta tulevaisuustietoa olisi tarjolla yhä ymmärrettävämmässä muodossa, Sitra julkaisee alkusyksystä selkokieliset megatrendikortit.

3. Aktivistimummot seuraavien sukupolvien ja ekologisen kriisin ratkaisemisen asialla

Suomessa yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa suhteessa muihin ikäryhmiin reippaalla tahdilla. Nopeimman muutoksen aika oli vuosina 2010–2020, jolloin työikäisten määrä väheni yli 130 000 henkilöllä. Monet eläkeläiset ovat hyvinvoivia ja aktiivisia kansalaisia. Yksi hyvä esimerkki aktiivisesta eläkeläisyydestä on aktivistimummot, jotka haluavat turvata lapsenlapsilleen elinkelpoisen maailman ja yhteiskunnan.

Aktivistimummot haluavat olla ratkaisemassa ekologista kriisiä ja heidän toimintansa keskittyy päätöksentekijöihin ja kanssaihmisiin vaikuttamiseen sekä kampanjoihin ja mielenilmauksiin osallistumiseen. Toimintansa aktivistimummot kertovat perustuvan tutkittuun tietoon.

4. MS-potilaat testaavat terveyssovellusta uupumuksen hallintaan Oulussa

Oulun yliopisto ja Oulun yliopistollinen sairaala testaavat digitaalista omahoidon työkalua MS-tautia sairastavien hoidossa. Sitran osittain rahoittamassa tutkimuksessa kerätään kokemuksia digitaalisten sovellusten käytöstä osana hoitoa. Tavoitteena on tarjota potilaille omahoidon työkalu, jonka avulla he voivat hallita paremmin omaa jaksamistaan.

MS-tauti on neurologinen sairaus, jota sairastaa yli 12 000 suomalaista ja lähes kolme miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti. Kokeilusta on tulossa lisätietoa kesän aikana.

5. Vamos auttaa vaikeassa elämäntilanteessa olevia nuoria eteenpäin

Nuorten ongelmista esimerkiksi mielenterveyshaasteiden lisääntymisen ja työn ja opintojen ulkopuolelle jäämisen muodossa puhutaan paljon. Vuodesta 2008 alkaen toiminut valtakunnallinen Vamos-toimintamalli on tehnyt pitkäjänteistä työtä ja osoittanut vaikuttavuutensa vaikeassa elämäntilanteessa olevien nuorten auttamisessa.

Vamos auttaa työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria pääsemään taas elämään kiinni ja siinä eteenpäin. Toiminta perustuu nuorilähtöiseen ja pitkäkestoiseen yksilö- ja ryhmävalmennukseen. Vamos on palkittu vuoden 2021 yhteiskunnallisena vaikuttavuustekona ja palvelun piirissä on toimintavuosien aikana ollut noin 15 000 nuorta.

Vahva luottamus ja osallisuus

Demokratian kamppailu maailmalla kovenee ja yhteiskunnat ovat koetuksella kriisien kasautuessa. Geopoliittinen valtataistelu voimistuu, kansainväliset instituutiot horjuvat ja demokratia kaipaa uudistamista. Kriisiin voidaan vastata vahvistamalla luottamusta ja osallisuutta, josta muutamia esimerkkejä alla.

1. Kansalaispaneelien aalto nousussa niin maailmalla kuin Suomessakin

Maailmalla on ollut nousussa niin sanottujen puntaroivien kansalaispaneelien aalto. Tuore esimerkki löytyy Kööpenhaminasta, jossa 2023 perustettuun kansalaispaneeliin kuuluu 36 satunnaisesti valittua kaupungin asukasta, jotka edustavat iän, sukupuolen, koulutustaustan ja muiden taustatekijöiden puolesta mini-Kööpenhaminaa. He keskustelevat ja tuottavat ideoita ja suosituksia siitä, mitä kaupungin tulevaisuuden kehittämisessä pitäisi ottaa huomioon.

