Datankäytön potentiaalia varjostaa datajättien rymistely verkkoalustoilla – näin Suomessa keskusteltiin datataloudesta vuonna 2021

Keskustelu vastuullisesta datavetoisesta liiketoiminnasta ja yhteiskunnan tavoista käyttää dataa on vielä suppeaa, mutta datatalouden mahdollisuuksia tunnistetaan jo. Näin voisi kiteyttää aiheesta viime vuonna käytyä verkkomediakeskustelua Suomessa, jota Sitra selvitti yhdessä media-analyysiyritys Meedius Internationalin kanssa.

Data ja siitä jalostettu tieto ovat elintärkeitä Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Kun dataa osataan hyödyntää ja jakaa paremmin, voidaan luoda hyvinvointia, parantaa yritysten kilpailukykyä ja kehittää yhteiskuntaa. Datan parempi hyödyntäminen voi olla myös avuksi, kun yhteiskuntia kehitetään kriisejä kestäviksi.

Jotta tässä voitaisiin onnistua, on oltava laajaa ymmärrystä datavetoisen yhteiskunnan toimintalogiikasta, niin mahdollisuuksista kuin uhkistakin. Tästä syystä Sitra halusi selvittää aiheesta käytävää avointa julkista keskustelua: Miten yhteiskuntana puhumme datan hyödyntämiseen liittyvästä muutoksesta? Minkälaisia puheenaiheita syntyy ja minkälaisia muutosmahdollisuuksia havaitsemme edessämme? Ketkä pääsevät ääneen keskustelussa?

Aineistona median verkkojuttuja ja sosiaalisen median keskustelua

Aineistoanalyysin avulla selvitettiin, minkälaista julkista keskustelua datataloudesta datataloudesta käydään Suomessa ja kansainvälisesti: mitkä datataloutta koskevat aiheet ja näkökulmat nousevat esiin Suomessa ja englanninkielisessä mediajulkisuudessa sekä ketkä tai mitkä tahot siitä keskustelevat.

Lisäksi haluttiin kartoittaa datatalousaiheiden tulevaisuuskuvia tulevaisuuskuvia . Tulevaisuuskuvien sisältö ja sävy voivat kertoa siitä, minkälaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia tai uhkia datatalouden alalla yhteiskunnassa nähdään.

Datatalousteemoja koskevan keskustelu- ja aiheanalyysin toteutti Sitralle media-analyysiyritys Meedius International.

Aineistoa tarkasteltiin valittujen hakualueiden kautta. Näitä olivat:

• digitaalinen infrastruktuuri
• datan liikkuvuus
• tietosuoja ja yksityisyys
• datatalous ja liiketoiminta
• datapohjaiset innovaatiot
• dataosaaminen ja osaamisvaje
• työllisyys
• digijätit
• sääntely
• yleinen tietosuoja-asetus GDPR
• vastuullisuus ja dataetiikka
• läpinäkyvyys.

Tutkimuksessa keskityttiin pääosin laadulliseen analyysiin ja siihen, mitä aiheita aineistoissa nousi esiin ja millä tavoin niitä käsiteltiin. Tutkimuksen tarkoituksena ei ollut vertailla määrällisesti suomenkielisen ja englanninkielisen aineiston eroja toisiinsa, mikä olisi ollut kielialueiden kokoerot huomioiden vaikeaa.

Suomessa suppea aihekirjo

Suomessa julkinen datatalousaiheinen keskustelu verkkomedioissa ja sosiaalisessa mediassa osoittautui suppeaksi sekä aiheiden kirjon että keskusteluun osallistuneita tahoja tarkasteltaessa.

Tarkasteluaikana mediassa käsiteltiin muun muassa Facebookin emoyhtiön päätöstä vaihtaa nimensä Metaksi ja yhtiön kehitystyötä kohti metaversumia, Klarnan ja Vastaamon tietoturvavuotoja sekä Amazonin ja WhatsAppin GDPR GDPR -rikkomuksia. Tapetilla olivat myös Woltin myynti yhdysvaltalaiselle DoorDashille, Pegasus-vakoiluskandaali, pankkitunnusten kalasteluyritykset sekä koronarokotuksiin liittyvän yksityisyydensuojan pohdinta.

Suomalaisessa keskustelussa painottuivat tarkastelujaksolla aiheina tietosuoja- ja tietoturvakysymykset sekä kyberturvallisuuteen kytkeytyvät aiheet. Näin oli siis jo useita kuukausia ennen Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa Ukrainaan, joka on nostanut kyberturvakeskustelua.

