Digitalisaation ja datatalouden koko potentiaali on otettava käyttöön – EU:ta myöten

Suomella on alkavalla hallituskaudella tuhannen taalan paikka hyödyntää aikamme tärkeimmän raaka-aineen eli datan mahdollisuudet kaikkien suomalaisten hyväksi. Data ja tekoäly ovat tehokkaita työkaluja kestävän kasvun vauhdittamiseen, kilpailukyvyn vahvistamiseen ja julkisten palveluiden parantamiseen.  

Petteri Orpon hallitusohjelmassa digitalisaatio ja datatalous ovat vahvasti esillä. Ne mainitaan osana visiota Suomesta, tilannekuvaa sekä kasvun lähteenä. Lisäksi datataloudesta on oma ”laaja-alainen, strateginen teemakokonaisuus”.  Suomi nähdään teknologisena edelläkävijänä, joka “hyödyntää digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuudet täysimääräisesti, ihmiset mukana pitäen”. 

Sitran työssä puhumme reilusta datataloudesta, jossa datan avulla luodaan ihmisten arkea parantavia palveluja, kaikenkokoiset yritykset menestyvät ja paremmat ratkaisut lisäävät yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointia. Näitä ajatuksia on edistetty myös Sitran luotsaamassa kansallisessa datatalouden tiekarttatyössä.  

Digitalisaation ja datatalouden koko potentiaalin hyödyntäminen on tärkeä osa tulevan hallituksen “kasvun kaavaa”. 

Datatalouden teemakokonaisuus edustaa talouspolitiikassa tervetullutta strategisuutta. Taloutemme keskeisenä ongelmana on, että työn tuottavuus ja investoinnit ovat laahanneet verrattuna verrokkimaihin, kuten Ruotsiin.  

Suomen uudistaminen data edellä ja datatalouden potentiaalin lunastaminen palautuvat viime kädessä ihmisiin. Tarvitsemme yhteistä jaettua ymmärrystä, toimenpiteille hyväksyttävyyttä ja uusia toimintatapoja. Kaikki on myös pidettävä tietoyhteiskunnassa mukana. Panoksena on hyvinvointivaltion taloudellinen kestävyys. 

Lisää strategisuutta datatalouden edistämiseen 

Suomen paradoksi on, että olemme kansainvälisissä digitalisaatiovertailuissa aivan kärkipäässä, mutta emme silti ole onnistuneet saamaan tehoja irti kehityksestä. Suomi tarvitsee strategisuutta datatalouden mahdollisuuksien lunastamiseksi.  

Strategiset valinnat tulee tehdä Euroopan unionin viitekehyksessä ja kansallisiin vahvuuksiin nojaten. Meidän on uskallettava valita painopisteitä. Keskittymällä kaikkeen, panostukset pirstaloituvat tehottomiksi.  

Säätytalon kynäilijöillä on ollut rohkeutta nimetä datatalouden strategisen ohjelman kärjet. Näitä ovat kvanttilaskenta, nopeat langattomat verkot, terveysdata, kyberturvallisuus ja tekoäly.  Datan liikkuvuutta, laskentatehoa ja tekoälyä tarvitaan nyt vihreän siirtymän ratkaisujen, kuten energiatehokkuuden parantamiseen tai vaikkapa logistiikkaketjujen tehostamiseen.

Suomi on ketterä pohjoismainen insinöörikansa. Meillä on poikkeuksellisia vahvuuksia tietyissä tulevaisuuden teknologioissa ja niiden varaan kansallista uudistumista kannattaakin rakentaa. Mukana olisivat voineet olla myös avaruusteknologia, puolijohteet sekä digivihreä siirtymä. Nämä mainitaan hallitusohjelmassa muussa yhteydessä. 

Tekoäly ja kvanttiteknologia Suomen osaamisprofiiliin, myös Natossa 

Monimutkaisimpia laskutoimituksia tullaan jo lähivuosina tekemään yhdistämällä kvanttilaskentaa ja perinteistä suurteholaskentaa. Yhdistelmä tulee mullistamaan netin yleisimmät suojaukset sekä mahdollistamaan muun muassa yksilöllisen lääketieteen innovaatioita jo lähivuosina.   