Kansalaispaneeli sopii menetelmänä esimerkiksi juuri ihmisten arkea laajasti koskettaviin tai vahvasti mielipiteitä jakaviin kysymyksiin, joihin päättäjien on yksin vaikeaa löytää ratkaisuja. Sitra rahoittaa hyvinvointialueilla asukaspaneelikokeiluja, joissa alueiden asukkaat saavat äänensä kuuluviin. Åbo Akademin kansainvälisestikin merkittävässä Kansalaisparlamentti-kokeilussa puolestaan järjestetään Suomen ensimmäinen eduskunnan päätöksenteon tueksi järjestettävä kansalaispaneeli.

2. Kuntalaiset mukaan päättämään kunnan budjetista

Sitra haki keväällä 2023 pieniä alle 20 000 asukkaan kuntia mukaan kokeilemaan kuntalaisten osallistamista kunnan talouden suunnitteluun. Kuntien tehtäviä on siirtynyt hyvinvointialueille, väestömuutokset jatkuvat ja kuntien taloustilannetta parantavat koronatuet jäävät historiaan. Nämä kaikki tekijät vaikuttavat siihen, että monen kunnan on mietittävä talouttaan uudesta näkökulmasta.

Rahoitushaussa valittavat kunnat lähtevät kokeilemaan satunnaisotannalla valittua kansalaispaneelia, joka tukee vuoden 2024 talousarvion ja taloussuunnitelman tekoa. Kyseessä ei siis ole perinteinen osallistuvan budjetoinnin kokeilu, jossa kuntalaiset päättävät vain tietyn, ennalta määrätyn rahasumman käytöstä kunnassa. Pieksämäellä on rohkaisevia kokemuksia vastaavan kaltaisesta kuntalaisten osallistumisesta. 

3. Polis-verkkoalusta mahdollistaa rakentavan mielipiteenvaihdon suuren joukon välillä

Vaikka digitalisaatio on mullistanut maailman, demokratian alalla innovaatioita on nähty vähän. Polis on avoimeen lähdekoodiin perustuva verkkoalusta, joka mahdollistaa rakentavan mielipiteiden vaihdon valitun aihepiirin ympärillä. Polis tuottaa reaaliaikaisesti tietoa siitä, mistä osallistujat ovat samanmielisiä ja missä löytyy eroavaisuuksia. Näin voidaan löytää maastoa, josta ihmiset ovat samaa mieltä.

Poliksen taustalla on yhdysvaltalainen voittoa tavoittelematon järjestö Computational Democracy Project. Suomessa uudenlaisen työkalun käyttöä pilotoidaan tämän vuoden aikana muun muassa hyvinvointialueiden osallisuuskokeiluissa. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella nuoret pääsevät Poliksen välityksellä vaikuttamaan nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämiseen.

4. Kansalliset dialogit auttavat julkishallintoa ymmärtämään yhteiskunnallisesti tärkeitä aiheita kansalaisten kokemusten kautta

Demokratia tarvitsee toteutuakseen ymmärrystä eritavoin ajattelevien ihmisten välille. Yksi tapa rakentaa tällaista ymmärrystä ja luottamusta on dialogi, jossa annetaan aikaa ihmisten omista kokemuksista kumpuavalle keskustelulle. Erätauko-keskusteluun perustuva Kansallinen dialogi on vuoden 2023 alusta käynnistynyt toimintamalli, jonka avulla rakennetaan ymmärrystä erilaisista ajankohtaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä, haasteista ja mahdollisuuksista kansalaisten, yhteisöjen ja viranomaisten yhteistyönä.

Kansallisia dialogeja koordinoi valtiovarainministeriö. Mukana dialogien järjestäjinä on monipuolinen joukko toimijoita. Kansalliset dialogit auttavat myös julkishallintoa ymmärtämään paremmin suomalaisten haasteita ja kokemuksia.

5. Uusi opas tarjoaa ratkaisuja informaatiosodan keskellä

Disinformaation torjuminen ja kriittinen informaatiolukutaito ovat keskeisiä demokratian toimivuuden ja uudistumisen kannalta niin Suomessa kuin kaikissa muissakin demokratioissa. Osallistuminen demokraattiseen päätöksentekoon on riippuvainen kyvystämme tulkita tietoa ja muodostaa sen pohjalta mielipiteitä. Faktabaarin Digitaalinen informaatiolukutaito-opas auttaa tunnistamaan, miten meihin vaikutetaan verkossa ja etenkin sosiaalisessa mediassa.