Teemoja käsiteltiin tarkastelujaksolla usein yksittäisten tietoturvarikkomusten kautta. Meedius Internationalin työtä vetänyt analyytikko Stiina Kivimäki piti aineiston painottumista tietosuojaan ja kyberturvallisuuteen yllättävänä.

“Kansainvälisessä mediakeskustelussa datatalouden aiheet olivat kytkeytyneinä tiiviimmin muihin globaaleihin ilmiöihin. Aineistosta nousi vahvemmin esiin kriittiset ulostulot koskien digijättien paisunutta valta-asemaa, terveysdatan hyödyntäminen pandemianhoidossa sekä keskustelu digitaalisen kuilun syvenemisestä”, sanoo Kivimäki. “Aineistot vaikuttivat tältä osin olevan ikään kuin eri ajanjaksoilta.”

Suurten digiyhtiöiden valta puhutti

Yksi keskeisimmistä kysymyksistä oli digijättien toiminta ja sen vaikutukset yhteiskuntaan. Niiden toiminnan suitsiminen sääntelyllä puolestaan ohjaa digitaalisen talouden kehitystä.

Tarkastelujaksolle osuivat esimerkiksi tietovuotaja Frances Haugenin Facebook-paljastukset. Sekä suomenkielisessä että kansainvälisessä keskustelussa digijäteistä arvioitiin koituvan uhkaa niin kansalaisten yksityisyydensuojalle kuin demokratian toimivuudelle.

Suomalainen ja kansainvälinen keskustelu erosivat kuitenkin toisistaan. Kansainvälisessä mediakeskustelussa huomiota kiinnitettiin painokkaammin digijättien kasvavaan valtaan ja sääntelyn tarpeellisuuteen ja kiireellisyyteen. Digijätteihin kohdistunut arvostelu oli useita aihekokonaisuuksia läpileikannut teema. Yhtiöille kasautunut valta näyttäytyi keskustelussa kestämättömänä, yhteiskuntien vakautta vakavasti uhkaavana tekijänä. Arvostelua kohdistui etenkin yhtiöiden toiminnan ja niiden käyttämien algoritmien läpinäkymättömyyteen.

“

Suomalaisessa keskustelussa painottuivat tarkastelujaksolla aiheina tietosuoja- ja tietoturvakysymykset sekä kyberturvallisuuteen kytkeytyvät aiheet.

Tutkijoiden ja kansalaisjärjestöjen kannanotoissa korostui huoli siitä, että teknologia kehittyy nopeammin kuin sääntely ja että tilanne vaatisi siksi lainsäätäjiltä välittömiä toimenpiteitä. Keskustelua ei kansainvälisesti käyty niinkään sen ympärillä, tulisiko digijättejä säännellä vaan miten sääntely tulisi toteuttaa, jotta se suuntautuisi kansalaisten suojelemiseen.

Suomessa suurten teknologiayhtiöiden valta-asemaa koskeneesta keskustelusta ei erottunut selkeää näkemystä siitä, miten ja miksi ongelmalliseksi muodostunutta asemaa voitaisiin muuttaa. Vaikka Suomessa uhkakuvia tuotiin esiin, kansainvälisessä aineistossa korostui vahvemmin kiireen ja välttämättömyyden tuntu ratkaisujen etsimisessä.

“

Kansainvälisessä aineistossa peräänkuulutettiin lisää läpinäkyvyyttä digijättien toimintaan.

Digijättien valta-asemasta keskusteltiin suomenkielisessä mediassa erityisesti EU:n, mutta myös Yhdysvaltojen sääntelytoimien yhteydessä. EU:ssa onkin edennyt useita lainsäädäntöehdotuksia, joilla pyritään sääntelemään internetpalveluita, kuten somealustoja ja netin hakukoneita. Uuden lainsäädännön on arvioitu ohjaavan Euroopan digitaalisen talouden kehitystä suotuisasti ja parhaimmillaan toimivan esimerkkinä myös globaalille kehitykselle kohti reilumpaa datataloutta.

Kansainvälisessä aineistossa peräänkuulutettiin lisää läpinäkyvyyttä digijättien toimintaan. Yhtiöitä on syytetty muun muassa käyttäjistä kerätyn datan hamstraamisesta, ja keskustelussa nostettiin toistuvasti esiin ajatus dataminimalismista, eli henkilötietojen tarkoituksenmukaisesta keräämisestä ja hyödyntämisestä.

