Digivalta-selvitys: Mitä testihenkilöt odottavat ja pelkäävät digimaailmassa?

Datankeräämisestä saaduilla tiedoilla voidaan estää ruuhkia, hillitä päästöjä ja ehkäistä tautien leviämistä, mutta käyttäjien vaikutusmahdollisuudet ovat vielä ohuet. Lainsäädäntöä on tarpeen uudistaa – mutta se ei ole aivan helppo rasti, sanovat Digivalta-selvityksen osallistujat.

Sitran Digivalta-selvityksessä ohjataan 15 testihenkilöä hyödyntämään tietopyyntöjä ja seuraamaan dataa keräävien yritysten ja organisaatioiden digitaalista käyttäytymistä sovelluksen avulla ja selvittämään, kuinka paljon ja millaisten tahojen puolelta heihin pyritään vaikuttamaan. Tässä artikkelissa neljä ensimmäiseksi julkaistua testihenkilöä kertovat omista odotuksistaan selvitystä kohtaan. Kaikki mukana olevat testihenkilöt julkistetaan marraskuun aikana.

Osaa heidän digitaalisesta elämästään seurataan heidän käyttöönsä selvitystä varten annetuilla testipuhelimilla, joihin on asennettu seurantasovellus.

Lue selvityksen toteutuksesta tarkemmin kysymys-vastaus-artikkelistamme.

Miapetra Kumpula-Natri: ”Data on kuin hiilidioksidia – yhtä näkymätöntä, mutta yhtä merkittävää”

”Online-maailman pitäisi olla yhtä turvallinen kuin offline-maailmankin. Ei riitä, että käyttäjillä on hyvä digilukutaito, vaan myös ympäristön kuuluu olla turvallinen – erityisesti nuorille, mutta yhtä lailla myös kaikille muille. Tätä täytyy hallita lainsäädännöllä.

Käytän internetiä ja sosiaalista mediaa viestintään, omaan hyvinvointiin ja tiedonhakuun. Työni on ”on the move”. Alas istahtaessani luen uutisia, katson minne pitää mennä seuraavaksi, seuraan terveyttä eri sovelluksista ja kerron kuulumisia sosiaalisessa mediassa. Eri alustojen käyttö työn ja vapaa-ajan välillä on lomittunut. Yritän kuitenkin rajata vapaa-aikaa erikseen ja nähdä ystäviä kasvotusten.

Oletan, että minustakin kerätään tietoa aivan hirveästi. Suostumuspyyntötiukennusten myötä huomaan, miten vaihtelevaa suostumusten kerääminen kuitenkin edelleen on. Pelkästään auki oleva wifi ja erilaiset ohjelmat keräävät ajankohtaista tietoa, missä ikinä oletkaan.

Odotan innolla komission data-actia, jossa puhutaan paljon siitä, kenellä on pääsy dataan ja millaiset pelisäännöt sitä määrittävät. Datan kerääminen on monesti myös erittäin hyvä asia: tiedon avulla ratkaistaan esimerkiksi liikenneruuhkia ja hillitään päästöjä sekä ehkäistään vaikkapa tautien leviämistä. On kuitenkin oltava tarkkaa, miten dataa käytetään ja hallitaan.

Dataan liittyvästä vaikuttamisesta tulee pääasiassa mieleen trollit, hakkerointi ja myös kohdennettu markkinointi. Se on mennyt liian pitkälle: emmehän hyväksyisi ikkunan takana valvojia tai kaupungilla kävellessämmekään kirjureita meistä kaikkea analysoimaan ja sitten näitä tietoja hyödyntäen meille tietoa tai tuotteita kohdennetusti tarjoamaan. Totta kai siinä on myös reiluja mahdollisuuksia niin, että voi esimerkiksi tarjota tuotetta tai palvelua Suomeen eikä Etelä-Amerikkaan tai Vaasaan eikä Helsinkiin. Toisaalta tärkeää on myös integriteetti ja avoimuus, sillä edelleen moni asia on käyttäjiltä piilossa, vaikka se koskee käyttäjää itseään. Kun etsimme netistä tietoa, emme haluaisi, että selain näyttää meille tuloksia kohdentaen ilman ymmärrystämme siitä. Erityisesti nuorten kohdalla tiedon kohdentaminen lisää haavoittuvaisuutta.

Dataa kerätään paljon, ja sen käytölle täytyy olla selkeät pelisäännöt. Ei saa myöskään olla niin, että kaikki tietopurot virtaavat lopulta yhteen virtaan, joka on jokin yksityinen iso yritys. Data on tärkeä tuotannontekijä, jolla tulisi olla reilut markkinat. Lisäksi data on vähän kuin hiilidioksidi: sen ympärille luodaan politiikkaa, yritystoimintaa ja lainsäädäntöä. Kumpikin on yhtä näkymätöntä, mutta yhtä merkittävää!”

