Demokratian kehittämisen haasteita

Elinvoima-foorumin työskenneltyä kaksi päivää on orientaation ja aiheisiin tutustumisen jälkeen määritelty alustavasti joukko haasteita joita Suomessa tällä hetkellä demokratiaan liittyy. Olemme jakaneet haasteet kolmeen ryhmään. Elinvoima-foorumilaiset tulevat työstämään haasteita eteenpäin pohtimalla niiden takana olevia laajempia syitä ja etsimällä suuntaa siitä, miten näitä haasteita voisi konkreettisesti ratkoa.

Haasteet ovat vasta yhteenkoottuja ajatuksia luennoista ja keskusteluista joita aiheesta on käyty. Elinvoima-foorumin tavoitteena on nimen omaan päästä haasteista eteenpäin kohti ratkaisuja ja konkreettista toimintaa. Tätä tehdään kevään työpajoissa.

Teema: Osallisuus ja osattomuus  ja niihin liittyviä haasteita suomalaisessa yhteiskunnassa

1. Valtaa ei uskalleta antaa paikalliselle tasolle ja päätöksenteko tapahtuu kaukana kansalaisesta. Suomessa ei myöskään välttämättä tunnisteta paikallisten ratkaisujen mahdollisuuksia.
Hallinnon puolelta osallistamisyritykset ovat helposti näennäisiä.

2. Demokratia on väsähtänyt ja nykyiset rakenteet ovat liian jäykkiä ja hitaita nykypäivän nopeatempoiseen maailmaan – ihmiset haluavat nähdä vaikutuksen heti!  Ihmiset eivät myöskään enää osallistu perinteiseen poliittiseen toimintaan. Samaan aikaan uudet osallistumisen tavat kasvattavat kuilua siihen kykenevien ja kyvyttömien välille.

Kansalaisten oikeudet ja velvollisuudet ovat epäselvät. Yhteiskunnalliseen päätöksentekoon osallistumisen mallit eivät tyydytä

3. Mitä on uusi yhteisöllisyys yhteiskunnassa perinteiset yhteisöt ovat hajonneet ja uudet yhteisöt syntyvät virtuaalisesti tai muun jaetun kokemuksen ympärille?  Miten yhteisön rakentamiseen vaikuttaa arjen kiire ja toisaalta individualistinen kulttuuri jossa suoritukset ovat yhä tärkeämpiä? Miten yhteistä kokonaisuutta rakennetaan nyky-yhteiskunnassa?

Teema: Hallinto, politiikka ja niihin liittyviä haasteita suomalaisessa yhteiskunnassa

1. Oikeusvaltion periaatteet eivät käytännössä toteudukaan koska virkamiehistöllä on liian suuri valta. Käy niin että virkamiehet johtavat poliitikkoja eikä toisinpäin. Hallinto myös valvoo itse itseään Suomessa. Myös pitkän perspektiivin ajattelu tuottaa pettymyksen; hallinto ja poliitikot keskittyvät liikaa nykyhetkeen eivätkä kykene aidosti ratkomaan tulevaisuuden kriisejä

2. Valmisteluvalta (laki ja käytännöt) ei ole kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien piirissä. Päätöksentekokaaren eri vaiheet ovat suljettuja ja kansalaiset ovat kyynisiä päätöksentekoa kohtaan. 

3. Edustuksellinen demokratia on kriisissä eikä nykyisellään anna tunnetta osallistumisesta. Puoluepolitiikka ei kiinnosta nuoria ja on old school tapa vaikuttaa.
Asiantuntijuus ajaa ideologioiden ohitse ja järjestelmä on jähmeä poliittisen vallan vaihtumiselle.

Teknologia, innovaatiot, demokratia ja niihin liittyviä haasteita suomalaisessa yhteiskunnassa

1.Samanmielisten kuplat eivät keskustele keskenään (esim. verkossa). Näissä kuplissa piilee uhka polarisoitumisesta. Samalla valtamedia maalaa kuvaa yhdestä todellisuudesta ja ihmisten poliittisesta apatiasta vaikka kuplissa kuitenkin tapahtuu.

2. Verkkoväline demokratian edistäjänä ei yksin riitä eivätkä kaikki edelleenkään halua/pysty osallistumaan verkossa. Virkamiehillä ei  myöskään ole ymmärrystä siitä, missä ja miten kansalaiset haluavat vaikuttaa arkielämässään. Verkkovaikuttamisesta tehdään usein päälleliimattua hallinnon toimesta.

3. Ideat eivät konkretisoidu toimintaan eikä tiedon jakamisen kulttuuria ei ole omaksuttu
Miten päästäisiin from crowdsourcing to crowd-doingiin?