Sitran rahoittamat asukaspaneelikokeilut käynnistyivät syksyllä 2023 neljällä hyvinvointialueella: Keski-Suomessa, Keski-Uudellamaalla, Lapissa ja Pirkanmaalla.

Puntaroiva asukaspaneeli on vauhdilla yleistyvä demokratiainnovaatio. Niissä satunnaisotannalla valittu joukko tavallisia ihmisiä kokoontuu perehtymään ja keskustelemaan päätöksenteon tai valmistelun asialistalla olevasta kysymyksestä. Osallistujat kuulevat asiantuntijoita, keskustelevat pienryhmissä ja muodostavat yhteisen lausuman, joka voi sisältää esimerkiksi konkreettisia ratkaisuehdotuksia päätöksenteon tueksi.

Miten asukaspaneelit voivat edistää asukkaiden vaikuttavaa osallistumista hyvinvointialueilla? Entä mitä hyötyä niistä on päätöksentekijöille?

Kysyimme asiaa kahdelta hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtajalta, jotka olivat mukana Sitran virittämissä kokeiluissa: Helinä Pertulta (Keski-Uudenmaan hyvinvointialue) ja Maria Kaisa Aulalta (Keski-Suomen hyvinvointialue).

Kokeilitte asukaspaneeleja uutena osallistumismenetelmänä hyvinvointialueellanne. Mitkä ovat puntaroivien asukaspaneelien vahvuudet?

Helinä Perttu: Asukaspaneeleissa on paljon sellaisia elementtejä, joiden ansiosta ihmiset lähtevät kotiin hyvillä mielin. Osallistujat ovat saaneet sanoa sanottavansa, heitä on kuultu ja heidät on oikeasti kohdattu. Olen todella innoissani tästä.

Asukaspaneeleiden myötä olen kohdannut ensimmäistä kertaa sellaisen tilanteen, että ihmiset aidosti puntaroivat mielipidettään ja keskustelevat siitä muiden kanssa. Olen varma, että kukaan ei ajattele asiasta samalla tavalla, kun astuu ensimmäisen kerran sisään, ja sitten kun lähtee viimeisenä päivänä pois.

Keskusteluissa on läsnä positiivisuus, ymmärrys ja miellyttävä ilmapiiri osallistujien kesken. Keskustelu on sellaista, että siihen on meidän päättäjienkin mukava mennä mukaan. Sen takia meidän virkamiehemmekin ovat aivan innoissaan tästä.

“

Keskustelu on sellaista, että siihen on meidän päättäjienkin mukava mennä mukaan.

Helinä Perttu

Maria Kaisa Aula: Yksi vahvuus on ehdottomasti se, että lopputuloksena syntyy harkittuja kannanottoja, jotka päättäjienkin on helpompi ottaa huomioon. Helposti mielipiteet julkisuudessa, somessa ja yleisöpalstoillakin ovat hyvin kärjekkäitä ja koskevat vain yhtä asiaa.

Asukaspaneelin toimintamalli on tälle oikeastaan vastakohta. Kukaan paneelin jäsenkään ei oikein menesty sillä, että ajaa vaan jotakin yhtä asiaa. Ihmiset joutuvat koko ajan tasapainottelemaan, tekemään kompromisseja ja oppimaan prosessin edetessä.

Paneelin osallistujat osaavat jatkossa asettua myös päättäjän rooliin, koska näkevät minkälaisen harkinnan edessä päättäjät ovat ottaessaan kantaa asioihin.

Edustuksellinen demokratia tarjoaa äänestämisen lähes ainoana mahdollisuutena osallistua ja vaikuttaa. Miten asukaspaneelit voivat täydentää nykyisiä osallistumismenetelmiä?

Helinä: Minusta tuntuu, että viimein on löytynyt hyvä tapa saada ihmiset mukaan osallistumaan ja keskustelemaan. Asukaspaneelit ja niiden tuottamat julkilausumat ovat tärkeitä myös itse päätöksenteolle. Tässä on monta hyvää ulottuvuutta.

Uskon, että tämä menetelmä nostaa ihmisten arvostusta päätöksentekoa ja demokratiaa kohtaan.

Tämän tyyppisiä uudenaikaisia tapoja täytyy ehdottomasti olla, jos haluamme saada ihmiset motivoitumaan ja osallistumaan. Tällaista keskustelevampaa menetelmää voisi käyttää myös päättäjien välisissä keskusteluissa.

“

Osallistuminen paneeliin on omiaan lisäämään asukkaiden kiinnostusta vaikuttamiseen, ja se luo heille valmiuksia myös seurata hyvinvointialueen päätöksentekoa pidemmän päälle.

Maria Kaisa Aula

Maria Kaisa: Näen, että osallistuminen paneeliin on omiaan lisäämään asukkaiden kiinnostusta vaikuttamiseen, ja se luo heille valmiuksia myös seurata hyvinvointialueen päätöksentekoa pidemmän päälle.

