Äly vaatii uskallusta myös digitalisaatiossa

Jos emme uskalla olla edelläkävijöitä, joudumme peesailemaan. Kehityksen kärjessä kulkeminen taas edellyttää maailman megatrendien tunnistamista ja niihin reagoimista. Parhaat, miljoonien ihmisten elämään vaikuttavat innovaatiot voivat olla hyvin yksinkertaisia, kuten käsien peseminen. Tämä pätee myös terveysteknologiaan ja digitalisaatioon.

Älykästä hyvinvointia Slushissa -seminaarissa esiintynyt Madventures-kaksikko Riku Rantala ja Tunna Milonoff onnistuivat ylläolevilla huomioillaan tiivistämään tilaisuuden ydinviestin: edessämme aukeavat huimat mahdollisuudet entistä parempien terveys- ja hyvinvointipalvelujen tekemiseen, mutta mahdollisuus pitää ensin tunnistaa, sitten siihen täytyy tarttua ja matkan varrella pitää voida myös epäonnistua.

Sitran Startup-tapahtuma Slushin yhteydessä järjestämässä seminaarissa pohdittiin terveysteknologian ja digitalisaation mahdollisuuksia sekä esiteltiin jo käytössä olevia, uudenlaisia palveluja kuten virtuaaliklinikan toimintamalliin perustuvaa Hämeenlinnan minunterveyteni.fi-palvelua ja Tampereella käytössä olevaa ikäihmisten lähitoria.

Minunterveyteni.fi-palvelua esitteli projektipäällikkö Jari Numminen, jonka videohaastattelun virtuaaliklinikasta löydät täältä. Nummisen mukaan asiakkaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä muun muassa sähköisiä oirearvioita ja sähköisen terveystarkastuksen tarjoavaan palveluun, joka on kaikkien hämeenlinnalaisten käytettävissä.

Asiakaslähtöisyys ja hyvinvoinnin lisääminen tiedon avulla on myös Tampereen Lähitorin toiminnan keskeinen periaate. Lähitorilta ikäihmiset saavat kootusti palveluohjausta ja tietoa erilaisista saatavilla olevista palveluista sekä kannustusta ja tukea aktiiviseen elämään. Lähitorista kertomassa olivat Sitran johtava asiantuntija Eeva Päivärinta ja Pirkanmaan senioripalveluja edustava Taru Malinen.

Funtsi, duunaa, tsekkaa, tuunaa

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin kehitysjohtaja Visa Honkanen puolestaan kävi läpi digitalisaation onnistumisen kannalta oleellisia vaiheita, jotka hän määritteli näin: funtsi, duunaa, tsekkaa, tuunaa (plan, do, check, do). Käytännön esimerkkeinä digitalisaatiosta ja tekoälyn hyödyntämiseen tähtäävistä hankkeista Honkanen kertoi HUSin yhteistyöstä IBM:n Watsonin kanssa keskosten hoidossa ja HUSin yhteistyöstä startup-yhtiö Kirontechin kanssa harvinaissairauksista kärsivien potilaiden hoitopolkujen parantamisessa. Tekoälyn suhteen olemme Honkasen mukaan kuitenkin vasta aivan matkan alussa.

”Joskus vähän liiankin suurin suin puhumme älykkyydestä, vaikka itse asiassa olisi vasta lajittelukykyä tai sensorikykyä, että pystytään mittaamaan esimerkiksi ruumiinlämpöä jollain vaatteilla. En näkisi sitä vielä älykkääksi teknologiaksi. Älykkyys tarkoittaisi sitä, että kone oppii itse vähitellen tekemään paremmin sitä, mitä se tekee ”, Honkanen sanoo.

Honkasen koko videohaastattelun löydät täältä.  

Selvä enemmistö seminaarin osallistujista ja yleisöstä uskoi, että Suomesta voi tulla terveysteknologian edelläkävijämaa, kun heitä pyydettiin ottamaan kantaa asiaan puna-kelta-vihreillä äänestyslapuilla. Seminaarin paneelikeskustelussa LähiTapiolan johtaja Jarno Mäkinen muistutti, että teknologia ei vielä ole yhtä kuin innovaatiot. Sen sijaan innovaation määritelmä täyttyy vasta, kun teknologian avaamat mahdollisuudet johtavat uudenlaiseen liiketoimintaan, jonka kautta voidaan luoda terveysvaikutteita tai parempia asiakaskokemuksia. Mäkisen videohaastattelu aiheesta löytyy täältä.

Seuraava askel: suomalaiset datavarannot hyötykäyttöön

Seminaarin lopuksi johtaja Antti Kivelä Sitrasta esitteli seuraavia askelia entistä älykkäämpien terveys- ja hyvinvointipalvelujen kehittämiseksi. Niitä ovat muun muassa Suomen runsaiden datavarantojen ottaminen hyötykäyttöön yhdistämällä erilaisia aineistoja toisiinsa. Tällaista dataa on esimerkiksi genomitieto ja erilaisten potilasryhmien terveystiedot, joita yhdistämällä voidaan kehittää esimerkiksi entistä vaikuttavampia ja yksilöllisempiä lääkkeitä. Data on digitalisaation myötä nopeasti kasvava, loppumaton luonnonvara. Kivelä muistutti, että entistä monipuolisempi data itsestämme laajentaa terveyskäsitystämme ja ruokkii entistä kokonaisvaltaisempaa hyvinvointikäsitystä.

Sitran johtava asiantuntija Tuula Tiihonen puolestaan sanoo, että terveys- ja hyvinvointidatan entistä parempi hyödyntäminen näkyisi suomalaisille entistä parempina palveluina ja uudenlaisina tapoina saada palveluita.

”Samalla omien tietojen hallinta paranisi ja saataisiin parempi kuva siitä, missä minun tietojani käytetään”, Tiihonen sanoo. Katso koko videohaastattelu täältä.

Kaikki seminaariin liittyvät videoklipit löydät täältä.

Keskustelu jatkuu: #älyhoi