Atte Harjanne: ”Valtaa keskittävä datatalous muokkaa maailmaa vauhdilla”

”Internet on kiinteä osa kaikkea työtä ja vapaa-aikaa tänä päivänä. Kaikesta kommunikaatiostani iso, iso osa kulkee netin yli: maililla, somessa, pikaviestipalveluissa. Työnteossa sähköposti on ehkä tärkein väline arjessa, sosiaalinen media korostuu tapana olla yhteydessä suuren yleisön kanssa.

Kansanedustaja on jossain määrin töissä miltei koko ajan. Samoja somealustoja (Facebook, Instagram, Twitter) on käytössä sekä töissä että vapaa-ajalla, ja henkilökohtaisen ja poliittisen raja ei aina tämän päivän mediasfäärissä ole ihan selvä.

Epäilen, että ihan kaikki eivät ymmärrä, miten valtavasti käyttäjädataa nykyisin kerätään ja varastoidaan. En välttämättä itsekään hahmota sitä ihan todellisuudessa. Datan kerääminen on tätä nykyä keskeinen osa verkkopalveluiden bisneslogiikkaa, eikä sitä edeltävään maailmaan varmaan ole paluuta. Olennaista olisi, että käyttäjällä olisi aitoa valtaa ja näköala oman datansa keräämiseen ja käyttöön.

Datan kerääminen keskittää paljon uudenlaista tietoon perustuvaa valtaa kuumottavan paljon yksittäisten yritysten käsiin. Tämä on potentiaalinen riski. Luulen, että tietoinen vaikuttaminen liittyy tätä nykyä kaupallisiin intresseihin: minulle halutaan myydä asioita. Toki se sisältö, jonka jokin palvelu minulle haluaa näyttää, vaikuttaa myös käsitykseeni maailmasta ja sen tilasta. Sitäkin epäilemättä ohjaavat palveluiden käyttöä ja koukuttavuutta maksimoivat algoritmit.

Lainsäädäntöä on tarpeen vahvistaa, mutta se ei ole ihan helppo rasti. Lainsäädännön pitäisi olla samaan aikaan ajassa kiinni ja kuitenkin yleisperusteista, jottei se vanhene heti. Tässä aihepiirissä kannattaa ehdottomasti hyödyntää EU:n lihaksia, mutta se ei sulje pois fiksua kansallista sääntelyä.

Valtaa keskittävä datatalous muokkaa maailmaa aikamoisella vauhdilla, ja olisi tärkeää, että demokraattinen päätöksenteko olisi tässä kuskin paikalla.”

Anders Adlercreutz: ”Jokainen saa eteensä sellaisia viestejä, joista tykkää, ja kuvittelee, että kaikki muutkin näkevät saman”

”Datankeräämiseen ja sen omistajuuteen liittyvä lainsäädäntö on vielä todella puutteellista. Teollisuus, jonka ansaintalogiikkaa harva käyttäjä ymmärtää, luo meistä profiilin ja myy sitä tietoa eteenpäin. Vaikutuksista tiedetään vielä vähän, ja toimintaa rajoitetaan hyvin vähän. Kuluttaja ei aina tiedä, miten kerättyjä tietoja käytetään, ja miten niillä tienataan. Oletan, että tulen yllättymään itsestäni kerätyn datan määrästä – vaikka sitähän tietysti kuvittelee näkevänsä digitaalisten vaikutusyritysten läpi.

Käytän internetiä pääasiassa uutisten seurantaan, mutta toki kaikkeen muuhunkin: hoidan siellä osan ostoksista ja kaikki pankkiasiat. Myös sosiaalista mediaa käytän kohtalaisen paljon. Twitter on minulle yleisin alusta kommunikointiin, omien näkökantojen esilletuomiseen ja keskusteluun – joka joskus onnistuu paremmin, joskus heikommin. Poliitikkona pyrin kuitenkin tuomaan itseäni esille myös henkilönä, en aina pelkästään poliitikkona.

Datankerääminen johtaa vääjäämättä siihen, että meistä jokaiselle syötetään sellaista sisältöä, josta pidämme. Se johtaa kuplautumiseen. Uutisvirtaa johtavat algoritmit, mikä vaikuttaa varmasti myös politiikan tekemiseen. Jokainen saa eteensä sellaisia viestejä, joista tykkää, ja kuvittelee, että kaikki muutkin näkevät saman. Miten se puolestaan vaikuttaa mielikuvaamme maailmasta, kun tarjolla on vain yhdenlainen totuus? Sellaisesta viestistä, joka kerää toisen poliitikon sanomana suitsutusta, tulisi viharyöppy, jos itse sanoisin niin.

