sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Digitaalisten hoitomuotojen kuten terveyssovellusten käyttö osana hoitoa ja kuntoutusta yleistyy vauhdilla. Sitra keräsi kokemuksia ja oppeja ja rahoitti kuutta hanketta, joissa potilaat ja hoitohenkilökunta kokeilivat sovellusten käyttöä osana hoitoa. Sovellukset perustuvat lääketieteelliseen näyttöön eli ne eivät ole tavanomaisia kuntoiluun tarkoitettuja rannekkeita.
Sitran kokeiluissa esimerkiksi astmapotilaat tekivät mittauksia kotona ja raportoivat tuloksista sovelluksen kautta. Syöpäpotilaat saivat yhteyden hoitajiin sovelluksen kautta ja äkkinäisiin muutoksiin terveydentilassa päästiin puuttumaan ripeästi. Painonhallintasovellus opasti ja kannusti laihduttajia pieniin muutoksiin. Mukana oli myös sovelluksia tuki- ja liikuntasairauksia potevien ja MS-potilaiden kuntoutukseen sekä verenohennuslääkettä käyttävien seurantaan.
Tulokset ovat pääosin myönteisiä, mutta jonkin verran havaittiin myös kehitettävää.
Potilaat haluavat lisää työkaluja terveytensä hallintaan
Selkein havainto kokeilujen alusta lähtien on ollut potilaiden valtava kysyntä uusille työkaluille. Kroonisista sairauksista kärsivät potilaat olivat vahvasti edustettuina piloteissa. Nämä potilaat ovat usein hyvin tietoisia omasta terveydestään, sairauksistaan ja hoitotavoista. Käytön aiheuttama vaiva esimerkiksi päivittäisessä oirekirjauksissa ei haittaa, kunhan potilas kokee, että siitä on hyötyä.
Useiden sovellusten hyödyt eivät kuitenkaan näyttäydy suoraan potilaalle, jolloin vaatimukset helppokäyttöisyydestä korostuvat. Monimutkaisen sovelluksen käyttö keskeytyy helposti ja hyödyt jäävät saamatta.
Osa potilaista kaipaa tukea ja osalle on tarpeen edelleen tuottaa terveyspalveluita perinteisellä tavalla. Korkea ikä ja monta sairautta yhdessä tulivat esille haasteita aiheuttavina tekijöinä useissa kokeiluissa. Toisin oli Siun Soten pilotissa, jossa syöpäpotilaiden keski-ikä oli 68 vuotta. Tästä ei kuitenkaan seurannut hankaluuksia. Moni potilas saa lähipiiriltään tukea sovelluksen käyttöön. Osa käytetyistä sovelluksista oli kehitysvaiheessa, joten pulmatilanteet eivät tulleet yllätyksenä.
Digitaalisten hoitomuotojen käyttö mahdollistaa perinteisen hoidon keskittämisen monisairaisiin ja potilaisiin, jotka eivät kykene käyttämään sovelluksia. Kun nuoremmat ja terveemmät potilaat saadaan hoidettua tehokkaasti uusilla menetelmillä, jää resursseja enemmän tukea vaativampien potilaiden parempaan hoitoon.
Ammattilaiset toivottavat tervetulleeksi helposti käytettävät ratkaisut
Ennen hankkeiden alkua epäilimme, että terveydenhuollon ammattilaiset saattaisivat vastustaa sovellusten käyttöä. Tämä ennakkoluulo osoittautui täysin vääräksi. Joissakin kokeiluissa jouduttiin jopa jarruttamaan käyttöönottoa, jotta varatut lisenssit eivät loppuisi jo hankkeen alussa. On kuitenkin tärkeää, että digitaaliset hoitomuodot eivät lisää alun koulutusten ja opettelun jälkeen hoitohenkilöstön työmäärää.
Hoitohenkilökunnan rooli on elintärkeä potilaiden mukaan saamiseksi. Ihmiset luottavat Suomessa terveydenhuollon ammattilaisiin ja kuuntelevat heidän mielipiteitään. Ammattilaisten kynnys suositella digitaalista sovellusta on korkea. Onkin tärkeää kuvata selkeästi kliininen näyttö sekä kouluttaa ja tukea ammattilaisia sovelluksen käytössä, jotta myös potilaat saavat asiantuntevaa tietoa.
Sinua saattaisi kiinnostaa myös
Integraatio potilastietojärjestelmään riippuu sovelluksen luonteesta. Kun digitaalinen sovellus toimii kuten lääke, integraatiota ei tarvita. Kun sovellus on osa normaalia työtä, integrointi on ehdoton vaatimus.
Käyttöönotto vaatii terveydenhuollolta resursointia – kustannussäästöt tulevat viiveellä
Digitaalisten hoitomuotojen usein oletetaan ratkaisevan ongelmia itsenäisesti. Näin on kuitenkin harvoin. Toimintamalleja tulee kehittää ja muokata, jotta digitaalisuudesta saadaan täysi hyöty.