Opas on tarkoitettu kaikille verkossa liikkujille, mutta sen tavoitteena on vahvistaa erityisesti nuorten digitaalista lukutaitoa.

Reilu datatalous

Kilpailu digivallasta kiihtyy: digimaailman pelisäännöistä, uuden teknologian vaatimista resursseista ja yleisemmin teknologian kehityssuunnista käydään kiistelyä. Teknologia ja data sulautuvat yhä enemmän ihmisten arkeen ja dataa kerätään ja hyödynnetään yhä enemmän. Tässä esimerkkejä, miten rakennetaan reilua digimaailmaa, jossa yksilöiden, yritysten ja yhteiskunnan edut ovat paremmin tasapainossa.

1. Datapohjaisia ratkaisuja energiansäästöön

Kahdeksassa Sitran rahoittamassa pilottihankkeessa etsittiin datapohjaisia ratkaisuja energiansäästöön. Pilotit tutkivat datan hyödyntämistä energiansäästössä ja kulutushuippujen tasaamisessa eli energiankulutuksen suuntaamisessa pois korkeimman kysynnän tunneilta. Tavoitteena oli vauhdittaa sellaisten tuotteiden ja palveluiden kehitystä, jotka auttaisivat etenkin pieniä energiankäyttäjiä, kuten kotitalouksia, pienyrityksiä ja taloyhtiöitä säästämään sähköä tai lämpöä. Pilottien käytännön kokeiluilla haettiin oppeja ja ymmärrystä siitä, miten data voi auttaa kuluttajaa tekemään fiksuja valintoja energiankäytössään.

Käynnissä on ollut myös yhteistyöhanke, jossa on etsitty ratkaisuja energiatehokkuuden parantamiseen kiinteistö- ja rakentamisalalla datan avulla. Hankkeessa tutkitaan dataa koskevan verkostomaisen yhteistyön hyötyjä rakennusten energiaoptimoinnin tehostamisessa.

2. Kotimainen, turvallinen kirjautumispalvelu

Suomen Tunnistautumisosuuskunta avasi uuden palvelun, joka helpottaa kirjautumista vaativien palveluiden käyttöä ja turvaa käyttäjiensä yksityisyyden. Kotimainen salasanat korvaava kirjautumispalvelu Sinuna tarjoaa luotettavan ja turvallisen vaihtoehdon niin yrityksille kuin kuluttajillekin. Sitä käyttää kirjautumisessa tällä hetkellä kymmenkunta suomalaista mediaa.

Palvelu toimii läpinäkyvästi ja käsittelee henkilötietoja lainsäädännön mukaisesti. Toisin kuin some-yritykset, hakukonejätit ja netin mainosverkostot, Sinuna ei seuraa käyttäjän toimintaa verkossa eikä kerää isoa datamäärää. Suomen Tunnistautumisosuuskunta on voittoa tavoittelematon organisaatio. 

3. Ymmärrystä datatalouden uusista pelisäännöistä

EU:ssa valmistellaan tällä hetkellä useita eri digi- ja datasäädöksiä, joista osan soveltaminen alkaa tänä vuonna. Uudet lainsäädäntöehdotukset pyrkivät luomaan erilaisille yrityksille tasavertaiset mahdollisuudet toimia markkinoilla, sekä suitsimaan digijättien valtaa ja vahvistamaan kilpailukykyä ja yksilöiden oikeuksia.  

Säädösten avaamiin mahdollisuuksiin ja vaikutuksiin niin pien- ja keskisuurten yritysten kuin yksilöiden näkökulmista pääsee tutustumaan Datatalouden ABC -itseopiskelumateriaalien kautta, jotka ovat laadittu Sitran sidosryhmien välisenä yhteistyönä. Ensimmäinen osio käsittelee alustojen ja digipalvelujen uusia sääntöjä, ja loppuvuodesta julkaistava toinen osio koskee datan jakamista ja hallintaa.