Asukaspaneelit ovat edustuksellista demokratiaa hyvin täydentäviä. Osallistumalla paneeliin ihmiset voivat kiinnostua äänestämään, ottamaan selvää ehdokkaista ja kenties ryhtymään itsekin ehdokkaaksi.

Mitä lisäarvoa ne voivat tuottaa hyvinvointialueiden päätöksentekoon, Helinä Perttu?

Helinä: Asukkaiden ääni tuli kuuluviin ihan uudella tavalla, mikä on meille arvokasta. Asukaspaneeleissa nousee esiin koko ryhmän ääni, eikä vaan muutaman innokkaimman. Esiin tuli paljon piilossa olevaa osaamista ja tietoa.

Jos me haluamme jatkossa kuulla asukkaita, menetelmän pitää olla jotain tämän tyylistä. Uskon, että tämä on tulevaisuuden tapa toimia.

Miten asukaspaneelit voisivat tukea hyvinvointialueiden päätöksentekijöitä työssään, Maria Kaisa Aula?

Maria Kaisa: Hyvinvointialueen palveluita käyttävillä asukkailla on usein erinomaisia organisaation ulkopuolelta tulevia ideoita, jotka syntyvät asukkaiden yhdistäessä erilaisia palveluita omaan elämäänsä.

Helposti hyvinvointialueen tai kunnan palveluiden kehittäjät katsovat asioita vain oman prosessinsa näkökulmasta. He eivät välttämättä tunnista kaikkia niitä ihmisten arjen palapelin osasia, joihin palvelut pitäisi yhteensovittaa.

Asukaspaneelit voisivat auttaa sekä päättäjien että palveluita suunnittelevien työtä esimerkiksi ideoimalla, miten eri toiminnot voisi sovittaa paremmin yhteen.

Asukaspaneelin osallistujat on valittu mukaan satunnaisotannalla. Koitko, että tästä oli hyötyä, Helinä Perttu?

Helinä: Satunnaisotannasta oli ehdottomasti hyötyä. Oli äärettömän hienoa, että meillä oli mukana eri ikäisiä ihmisiä, eri taustoista ja eri puolelta hyvinvointialuetta. Nuorin osallistuja oli 15-vuotias ja vanhin yli kahdeksankymppinen.

Osallistujat tulivat erilaisista koulutustaustoista – alan ammattilaisista yläkouluikäisiin – mutta silti keskustelu toimi todella hyvin kaikin tavoin. Ihmiset olivat kykeneviä muuttamaan mielipidettään, avartamaan ajatteluaan ja asettumaan toisen ihmisen asemaan. Uskon, että se oli varmasti hieno kokemus myös osallistujille itselleen.

Sitran tavoitteena on juurruttaa asukaspaneelit pysyväksi osallistumisen menetelmäksi Suomessa. Hyödyntäisittekö asukaspaneeleja jatkossa?

Maria Kaisa: Ilman muuta tätä kannattaa hyödyntää tulevaisuudessakin meidän hyvinvointialueellamme. Yksi tai kaksi asukaspaneelia vuoteen olisi aivan paikallaan.

Tulevaisuudessa voisi olla erittäin hyödyllistä, että meillä olisi kuntien ja hyvinvointialueen yhteisiä asukaspaneeleja. Mukana voisi olla myös eri järjestöjä tai vaikkapa seurakunta. Pidän tärkeänä sitä, että me saisimme eri toimijat asukkaiden näkökulmasta toimimaan mahdollisimman fiksusti yhdessä ja tukemaan ihmisten hyvää arkea heidän omassa elinympäristössään.

Helinä: Haluamme ehdottomasti jatkaa asukaspaneelin käyttöä tulevaisuudessa! Ajatuksena on, että meidän hyvinvointialueellamme pyörisi ainakin kerran vuodessa asukaspaneeli jollain tietyllä aiheella.

Mitä terveisiä lähettäisitte asukaspaneeleista kiinnostuneille hyvinvointialueille?

Maria Kaisa: Rohkeasti kokeilemaan ja testaamaan!

Olen itse ollut paljon mukana lasten ja nuorten osallisuus- ja vaikuttamisasioissa, ja olen huomannut sitä kautta, että monelle päättäjälle se on ihan huikea oppimiskokemus. Menkää päättäjät mukaan keskustelemaan asukkaiden kanssa ja kuuntelemaan ihmisten kokemuksia. Se avartaa omaa ajattelua ja ymmärrystä!

Helinä: Asukaspaneeleiden suunnitteluun ja järjestämiseen käytetty aika tulee moninkertaisena hyötynä takaisin. Lähtekää rohkeasti kokeilemaan ja tekemään oman näköistä!

Suosittelemme

Tästä eteenpäin.