Keskustelua ei silti käyty juurikaan vastuullisuudesta, dataetiikasta tai reilusta datataloudesta näillä hakusanoilla, ei Suomessa eikä kansainvälisesti. Näitä teemoja kuitenkin sivuttiin puhuttaessa tietosuojasta, läpinäkyvyydestä sekä digijättien toimista.

Tulevaisuuskuvissa synkkiä sävyjä mutta myös mahdollisuuksia

Jos suomenkielistä ja kansainvälistä keskustelua yhdisti digijättien aiheuttaman uhan tunnistaminen demokratian toimivuudelle, englanninkielisessä aineistossa tulevaisuuskuvat saivat huomattavan synkän ja uhkapainotteisen sävyn. Paikoin sävyä saattoi kuvata jopa dystooppiseksi.

Myös suomenkielisessä keskustelussa esiintyi synkkiä sävyjä, etenkin kun puhuttiin esimerkiksi kasvojentunnistusteknologiasta tai metaversumin vaikutuksista. Tulevaisuuskuvat eivät kuitenkaan olleet yksinomaan synkkiä, vaan uusia teknologioita käsiteltiin sekä niiden mahdollisuuksia että uhkia punniten.

“

Huoli, joka nousi esiin molemmissa aineistoissa, oli Euroopan jääminen jälkeen Kiinan ja Yhdysvaltojen vetämästä teknologiakehityksestä.

Esimerkiksi metaversumi näytti tuovan hyötyjä suomalaisille kasvuyrityksille, mutta keskustelussa otettiin myös kantaa virtuaalitodellisuuden mahdollisiin vaikutuksiin ihmisten hyvinvointiin ja yhteiskuntien polarisaatioon.

Eräs huoli, joka nousi esiin molemmissa aineistoissa, oli Euroopan jääminen jälkeen Kiinan ja Yhdysvaltojen vetämästä teknologiakehityksestä. Kiinan panostaminen tuleviin teknologioihin kuten 5G-verkkoon ja puolijohteisiin nostettiin toistuvasti esille.

Samalla suomenkielisessä aineistossa nostettiin esiin, kuinka digitaalisen infrastruktuurin kehitykselle oli asetettava ehtoja. Esimerkiksi Suojelupoliisi varoitti tietoinfrastruktuurin kiinnostavan ulkomaisia talousmahteja, etenkin Kiinaa. Kiinalaisten yhtiöiden tiiviitä siteitä valtionjohtoon tuotiin esiin.

Onko keskustelu dataa hyödyntävän yhteiskunnan ja talouden mahdollisuuksista tuloillaan?

Isoa kuvaa datavetoisen yhteiskunnan ja talouden kehityksestä ei kuitenkaan juurikaan hahmoteltu suomenkielisessä keskustelussa. Kytkösten esiintuonti muihin maailmantalouden kehityksiin ja yhteiskunnissa käynnissä oleviin muutoksiin jäivät vähemmälle. Englanninkielisessä aineistossa näitä kytköksiä tuotiin tarkastelujaksolla vahvemmin esiin.

Datatalous Datatalous ei käsitteenä vaikuta analyysin perusteella olevan yleisesti käytössä Suomessa. Sen sijaan saatetaan puhua datan hyödyntämisestä ja yritysten liiketoiminnan kehittämisestä ja uudistamisesta datan ja digitalisaation avulla. Onkin mahdollista, että Suomessa ollaan vasta havahtumassa datatalouden mahdollisuuksiin.

Aineistosta nousi myös esiin hyvinvointivaltion ylläpidon turvaaminen datan hyödyntämiseen ja digitaalisiin teknologioihin liittyvän kehityksen avulla ja kansallisen kilpailukyvyn näkökulma. Datatalous näyttäytyi tästä näkökulmasta merkittävänä mahdollisuutena Suomelle.

Datasta kilpailuetua, lisää osaamista tarvitaan

Datan ja digitaalisten teknologioiden merkitys Suomen kansalliselle kilpailukyvylle onkin hyvin tunnistettu. Teknologian merkitystä kansalliselle kilpailukyvylle ja suomalaisille yrityksille tarjoutuvia mahdollisuuksia nostettiin esiin esimerkiksi metaversumia ja tekoälyn käyttöönottoa käsiteltäessä.

Digitaalisten teknologioiden merkitystä hyvinvointivaltion ylläpitämiseen tuotiin esiin niissä harvoissa poliitikkojen ulostuloissa, jotka aineistosta löytyi.

