sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
YK:n ilmastoneuvottelut päättyivät varovaiseen kompromissiin Dubaissa, Arabiemiirikunnissa. Neuvotteluita kuvattiin etukäteen tärkeimmiksi sitten vuonna 2015 pidetyn Pariisin ilmastokokouksen.
Sitran johtava asiantuntija Tuuli Hietaniemi seurasi ilmastoneuvotteluita kokouspaikalla. Esitimme Tuulille 4 kysymystä kokouksen lopputuloksesta.
1. Miten kokous onnistui?
Lopputulos on kovan väännön tulos ja kohtuullinen kompromissi. Historiallinen enemmistö maailman maita, kuten EU, pienten saarivaltioiden AOSIS, Iso-Britannia, Australia, Kanada ja USA, vaati fossiilisten polttoaineiden alasajoa. Alueen öljymahtien, kuten Saudi-Arabian, vastarinta oli kuitenkin kovaa. Lopulta puheenjohtajamaa Arabiemiraatit luotsasi neuvottelut siedettävään lopputulokseen. Siirtymä pois fossiilisista polttoaineista mainitaan ensimmäistä kertaa YK:n ilmastoneuvotteluiden päätöstekstissä, joskin laimein sanankääntein.
Ilmastokriisin näkökulmasta olisi ehdottomasti vaadittu vahvempia päätöksiä. On harmillista, että päätöstekstiin ui viittaus niin sanottuihin siirtymävaiheen polttoaineisiin. Tämä pitää oven auki maakaasulle, ja on ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa. Signaali fossiilisista polttoaineista on silti selvä: loppu häämöttää.
Suomi puolusti kunnianhimoisia energiakirjauksia osana EU:n neuvotteluryhmää. Myös Pariisin ilmastosopimuksen syntyyn vahvasti vaikuttanut kunnianhimoisten maiden ryhmä HAC teki hartiavoimin töitä ja onnistui viilaamaan lopputulosta piirun verran paremmaksi.
2. Kokouksessa tehtiin tilannekatsaus maailmanlaajuisiin ilmastotoimiin. Miltä näyttää?
Kokouksessa summattiin ensimmäistä kertaa Pariisin ilmastosopimuksen jälkeen maailman ilmastotoimet: mitä on tehty, mihin se riittää, ja mitä seuraavaksi pitää tapahtua? Viesti on kirkas: tarvitaan nopeita ja vaikuttavia lisätoimia, tai ilmaston vaarallinen kuumeneminen kiihtyy entisestään. Aikaa vitkutteluun ei ole.
Päätöstekstin vastaus kriittiseen tilanteeseen on hillitty. Maailman maiden tulee päivittää ilmastotavoitteensa, aivan kuten jo Pariisin ilmastokokouksessa sovittiin. Vuoteen 2035 ulottuvat tavoitteet pitää ilmoittaa noin vuotta ennen Brasilian ilmastokokousta, eli vuoden 2024 loppuun mennessä. Näiden tavoitteiden vahvuus lopulta kertoo, miten tilannekatsaus todella onnistui.
Mikä ihmeen COP28?
Mistä on kyse?
COP on neuvotteluslangia. Se tarkoittaa osapuolikokousta ja tulee sanoista “Conference of the Parties”. COP28 tarkoittaa, että kokous järjestettiin nyt 28:tta kertaa. Osapuolikokous on YK:n ilmastopuitesopimuksen ylin päättävä elin. Kokouksia pidetään vuosittain ja niissä seurataan sekä YK:n ilmastopuitesopimuksen että Pariisin ilmastosopimuksen edistymistä.
Kuinka paljon maita oli koolla?
Pelkästään Dubain ilmastoneuvottelut avannut korkean tason osuus kokosi paikalle yli 150:tä valtionjohtajaa. YK:n ilmastoneuvotteluiden neuvottelupöydissä on paikka kaikille YK:n jäsenille. Kaikilla mailla on siis ääni ja mahdollisuus tulla kuulluksi. Maat neuvottelevat usein erilaisissa ryhmissä. Esimerkiksi EU neuvottelee yhtenä ryhmänä, jolla on yhdessä sovitut kannat. Muita ryhmiä ovat esimerkiksi G77 ja Kiina. Neuvotteluryhmä pitää sisällään nimestään huolimatta pitkälti yli sata maata. Pieniä saarivaltioita taas edustaa AOSIS.
Mitkä olivat kokouksen isoimmat neuvottelukysymykset?