Kaikkien alojen on opittava soveltamaan tekoälyä. Kyseessä on massivinen uudelleen kouluttamisen ja toimintatapojen muuttamisen haaste läpi yhteiskunnan. Suomen ei tule kuitenkaan jäädä pelkäksi teknologian soveltajaksi.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että Orpon hallitusohjelman mukaan tekoäly ja kvanttiteknologia – yhdessä kyber- ja informaatioturvallisuuden ja hybridiuhkien torjumisen kanssa – tulevat olemaan osa Suomen Nato-profiilia.  

Tämä on tervetullut kirjaus. Suomen geopoliittinen asema on perusteellisesti muuttunut Nato-jäsenyyden myötä. Nato-Suomi voi olla osa vakaata Pohjolan linnaketta, mutta sen on tuotava yhteiseen pöytään myös omat kyvykkyytensä. On tärkeää pohtia, voisiko osana Suomen Nato-profiilia olla perinteisten sotilaallisten kyvykkyyksien lisäksi ja rinnalla huipputeknologinen profiili. 

Meidän on tarvittaessa uskallettava miettiä myös sellaisia kyvykkyyksiä, joita meillä ei vielä ole, ja meillä on oltava päättäväisyyttä niitä rakentaa.  

Sosiaali- ja terveysdatan parempi hyödyntäminen auttaa ihmisiä 

Orpon hallitusohjelmassa sosiaali- ja terveyssektorilla digitalisaatiolla, datalla ja tekoälyllä nähdään keskeinen rooli sote-palveluiden parantamisessa, palveluiden saatavuuden kehittämisessä sekä ennaltaehkäisyn vahvistamisessa. Tekoälyn käytön lisääminen on ohjelmassa nimenomainen tavoite.

Hallitusohjelmassa sote-tiedonhallintaan luodaan strategiset tavoitteet ja sote-tiedonhallintalainsäädäntöä uudistetaan. Lisäksi hyvinvointialueiden tietojohtamista tehdään enemmän keskusjohtoisesti valtakunnallisilla tavoitteilla ja sote-datan liikkuvuuteen liittyvää ohjausta keskitetään ministeriötasolle. Nämä ovat positiivisia askeleita. 

Julkisen sektorin velkaantuminen ja kasvava työvoimapula sekä ikääntyvä väestö luovat painetta sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitukselle. Sote-datan paremmalla hyödyntämisellä ja tekoälyn käytön lisäämisellä voidaan toimenpiteitä kohdentaa sairauksien ennaltaehkäisyyn sekä uusien ja vaikuttavampien hoitojen kehittämiseen. Parhaimmillaan tämä voi lisätä suomalaisten elinvuosia ja hyvinvointia.  

Dataa hyödyntämällä voidaan saavuttaa myös satojen miljoonien eurojen vuosisäästöt sosiaali- ja terveydenhuollossa ja vapauttaa tuhansien hoitajien ja lääkärien työaikaa hoitotyöhön, kuten todetaan Sitran toukokuussa julkaisemassa sote-data-selvityksessä. 

Lisäksi sote-datan parempi liikkuvuus mahdollistaa paremman hoidon. Potilaan terveystiedot eivät tällä hetkellä siirry terveysasemalta päivystykseen riittävän laajuisina eikä riittävän nopeasti. Hyvinvointialueilta toisille esimerkiksi leikkauslähetteitä toimitetaan jopa faksilla.  

Sosiaali- ja terveysdata olisi saatava liikkeelle hyvinvointialueen sisällä, tarvittaessa hyvinvointialueelta toiselle ja pitkällä tähtäimellä EU:n jäsenmaasta toiseen.  

EU:n tavoitteena on, että terveystiedot siirtyisivät tarpeen mukaan sujuvasti myös maasta toiseen ja eri potilastietojärjestelmien välillä. Suomen on valmistauduttava tähän kehitykseen: myös terveystiedot tulevat liikkumaan koko EU:n sisämarkkinan alueella, luvitettuna ja tietoturvallisesti, niin uskomattomalta kuin se nyt kuulostaakin.