sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Vuosittain julkaistavan International IDEA -instituutin raportin mukaan demokratian tila jatkoi heikentymistä vuoden 2022 aikana. Tästä huolimatta poliittinen osallistuminen on kasvanut: kansalaisyhteiskunta ja sosiaaliset liikkeet ovat aktivoituneet demokratian puolustamisessa ja uudistamisessa. Demokraattinen kehitys onkin globaalisti tällä hetkellä pitkälti näiden toimijoiden varassa.
Demokratian tulevaisuus ei siis näytä ruusuiselta maailmassa, jossa ilmastokriisi ja luontokato, talouden tilan heikkeneminen ja konfliktit herättävät laajasti huolta. Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen on viime vuoden aikana lisäksi vaikuttanut ruuan ja energian hintaan sekä turvallisuustilanteeseen erityisesti Euroopassa.
Raportin mukaan edustuksellisen demokratian heikkeneminen maailmalla on nähtävissä esimerkiksi epäluotettavina vaaleina. Monissa maissa laillisuusvalvojat, kuten esimerkiksi oikeuskanslerit, eivät ole onnistuneet valvomaan hallitusten vallankäyttöä riittävästi. Tämä on näkynyt esimerkiksi vallankaappausyrityksinä. Tuomioistuinten riippumattomuus, yksilön koskemattomuus ja turvallisuus ovat heikentyneet jokaisessa maanosassa.
Lisäksi sananvapaus sekä kokoontumis- ja yhdistymisvapaus ovat kärsineet viime vuoden aikana. Kun yksilöillä ei ole mahdollisuutta toimia vapaina, aktiivisina kansalaisina, demokratia rapautuu vääjäämättä. Ellei julkisen vallan instituutioiden toiminnan oikeudenmukaisuuteen voida luottaa, demokraattinen järjestelmä auttamatta huojuu. Kriisien maailmassa luottamus demokraattisen järjestelmän toimimiseen olisi ensisijaisen tärkeää.
Kansalaisten aktivoituminen tuo toivoa
Raportin mukaan 1970- ja 2010-luvun välillä tehty työ demokratian kehittämiseksi ei ole kuitenkaan valunut täysin hukkaan. Kirkkaan toivon kipinän sytyttää se, että kansalaisten osallistuminen ruohonjuuritasolla on kasvanut maailmanlaajuisesti. Poliittisen osallistumisen taso pysyi yllättävän korkeana jopa niissä maissa, joissa demokratian tila on instituutioiden näkökulmasta hyvin heikko.
Esimerkiksi Ghanassa, Keniassa, Marokossa, Mosambikissa, Nigeriassa ja Sierra Leonessa suositut kansalaisliikkeet ovat toimineet tärkeänä vastavoimana silloin, kun muut instituutiot eivät ole pystyneet rajoittamaan vallanpitäjiä.
Raportin mukaan vuosi 2022 näytti, että ihmiset ovat valmiita ilmaisemaan mielipiteitään jopa fyysisten uhkien ja vakavan poliittisen epävakauden keskellä. Vaikuttaa siltä, että jos demokratian uudistamista ei oteta vakavasti, se ilmenee kansalaisten protesteina ja liikkeinä kaduilla. Lisäksi korruption vastainen työ on ollut edistyksellistä erityisesti Afrikassa, Aasiassa, Tyynenmeren alueella ja Euroopassa.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Laaja yhteiskunnallinen osallistuminen vastauksena demokratian kriisiin?
Demokratia toimii vain riittävän tasapainoisen vallanjaon kautta. IDEAn raportissa tuodaan esille, että laajalle yhteiskunnalliselle osallistumiselle tulisi antaa demokratioissa nykyistä enemmän painoarvoa. Raportin mukaan esimerkiksi sosiaalisten liikkeiden ja verkostojen rooli osana demokraattisia yhteiskuntia on maailmanlaajuisesti kasvussa.
Perinteisesti demokratian vallanjakoa on hahmotettu “checks and balances” -metaforalla. Tällä viitataan vallan jakautumiseen rajoitetusti ja tasapainoisesti lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovallan välillä. IDEA ehdottaa raportissaan tämän näkökulman laajentamista: Oleellista on, että muutkin kuin perinteisen kolmijaon mukaiset instituutiot ja toimijat käsitetään osaksi demokratiaa.
Tällaiset niin sanotut vastapainojen instituutiot (countervailing institutions) toimivat vallan vahteine. Niiden tarkoituksena on kansan ja hallituksen välisen vallan tasapainon säilyttäminen, julkisen vallan instituutioiden tasapainon varmistamisen lisäksi.
Esimerkiksi kansanliikkeet, ihmisoikeusjärjestöt ja ammattiliitot voivat varmistaa, että kansalaisten näkökulmat otetaan säännöllisesti ja johdonmukaisesti huomioon päätöksenteossa. IDEA nostaa esille myös sen, kuinka yhteistyö eri toimijoiden välillä on olennaista demokratian vahvistamiseksi.
Miten kääntää demokratian laskusuunta?
Laaja yhteiskunnallinen osallistuminen on demokratian mahdollisuus lunastaa lupauksensa. Parhaimmillaan demokratiassa kuuluu yhteiskunnan eri toimijoiden ja ennen kaikkea kansalaisten ääni. Tällöin demokratian puolustamiseen ja uudistamiseen osallistuu juuri se joukko, jota varten demokratia on syntynyt.
Perinteiset instituutiot voivat olla laajan osallistumisen edistäjiä tai jarruja. IDEA ehdottaakin, että parlamenttien ympäri maailman olisi syytä lisätä kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ja lainsäädäntötyön avoimuutta. Tämä voi käytännössä tarkoittaa esimerkiksi avointa ja saavutettavaa pääsyä päätöksenteon asiakirjoihin ja valiokuntien kokouksiin. Hallitusten tulisi myös raportoida toiminnastaan avoimesti ja saavutettavasti.
Kansalaisten halu osallistua näkyy myös Suomessa. Yli puoli miljoonaa suomalaista haluaisi osallistua enemmän yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, jos se olisi nykyistä helpompaa. Vastikään 18 000 ihmistä otti Polis-alustalla kantaa siihen, millainen Suomen suunnan tulisi olla.
Tahtoa osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon on, mutta annetaanko kansalaisen kokoiselle vaikuttamiselle ja ei-perinteisten instituutioiden äänelle riittävästi tilaa?
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.