#älyhoi: Finnish Data Design – Data rajattomana luonnonvarana ja talouden tukijalkana

#älyhoi-artikkelisarjassa pohditaan älykkäiden terveyspalvelujen, hyvinvointidatan ja uuden terveysteknologian mahdollisuuksia. Tämä on sarjan viides artikkeli.

Luottamuspääoma on helppo menettää mutta vaikea tai mahdoton voittaa takaisin. Luottamus tekee liiketoiminnasta helpompaa, halvempaa ja nopeampaa, ja tämän vuoksi myös kannattavampaa. Näistä syistä luottamus on tärkein elementti uuden suomalaisen muotoilun, Finnish Data Designin, takana.  

Ikoninen lienee oikea sana kuvaamaan suurten suomalaisten muotoilijoiden kuten Tapio Wirkkalan, Oiva Toikan tai Maija Isolan tunnetuimpia töitä. Niihin on ammennettu vaikutteita niin suomalaisesta luonnosta, kulttuuriperimästä kuin arjestakin. Klassikon aseman saavuttaakseen taide- tai käyttöesineen pitää paitsi lunastaa paikkansa yhteisön tavassa hahmottaa maailmaa, myös tehdä itsestään osa tämän yhteisön tarinaa. Käyttöesineiden kohdalla avainasemassa ovat tyylikkyyden lisäksi muun muassa yksinkertaisuus, käytettävyys ja kyky tehdä käyttäjän elämästä entistä laadukkaampaa.

Suomalaisen taideteollisuuden kultakausi osuu yksiin Suomen teollistumisen kiihkeän etenemisen kanssa sotienjälkeisistä vuosista 1960-luvulle. Nykyinen suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on pitkälti rakennettu tuon teollistumisen luoman kasvun pohjalle. Toisaalta hyvinvointijärjestelmämme on myös rakennettu nimenomaan perinteisen teollisuusyhteiskunnan tarpeiden ja rytmin mukaan.  

Vauhdilla etenevä digitalisaatio ravistelee yhteiskuntamme perustuksia monelta suunnalta: samaan aikaan kun työn luonne muuttuu ja palvelut korostuvat yhteiskunnan tuotantorakenteessa entistä enemmän, muuttuvat myös yhteiskunnan palveluihin kohdistuvat odotukset sekä tarpeet. Samalla digitalisaatio avaa lukemattomia uusia mahdollisuuksia suunnitella ja toteuttaa esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut aivan uudella tavalla.

Loppuvuodesta 2015 Sitra käynnisti uuden hankekokonaisuuden, jonka avulla valmistellaan hyvinvointidatan kokoamiseen ja koordinointiin keskittyvän toimijan perustamista. Toimija on nimeltään Isaacus – hyvinvoinnin palveluoperaattori, ja se pyrkii osaltaan vastaamaan yhteiskunnan nopean muutoksen haasteisiin. (Lisätietoa Isaacuksesta mm. täällä.)

Kuten olemme jo aiemmin todenneet, maailman taloushistoria osoittaa, että yksi kehitysaskel voi johtaa moniin muihin asioihin. Kun useat, sinänsä toisiinsa liittymättömät kehityskulut yhdistyvät, seurauksena voi olla tekijöidensä summaa suurempi mullistus ihmiskunnan historiassa. Edes maailman parhaat taloustieteilijät eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen siitä, synnyttääkö digitalisaatio uuden, aiempiin teollisiin vallankumouksiin rinnastuvan mullistuksen. Se on kuitenkin selvää, että monet vanhat ajattelu- ja toimintatavat ovat korvautumassa uusilla ja että kyse on globaalista megatrendistä, jossa yksittäisen yrityksen tai kansakunnan kannattaa olla ennemmin etu- kuin takajoukoissa.

Ai että miten Tapio Wirkkala tähän liittyy? Siten, että digitalisaation myötä edessämme voi olla myös uusi suomalaisen muotoilun kultakausi. Tämä uusi suomalainen muotoilu liittyy ennestäänkin runsaiden tietovarantojemme hyödyntämiseen ja sen ympärille rakentuvien ekosysteemien tukemiseen. Data on luonnonvara, jota hyödyntämällä ja ennen kaikkea erilaisia datavarantoja yhdistelemällä on mahdollista luoda uusia suomalaisia klassikoita, joista voi tulla myös kansainvälisesti tunnettuja vientivaltteja.
 
Aivan kuten aiemminkin, myös uusien klassikkotuotteiden kohdalla yksinkertaisuus on kaunista, samoin käytettävyys ja kyky tehdä käyttäjän elämästä entistä laadukkaampaa. Finnish Data Designin inspiraationa ovat suomalaisen yhteiskunnan hyvät käytännöt ja pitkät tiedonkeruun perinteet yhdistettynä Suomelle ominaiseen luottamukseen, joka ulottuu paitsi kansalaisten välille myös kansalaisten ja instituutioiden välille. Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi siinä, että suomalaiset luottavat viranomaisiin ja korruptio on Suomessa maailman mittakaavassa olematonta.

Luottamus on tietovarantojen kestävässä hyödyntämisessä ylivoimainen kilpailukykytekijä suhteessa muihin maihin. Se ei tarkoita, että ihmisen pitäisi jäädä passiiviseksi sivustaseuraajaksi ja vain luottaa tietonsa muiden tahojen käytettäväksi, päin vastoin. Yksilön nostaminen järjestelmän keskiöön ja se, että yksilö hallitsee itseään koskevia tietoja on parasta mahdollista luottamuspohjan ja asiakaslähtöisyyden vaalimista (ks. artikkelisarjan edellinen kirjoitus omatiedosta).

Luottamuksen ansiosta voimme myös luoda tehokkaat pelisäännöt datavarantojen hyödyntämiselle. Tähän tähtää myös esimerkiksi vastikään valmistunut, kansallinen genomistrategia. Luottamuksen ansiosta voimme toisaalta antaa myös tilaa yksityisten yritysten innovaatiotoiminnalle, olivatpa kyseessä pienet ja notkeat startupit tai jo asemansa vakiinnuttaneet yritykset.

Kuten alussa todettiin luottamusta pitää vaalia ja se on hitaasti uusiutuva luonnonvara. Data puolestaan on nopeasti lisääntyvä, loppumaton luonnonvara. Näiden luonnonvarojen yhdistelmä on globaalisti ainutlaatuinen ja se löytyy Suomesta. Siitä yhdistelmästä syntyy Finnish Data Design.