4. 20 uudistusta datavetoisen talouden rakentamiseen

Sitran luotsaamana syntynyt kansallinen reilun datatalouden tiekartta vauhdittaa datavetoisen talouden ja yhteiskunnan rakentamista sekä listaa sitä kirittäviä konkreettisia toimia. Tiekartan työstöön osallistunut verkosto on käynnistänyt yli 20 uudistusta, jotka vauhdittavat datavetoisen talouden rakentamista. Lisäksi verkosto ehdottaa yli hallituskausien ulottuvaa strategista muutosohjelmaa digitalisaation, datatalouden ja tekoälyn mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja muun muassa kyberuhkien torjumiseksi.

Mikäli datatalouden kehittyminen kiinnostaa yleisemminkin, sitä voi nyt seurata uuden datatalouden keskeisiä mittareita kokoavan työkalun avulla. Työkalu on tarkoitettu tietopankiksi datataloudesta kiinnostuneille sekä päätöksenteon tueksi liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoille, kehittäjille ja päättäjille.

5. Digitaalinen tuotetieto kiertotalouden ja vastuullisen kulutuksen vauhdittajana

Digitaalinen tuotepassi on EU:n aloite ja datan hyödyntämiseen perustuva käytännön ratkaisu, joka välittää ja esittää tietoa tuotteen elinkaaren ajalta. Tuotepassi mahdollistaa yritysten tuotehallintaa ja tuotteiden jäljitettävyyttä materiaalien valmistuksesta kierrätykseen asti. Kuluttajille luodaan näkymiä tuotetietoon esimerkiksi hiilijalanjäljestä, käytetyistä materiaaleista, alkuperästä ja kierrätettävyydestä sekä muista tuotteen ominaisuuksista, joiden avulla kuluttaja pystyy vertailemaan erilaisten tuotteiden kestävyyttä ja siten tehdä vastuullisempia ostovalintoja.

Sitran käynnistämissä piloteissa, erityisesti tekstiilialalla kehitetään yritysten liiketoiminnallisia ja teknisiä edellytyksiä toteuttaa digitaalisia tuotepasseja tuotteiden elinkaaren hallintaan sekä käyttäjänäkymiä tukemaan kuluttajien kestävämpiä valintoja.

Korjaava ja uusintava talous

Talouden perusta rakoilee, kun globaali eriarvoisuus kasvaa ja ekologinen kestävyyskriisi etenee. Vauraus keskittyy yhä pienemmälle joukolle. Vastauksena voi olla korjaava (restorative) ja uusintava (regenerative) talous. Korjaava talous pyrkii siihen, että talouden myönteiset vaikutukset ympäristölle sekä hyvinvoinnin oikeudenmukaiselle jakautumiselle ovat kielteisiä suuremmat. Uusintava talous taas ylläpitää ja kehittää tulevaisuuden rakennusaineita, kuten ekologista ja sosiaalista pääomaa. Alla muutamia esimerkkejä tulevaisuuskestävämmän talouden kokeiluista ja ratkaisuista.

1. Monet yritykset ottavat askelia kohti uusintavaa taloutta

Useimmat uusintavan talouden esimerkit liittyvät ekologiseen kestävyyteen. Esillä on usein ulkoilubrändi Patagonia, joka on lahjoittanut jo pitkään varoja ympäristötyöhön ja ollut mukana perustamassa uusintavan maatalouden sertifiointia sekä uusintavaa suunnittelua hyödyntävä lattiayritys Interface. Paljasjalkakenkiä valmistava Vivobarefoot on taas ottanut uusintavan talouden strategiansa ytimeen: yritys on asettanut mitattavia tavoitteita niin uusintavalle liiketoiminnalle, tuotteille kuin yhteisölle.