Ilmastoneuvotteluissa seurataan kansainvälisten ilmastosopimusten toimeenpanoa. Suurimmat neuvoteltavat kokonaisuudet keskittyivät ilmastopäästöjen vähentämiseen, ilmaston kuumenemisen vaikutuksiin sopeutumiseen sekä ilmastorahoitukseen. Tänä vuonna huomio keskittyi erityisesti nk. maailmanlaajuiseen tilannekatsaukseen, ilmastotuhoja korvaavaan rahastoon sekä fossiilisiin polttoaineisiin. Kaiken kaikkiaan erilaisia neuvottelukohtia oli kymmeniä.
Mitä seuraavaksi?
Tärkeintä on, että kaikki maailman maat lisäävät vauhtia päästövähennyksissä ja sopeutumisessa, ja tukevat köyhiä ja haavoittuvia maita riittävällä ilmastorahoituksella. Neuvottelut jatkuvat ensi kesän valmistelevassa kokouksessa Saksan Bonnissa ja sen jälkeen jälleen loppuvuodesta 2024 pidettävässä osapuolikokouksessa. Pienempiä, eri asiakohtiin liittyviä valmistelevia kokouksia pidetään läpi vuoden. Seuraavan osapuolikokouksen paikka ei ole vielä tiedossa. Vuonna 2025 neuvottelut järjestetään Brasilian Belémissä.
3. Ilmastorahoitus oli yksi kokouksen isoimpia teemoja. Mitä ilmastotuhojen korvaamisesta päätettiin?
Kokous lähti hyvällä energialla käyntiin. Ensimmäinen päivä yllätti kokeneetkin neuvottelijat, kun maat sopivat ilmastotuhojen rahaston käynnistämisestä. Rahastoon luvattiin kahden neuvotteluviikon kuluessa yli 700 miljoonaa dollaria.
Arabiemiraatit pyrki madaltamaan niin sanottua palomuuria vauraiden ja köyhien maiden välillä lahjoittamalla rahastoon sata miljoonaa dollaria. Perinteisesti niin sanotun kehitysmaaryhmän rahahanat ovat pysyneet visusti kiinni, joten puheenjohtajamaan panos loi hyvää henkeä. Sadat miljoonat dollarit kuitenkin kalpenevat haavoittuvien maiden tarpeiden edessä. Ne lasketaan vähintään sadoissa miljardeissa.
4. Mitä seuraavaksi tapahtuu?
Kokouksen suurin anti maailmalle on viesti, jonka se lähettää: siirrymme yhä nopeammin kohti kestävää uusiutuvan energian järjestelmää, joka nojaa vähemmän ja vähemmän hiileen, maakaasuun tai öljyyn. Uusi järjestelmä vaatii mittavia investointeja, joten on olennaista, että rahavirrat kääntyvät pois fossiilisten polttoaineiden tuotannosta ja kulutuksen tukemisesta.
On selvää, että yksin Dubain neuvottelutuloksella ei ilmastokriisiä torjuta. Siksi on tärkeää, että kaikki maat, Suomi ja EU niiden mukana, sitoutuvat vaikuttavaan, nopeaan ja määrätietoiseen ilmastotyöhön. Mukaan tarvitaan niin päättäjät, yritykset, kunnat, kaupungit kuin kansalaiset.
Päättäjille on tarjolla laaja kattaus toimia, joilla Suomen ilmastopolitiikkaa voi virittää vahvemmaksi. Esimerkiksi kiertotalouden potentiaali kannattaa hyödyntää täysimääräisesti, kun Suomikin päivittää tavoittaan ennen vuotta 2025.
Kiertotalous mainittiinkin ensimmäistä kertaa päätösasiakirjassa keinona vähentää päästöjä. Jatkossa sille pitäisi antaa paljon suurempi painoarvo, koska kiertotalousratkaisujen päästövähennyspotentiaali on valtava.
Ilmastotavoitteita viedään käytäntöön muun muassa investointien avulla ja valtaosa näistä tehdään yrityksissä. Suomessa toimialat ovat laatineet vähähiilisyystiekarttoja ja edelläkävijäyritykset ovat asettaneet tieteeseen perustuvia ilmastotavoitteita. Yritykset voivat toimia myös kirittäjän roolissa. Dubaissa eurooppalaiset yritysverkostot tukivat kunnianhimoista kirjausta fossiilisten alasajosta.
Jos haluat ottaa askeleen kohti hyvää elämää ilmaston ja luonnon kantokyvyn rajoissa, voit aloittaa jo tänään. Hyvä tapa päästä vauhtiin on Sitran Elämäntapatesti.
Lue lisää:
YK:n ilmastokokous alkaa: Sitran asiantuntijat median käytettävissä
COP28 side-event: The European Green Deal 2.0 – Tackling the twin crisis of climate change and nature loss
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.