Datan hyödyntämiseen tarvitaan yhteiskunnassa kuitenkin lisää osaamista, ja tämä tarve todettiin etenkin data-analytiikkaa ja kyberturvallisuutta tarkasteltaessa. Kansainvälisessä aineistossa puolestaan painotettiin laajasti ajattelun ja työkulttuurin kehittämistä, suomenkielisessä aineistossa keskiössä oli etenkin liiketoimintaosaamisen kehittäminen.

EU:sta piirtyi kuva kansainvälisenä suunnannäyttäjänä datan sääntelyssä molemmissa aineistoissa. Sääntelyn nähtiin vahvistavan eurooppalaisten yritysten kilpailuetua, joskin vastaääniäkin esiintyi. Suomenkielinen keskustelu sääntelystä koski lähinnä EU:n tasoa, mutta päätösten kansallisten vaikutusten puinti jäi vähäiseksi.

Ympäristönäkökulmat vähemmistössä

Vaikka tarkastelujaksolle osui YK:n Glasgow’n ilmastokokouksen kaltaisia suuria ponnistuksia, keskustelu digitalisaation ja datatalouden ympäristönäkökulmista oli vähäistä. Myöskään Euroopan komission ajama digitaalinen ja vihreä kaksoissiirtymä ei juurikaan noussut esiin. Kaksoissiirtymällä tarkoitetaan EU:n pyrkimystä rakentaa ilmastoneutraaliutta ja teollisuuden digitaalista johtajuutta, Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti.

Datan hyödyntäminen ja digitaalisten teknologioiden valjastaminen kestävämmän yhteiskunnan rakentamiseksi jäivät yksittäisiksi maininnoiksi.

Katse uusien mahdollisuuksien hahmottamiseen

Minkälaisia avaimia keskustelu- ja aiheanalyysi antaa datatalouden kehittämiseksi Suomessa?

“Tarvitsemme yhteiskuntana lisää yhteistä ymmärrystä datapohjaisen yhteiskunnan toimintalogiikasta sekä sen mahdollisuuksien hahmottamista niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Tarvitsemme enemmän yhteiskunnallista keskustelua, koska tämä dialogi loistaa nyt poissaolollaan, kuten Meediuksen tekemä selvitystyö osoittaa”, sanoo Sitran Datatalouden tiekartta -projektin johtaja Laura Halenius.

Sitran alkuvuodesta julkaisema muistio kertoi, että Suomi uhkaa jäädä jälkeen kansainvälisestä kehityksestä, jossa data ja siitä jalostettu tieto uudistavat taloutta ja kilpailukykyä. Tulevaisuuden taloudessa kyky datan hyödyntämiseen vaikuttaa ratkaisevasti digitalisaation ja vihreän siirtymän etenemiseen. Samalla kansalaisten ja yritysten oikeuksista digitaalisessa maailmassa on kuitenkin sovittava.

Näköpiirissä voi häämöttää hyvinvointia lisääviä palveluita, mutta vain, jos alusta- ja datataloudelle onnistutaan luomaan reilut pelisäännöt ja jos oivalletaan laajemmin, miten dataa voidaan hyödyntää uusien palveluiden raaka-aineena.

”Suomessa on pulaa datatalouden osaamisesta ja poliittisessa päätöksenteossa datataloutta ymmärretään puutteellisesti”, Halenius arvioi. Aineiston perusteella datatalouskeskustelu ei välttämättä ole noussut vielä kunnolla poliittiselle agendalle.

Se, mihin suuntaan datavetoinen yhteiskunta kehittyy, riippuu niin yrittäjistä, lainsäätäjistä, tutkijoista, kuluttajista kuin kansalaisista.

”Me Sitrassa uskomme, että tarvitsemme entistä enemmän mahdollisuuksia osoittavia tulevaisuuskuvia sekä konkreettisia esimerkkejä ja menestystarinoita. Uhkalähtöinen keskustelu ei saa meitä toimimaan paremman tulevaisuuden puolesta. Tähän tarpeeseen vastaamme Datatalouden tiekartta -projektissamme, jossa autamme eri tahoja näkemään mahdollisuuksia dataan pohjautuvassa tulevaisuuden taloudessa”, Halenius kertoo.

Projektissa työstetään parhaillaan selvitystä EU:n datasääntelystä ja muuttuvan sääntelyn vaikutuksista yrityskenttään, julkiseen sektoriin ja yksilöihin. Selvitys suosituksineen julkaistaan toukokuussa 2022.

Projektissa laaditut selvitykset rakentavat Suomesta puuttuvaa datatalouden kehityksen tilannekuvaa ja luovat pohjaa pian käynnistyvälle tiekarttatyölle.