Sosiaalista pääomaa puolestaan vahvistavat esimerkiksi päivittäistavaroita valmistava Unilever, joka on ilmoittanut, että se takaa elämiseen tarvittavan palkan kaikille tavarantoimittajilleen sekä Greyston Bakery, joka palkkaa työntekijöiksi ihmisiä, joita muut eivät ehkä palkkaisi (ex-vankeja, kodittomia, lukutaidottomia jne.).

2. Uudistava viljely hyödyttää niin ympäristöä kuin viljelijää

Maataloudessa monet viljelijät ovat matkalla peltoa köyhdyttävästä maataloudesta ekosysteemejä ja yhteisöjä elvyttävään uudistavaan viljelyyn. Uudistavassa viljelyssä on kyse uusintavan talousajattelun soveltamisesta maatalouteen. Uudistava viljely on viljelijää ja ympäristöä hyödyttävä tapa tuottaa ruokaa. Se parantaa maan kasvukuntoa, lisää hiilensidontaa ja tukee luonnon monimuotoisuutta.

Baltic Sea Action Groupin Carbon Action -yhteistyö ajaa ruokajärjestelmän systeemistä muutosta yhdessä viljelijöiden, yritysten, tutkijoiden ja päättäjien kanssa. Maailmalta yksi yritysesimerkki uudistavasta viljelystä on elintarvikeyhtiö Danone. 

3. Miinuspäästöt ovat mahdollisuus yrityksille

Ilmastokriisin ratkaiseminen edellyttää päästöjen nopeaa vähentämistä, mutta myös miinuspäästöjä eli sitä, että kasvihuonekaasuja sidotaan takaisin ilmakehästä. Sitran Miinuspäästöt-työpaperin mukaan Suomella on hyvät edellytykset kehittää ja soveltaa miinuspäästöjen ratkaisuja, koska meillä on paljon tarvittavaa teknologiaosaamista, bioperäisiä päästöjä ja vähäpäästöistä sähköä. Miinuspäästöillä tarkoitetaan esimerkiksi ratkaisuja, joilla otetaan teknisesti talteen hiilidioksidia ilmakehästä tai biomassasta ja varastoidaan se pysyvästi geologisiin muodostelmiin tai pitkäkestoisesti tuotteisiin.

Koska tulevaisuudessa miinuspäästöjä tarvitaan suuria määriä koko maailmassa, voi suomalaisille yrityksille tarjoutua tilaisuus viedä ratkaisujaan muihin maihin – ja luoda Suomeen työtä ja toimeentuloa.

4. Donitsitaloudesta työkalupakki kunnille

Jotta talous voisi muuttua, myös talousajattelun on muututtava. Tällä hetkellä on pinnalla useita reilua ja kestävää taloutta tavoittelevia tiedepohjaisia aloitteita. Jyväskylän yliopisto on luonut donitsitaloudesta työkalupakin Suomen kunnille ja alueille ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden edistämiseen. Donitsitalous pohjautuu sekä uusintavaan talousajatteluun että pyrkimykseen suunnitella taloutta niin, että vaurauden nykyistä tasaisempi jako olisi jo sisäänrakennettuna talouden rakenteisiin ja toimintamalleihin.

Erilaisia kestävän talouden aloitteita on tarkasteltu tarkemmin Sitran tilaamassa muistiossa.

5. Ekosysteemitilinpito tuo ekosysteemien tilan ja luonnon tarjoamat palvelut näkyväksi

Talous täytyy uudistaa sellaiseksi, että se mahtuu yhdelle maapallolle. Yksi ongelma on, että nykyisin käytössä olevat mittarit eivät anna kokonaisvaltaista kuvaa esimerkiksi luonnon ihmisille tuottamien palvelujen laajuudesta tai arvosta. Perinteisempiä talouden mittareita täydentämään on kehitetty ekosysteemitilinpito, jossa otetaan huomioon luonnon ekosysteemipalveluiden tuomat hyödyt ja ihmistoiminnan luonnolle aiheuttamat haitat. Tämän käyttöönotto eteneekin muun muassa EU:ssa.

Tätä kirjoitusta ovat olleet koostamassa useat Sitran asiantuntijat kaikilta teemoilta (demokratia ja osallisuus, kestävyysratkaisut ja reilu datatalous)