Datatalouden perusteet osaksi kansalaistaitoja

Digitaalisuus on vahvasti läsnä koulujen ja oppilaitosten arjessa. Opetuksen ja oppimisen tukena käytetään koulujen ja oppilaitosten tarjoamien digitaalisten palveluiden lisäksi myös muita sovelluksia.

Digitaalisuuden avulla on luotu uusia palveluja ja helpotettu esimerkiksi asiointia, mutta monimutkainen datan hyödyntämisen maailma ja uusi lainsäädäntö, esimerkiksi Euroopan unionin tietosuoja-asetus (GDPR) tietosuoja-asetus (GDPR)  edellyttävät ihmisiltä uusia taitoja, myös kouluissa ja oppilaitoksissa. Alustatalouden riskejä ovat yksilön datan epäeettinen kerääminen ja käyttö.

Osana Sitran reilun datatalouden IHAN®-projektia toteutettiin keväällä 2021 kyselytutkimus, jonka tavoitteena oli kartoittaa Suomessa toimivien, ensimmäisen ja toisen asteen opettajien datatalouteen liittyviä asenteita ja osaamista.

Yksityisyyden suoja on opettajille erittäin tärkeä

Opettajille suunnatun, datatalouden kyselytutkimuksen mukaan 98 prosenttia Suomessa toimivista ja kyselyyn vastanneista opettajista pitää yksityisyyden suojelemista tärkeänä tai erittäin tärkeänä.

Opettajien mielestä Reilun kaupan sertifiointimerkin (Fair Trade Label) kaltainen ”reilun datan merkki” olisi tarpeen, jotta kestävällä tavalla toimivat digitaaliset palvelut voisi tunnistaa nykyistä helpommin. Jopa 82 prosenttia kyselyyn vastanneista piti merkkiä tärkeänä ja arvioi sen auttavan valitsemaan eettisesti paremmin toimivia palveluita.

Kun Sitra samanaikaisesti tutki yritysten asenteita reilun datan merkkiä kohtaan, vain kolmasosa suomalaisyrityksistä arvioi yrityksensä hyötyvän reilun datan merkistä. Ero yritysten ja yksilöiden tarpeiden välillä on merkittävä.

Luottamus lisääntyy, jos yritykset osoittavat selkeästi noudattavansa EU:n tietosuoja-asetusta

Kysyttäessä opettajilta mikä lisäisi luottamusta digitaalisten palvelujen tarjoajia kohtaan, viisi tekijää nousi selvästi esiin.

1. Palvelu ilmoittaa selkeästi, miten henkilökohtaista dataani käytetään
2. Käyttöehdot on kerrottu selkeästi ja ne on helppo omaksua
3. Voin helposti hyväksyä ja kieltäytyä henkilökohtaisen datani myymisestä/luovuttamisesta kolmansille osapuolille
4. Voin helposti tuhota itsestäni kertyneen datan
5. Saan selvityksen palveluntarjoajalta siitä, mitä dataa minusta on kertynyt

Vaikka esiin nousseet viisi tekijää on listattu myös Euroopan unionin tietosuoja-asetuksessa, on useimmilla palveluntarjoajilla puutteita asetuksen määrittämien ehtojen noudattamisessa.

Opettajat luottavat, että opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tarjoamat digitaaliset palvelut noudattavat tietosuoja-asetuksen vaatimuksia. 42 prosenttia opettajista käyttää opetustyössä myös muita kuin koulun tarjoamia digitaalisia palveluja. Opettajat olivat pääosin tyytyväisiä koulun tarjoamiin digitaalisiin työkaluihin (71 %). Lähes puolet (49 %) opettajista kertoi tutustuneensa koulun tarjoamien digitaalisten palvelujen yksityisyysasetuksiin.

”Opettajien toiveeseen ’reilun datan merkistä’ on helppo yhtyä. Tällaisesta olisi hyötyä niin kestävien palveluiden valinnassa kuin teeman opetuksellisessa käsittelyssä. Tietysti koulun tarjoamien digitaalisten palveluiden osalta opettajien tulee voida luottaa siihen, että jo niiden valinta on tehty vastuullisesti”, sanoo koulutuspolitiikan päällikkö Jaakko Salo, Opetusalan ammattijärjestö OAJ:stä.

Koulujen strategisia tavoitteita digitaalisuudelle tulee kehittää myös maaseudulla

Opettajakysely paljasti, että koulut kaupungeissa ja maaseudulla erosivat merkittävästi kysymyksen ’onko koulussasi digitalisaatiolle strategiset tavoitteet’ osalta.

Kaupunkikouluissa työskentelevistä opettajista 71 prosenttia vastasi koulussaan olevan digitalisaatioon liittyvät strategiset tavoitteet, mutta maaseudulla vastaava luku oli vain 37 prosenttia.
”Valitettavasti suuri vaihtelu digitalisaation tavoitteissa ei yllätä. OAJ näkee ensiarvoisen tärkeänä, että koulutuksen digitalisaatioon tulisi olla selkeä yhteinen kansallinen strategia”, sanoo Jaakko Salo.