Toimintamallin muutokset voivat olla pieniä mutta toisinaan on syytä tehdä suurempi koko organisaatiota koskeva muutos. Siun soten pilotissa digitaalinen hoitopolku tarkoittaa siirtymistä kalenteripohjaisesta ja ammattilaisen aloitteesta lähtevästä toiminnasta kohti oirepohjaista ja potilaasta lähtevää mallia: potilas kutsutaan vastaanotolle, mikäli voinnissa havaitaan muutoksia. Keski-Suomen painonhallintapilotissa voitiin aloittaa kokeilu hyvin pienillä toiminnan muutoksilla, koska sovellus toimii itsenäisenä hoitona.
Keskustelu Suomen julkisesta terveydenhuollosta pyörii pitkälti kustannusten ympärillä. Digitaaliset hoitomuodot eivät välttämättä vähennä kustannuksia tai säästöt näkyvät muualla tai viiveellä. Palvelun taso ja hoitotulokset ovat kuitenkin tärkeä tekijä laadukkaassa terveydenhuollossa. Osasta kokeilussa käytetyistä sovelluksista on tehty esitys jatkokäyttöä varten, vaikka ne eivät suoraan hillitse kustannuksia. Ennaltaehkäisevät ratkaisut voivat nostaa lyhyellä aikavälillä kustannuksia mutta vähentää palveluntarvetta myöhemmin.
Kustannusten arviointi vaatii laajempaa tarkastelua. Digitaalisen sovelluksen käyttö saattaa nostaa kustannuksia hoitotoimenpiteitä tekevässä yksikössä mutta laskea vuodeosastolla, kun potilas kotiutuu nopeammin. Osa vaikutuksista saattaa olla liian laajoja ja kohdistua muihin toimijoihin kuin hyvinvointialueeseen. Esimerkiksi parantunut terveydentila voi mahdollistaa sen, että potilas pääsee palaamaan töihin, mutta kustannussäästöt näkyvät toisaalla, eivätkä suoraan hyvinvointialueen taloudessa. Toisaalta säästynyt työaika ei laske kustannuksia, ellei vapautunutta työaikaa voida kohdistaa muualle tai vähentää henkilöstöresursseja. Tärkeäksi mittariksi muodostuu potilaskohtainen työaika ja kustannus koko hoito-organisaation työajan tai kustannusten sijaan.
Digitaaliset hoitomuodot voivat helpottaa johtamista ja organisointia. Kun osa potilaista hoidetaan digiavusteisesti, voidaan tähän tarvittavat ammattilaisresurssit ottaa toisesta yksiköstä etäisyyksistä riippumatta. Tällöin sairaspoissaoloja on helpompi paikata.
Avoimeen yhteistyöhön ja muutosjohtamiseen kannattaa panostaa
Hankintaan ja käyttöönottoon sisältyy paljon hoitoon liittymättömiä tehtäviä, jotka vaikuttavat ratkaisevasti lopputulokseen. Erikseen nimetty vastuuhenkilö on onnistumisen ehdoton edellytys. Koulutus, ohjeiden tuottaminen, viestintä, yhteydenpito sovelluksen toimittajaan ja käytännön järjestelyt vaativat työtä ja suunnittelua, joita on lähes mahdotonta tehdä perustyön ohessa.
Kaikilla organisaation tasoilla on tarpeen antaa tilaa keskustelulle ja viestiä avoimesti. Esihenkilöiden on hyvä pohtia toimintamalleja yhdessä. Keskusteluyhteys yksiköiden välillä on myös tärkeää. Oivallukset ja hyvät käytännöt kannattaa kopioida ja kehittää niitä edelleen. Henkilöstö on otettava mukaan suunnitteluun jo aikaisessa vaiheessa.
Vaiheittainen käyttöönotto havaittiin toimivaksi käytännöksi. Aloitus yhdestä yksiköstä helpottaa ongelmien ratkaisua. Tällöin voidaan oppia ja ratkaista ongelmia ennen kuin ne vaikuttavat koko organisaatioon. Epäonnistumiset tai takaiskut voivat vaikeuttaa sovellusten käyttöönottoa hyvinkin pitkään. Sovellukseen liittyvää ohjelmistoa ja toimintamallia voidaan alkuvaiheessa muokata paremmin organisaatioon sopivaksi.
Vuorovaikutus järjestelmätoimittajan suuntaan on syytä pitää avoimena. Terveydenhuoltoon sopivia sovelluksia on mahdoton hankkia kuten puhelimia tai hoitovälineitä. Muokkauksia ja sovittamista tarvitaan aina. Tähän on syytä varautua jo hankintavaiheessa ja varata riittävästi aikaa, resursseja ja budjettia.
Sitra rahoitti kuutta digiterapiakokeilua Suomessa 2022–2023
Digitaaliset hoitomuodot ovat tulleet jäädäkseen. Niiden käyttö helpottaa parhaimmillaan sekä potilaiden että hoitohenkilökunnan arkea. Terveydenhuolto saa sovelluksista ajantasaista tietoa, eikä potilasta aina tarvitse vaivata tulemaan vastaanotolle. Toisaalta sovellukset voivat hälyttää riskitilanteen yllättäessä hoitohenkilökunnan kutsumaan potilaan pikaisesti tarkastukseen tai säätää lääkityksen määrää. Käytön vakiintuessa syntyy myös kustannussäästöjä.
Suosittelemme
Tästä lisää.