Datankeruuseen liittyviä riskejä ovat esimerkiksi henkilöintegriteetin riskit ja yksityisten asioiden ja tietojen leviäminen, erilaiset tietomurrot ja talousrikollisuus. Toisaalta onhan se mahdollisuus ja hyväkin asia, että joku tietää, mitä haluat. Jos tykkäsit Netflixissä yhdestä elokuvasta, saat suosituksen, että entä jos katsoisit tämänkin? Eipähän tarvitse kysyä vinkkejä kaikilta kavereilta.”

Jyrki Katainen: ”Toisinaan olo kuin äänettömällä yhtiömiehellä, kun ei voi tietää, miten omaa dataa voisi hallita”

”Digitaalisessa maailmassa tapahtuva datan kerääminen, käyttö ja hyödyntäminen ovat sinänsä hyviä ja kannatettavia asioita. Niissä kuitenkin arveluttavat pelisäännöt – ja ennen kaikkea niiden puuttuminen. Toisinaan olo kuin äänettömällä yhtiömiehellä, kun ei voi tietää, miten omaa dataa voisi hallita.

Käytän internetiä ja sosiaalista mediaa vapaa-ajallani ennen kaikkea uutisten ja tiedotusvälineiden seurantaan. Työasioissa oikeastaan kaikki aineisto, jota käytän, on digitaalista. Käytän työssäni erilaisia digitaalisia kanavia ja palveluita tiedonhakuun ja käsittelyyn. Sosiaalista mediaa käytän melko vähän, mutta toisinaan käytän Twitteriä tiedottamiseen sekä tiedon etsimiseen.

Uskon, että datalla sekä sen keräämisellä ja hyödyntämisellä on merkittävä vaikutus esimerkiksi politiikan ja journalismin prosesseihin ja tekemiseen. Vaikutuksen ei kuitenkaan tarvitse olla välttämättä negatiivinen, kuten esimerkiksi kohdennettu viestintä ja mainonta osoittavat. Kärjekkyydestä palkitsevat sosiaalisen median algoritmit ovat esimerkki samaan ilmiöön liittyvistä negatiivisista piirteistä, jotka eivät ole yksittäisten ihmisen hallinnassa.

Toistaiseksi datankeräämiseen ja sen omistajuuteen liittyvää lainsäädäntöä on hyvin vähän. GDPR on niistä tietysti tunnetuin, mutta se ei ole läheskään riittävä, ja se saattaa aiheuttaa ei-toivottuja sivuvaikutuksia esimerkiksi tutkimukselle. Toistaiseksi on hyvin vähän pelisääntöjä ja standardeja datan käyttämiseen ja hallintaan.

Data on nopeimmin lisääntyvä raaka-aine, ja on muutamia edelläkävijäyrityksiä, jotka ovat olleet parempia hyödyntämään sitä. Nyt edelläkävijäyritysten koko vaikuttaa siihen, että kilpailua ja uusia innovaatioita ei synny riittävissä määrin. Siksi tarvitaan lisää pelisääntöjä.

Dataa pitäisi pystyä jakamaan ja käyttämään, jotta uusia innovaatioita ja liiketoimintamahdollisuuksia syntyy. Kuitenkin myös monet yritykset tarvitsevat lisää pelisääntöjä, jotta uskaltavat jakaa dataa.

Toistaiseksi negatiiviset piirteet ovat hallinneet keskustelua datan kautta tehtävästä vaikuttamisesta. Esiin ovat nousseet muun muassa sosiaalisen median algoritmit, jotka palkitsevat aggressiivisuudesta. Datan hyödyntämisellä voidaan kuitenkin edistää myös hyviä asioita: lisätä tietoisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia, mikäli pelisäännöt ovat selvillä. Uskon siihen, että teknologia on sinällään erinomainen mahdollisuus avoimuuden, osallisuuden ja tietoisuuden lisäämisessä, mutta se ei toimi tällä hetkellä ideaalilla tavalla.”

Somella ja digitaalisella medialla vaikutetaan ajatteluumme päivittäin, joskus myös totuutta vääristäen. Sitran Digivalta-selvityksessä seurataan 15 eturivin vaikuttajan matkaa omaan dataansa ja tuodaan esiin, mitä heidän datalleen tapahtuu sekä miten data muuttuu vallaksi. Selvityksen tulokset julkistetaan alkuvuodesta 2022.