Kouluissa ei opeteta datatalouden perusteita, vaikka tarvetta olisi

Kyselyyn vastanneista 85 prosenttia oli sitä mieltä, että opetussuunnitelman tulisi sisältää aiheita datataloudesta. Lisäksi 72 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että opetussuunnitelma ei sisällä näitä aiheita lainkaan.

Suomessa toimivien opettajien työ on hyvin itsenäistä ja opettajat voivat päättää, kuinka opetussuunnitelmaa käytännössä toteutetaan. Datatalouden perusteita ei näytetä kouluissa opetettavan, sillä peräti 76 prosenttia kertoi, etteivät ole käsitelleet esimerkiksi digitaalisten palvelujen yksityisyysasetuksia oppilaidensa kanssa. 59 prosenttia vastaajista totesi, että eivät ole lainkaan käsitelleet datataloutta aiheena oppilaidensa kanssa.

Opettajat olivat vahvasti sitä mieltä, että oppijat tarvitsisivat tietoa muun muassa yksityisyyden suojaamisesta (84 %), profiloinnista ja manipuloinnin mahdollisuuksista (59 %) sekä internetin käytön pitkän aikavälin vaikutuksista nuorten elämään (52 %).

”Datatalouteen liittyvää osaamista tulee vahvistaa. Se on moniulotteinen kokonaisuus, jonka merkitys yksilöihin, yhteiskuntaan ja talouteen kasvaa alati. Siksi koulutusjärjestelmässämme on kautta linjan lisättävä tarkastuspisteitä ja tarjottava sekä opettajille että oppijoille ajantasaista tietoa ja mahdollisuus päivittää osaamista. Tarvitaan uutta ajattelua, laajaa yhteistyötä ja monipuolisia menetelmiä, joiden avulla kasvatamme ja koulutamme osaajia, jotka pystyvät toimimaan aktiivisina kansalaisina datatalouden maailmassa”, sanoo opetusneuvos Juho Helminen Opetushallituksesta.

Tuntevatko opettajat tietosuojalakia ja datataloutta?

Vastaajista 59 prosenttia kokee, että heidän omat digitaaliset taitonsa ovat hyvät ja 24 prosenttia kertoi ymmärtävänsä, kuinka dataa kerätään ja hyödynnetään.

Kysyttäessä opettajilta ovatko he hyödyntäneet tietosuojalain antamia oikeuksiaan (joihin kuuluu muun muassa oikeus pyytää nähdäkseen palveluntarjoajan keräämän datan), vain joka kymmenes opettaja oli hyödyntänyt jotakin oikeuksista. Ero muihin suomalaisiin oli Sitran toteuttaman kansalaiskyselyn perusteella suuri, sillä kolmasosa kansalaisista on hyödyntänyt tietosuoja-asetuksen tarjoamia oikeuksiaan ja nuorista jopa 45 prosenttia.

”Digitalisaatio on hyvä esimerkki teemasta, jossa muutos on nopeaa ja tarve opettajien osaamisen jatkuvalle kehittämiselle on ilmeinen. Vastuu osaamisen kehittämisestä työajalla on työnantajilla. Toimiva malli tähän on ns. tutoropettajamalli, jota tulisi ilman muuta jatkaa. Tutoropettajia hyödyntämällä voidaan parantaa myös opettajien tietosuoja- ja datataloustaitoja, joita ilman näiden opettaminen oppilaillekaan ei oikein onnistu, sanoo Jaakko Salo OAJ:stä.

Nuorten datataloustaidoissa harmaita alueita

Nuoret käyttävät digitaalisia palveluja aktiivisesti ja monipuolisesti, ja merkittävä osa netin käyttäjistä on lapsia tai nuoria. Nuorten digitaaliset taidot ovat periaatteessa hyvällä tasolla, mutta datatalouden toimintamekanismien näkökulmasta nuorten osaaminen on puutteellista.

Osaamisen kehittämistä tarvittaisiin erityisesti datan keräämisen, sen käyttökohteiden ja nuoren oman datan suojaamisen osalta. Sitran kaikille avoimen Digiprofiilitestin tulosten mukaan nuoret suoriutuvat näillä alueilla heikoimmin kaikista ikäluokista. Näiltä osin nuoret muistuttavat verkkokäyttäytymisessään eniten isovanhempiaan. Testi on verkossa avoinna suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi ja sitä on tehty yli 21 000 kertaa, joista yli 90 % on Suomesta.

”Lasten, nuorten ja aikuisten digiosaamista kehitetään parhaillaan monella taholla ja näiden taitojen kehittymisellä edistetään myös datatalouden osaamista. Esimerkkeinä digitaalisen osaamisen kuvaukset varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja TIEKEn Osuvat taidot -hanke ammatilliseen koulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön”, sanoo Juho Helminen Opetushallituksesta.