Ei hiilipäästöjä

Ilmastonmuutoksen kiihtyessä kasvihuonekaasupäästöjä on leikattava radikaalisti. Vaikka toistaiseksi globaalit kansainväliset sopimukset ovat jääneet hampaattomiksi eikä päästöjä ole onnistuttu vähentämään, monet valtiot, kaupungit, yritykset ja yhteisöt ovat omalta osaltaan sitoutuneet erilaisiin päästövähennyksiin ja hiilineutraaliustavoitteisiin.

”Tulevaisuudessa päästöjen vähentäminen niin alueellisesti kuin globaalistikin on äärimmäisen tärkeää – ja ne yritykset ja alueet, jotka ovat onnistuneet luomaan toimivimmat ratkaisut tulevat menestymään”, sanoo Sitran johtava asiantuntija Lari Rajantie.

Suomalaisen vuotuinen hiilijalanjälki on keskimäärin vajaat 9000 kiloa, ja siitä 70 prosenttia muodostuu liikkumisen, ruuantuotannon ja asumisen aiheuttamista päästöistä. Hiilidioksidipäästöjen leikkaaminen on Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) asiantuntijoiden mukaan mahdollista, sillä tarvittavia keinoja on jo olemassa.

”Useiden kymmenien prosenttien päästövähennyksiin voitaisiin päästä suhteellisen helposti erilaisilla tehostamistoimenpiteillä, mutta siitä eteenpäin päästövähennykset vaativat isoja rakenteellisia muutoksia ja suuria investointeja, kuten energialähteiden vaihtamista fossiilisista uusiutuviin sekä teollisuuden ja infrastruktuurin rakennemuutosta”, sanoo erikoistutkija Riina Antikainen Suomen ympäristökeskuksesta.

Täydelliseen nollapäästöisyyteen pääseminen sen sijaan on vaikeampaa – mutta mahdollista. Silloin kaikki tarvittava energia tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä, liikenteessä käytetään uusiutuvia ja biopolttoaineita ja ruuantuotannon päästöt on minimoitu. Jäljelle jääneet hiilipäästöt kompensoidaan esimerkiksi tehokkaalla metsänistutuksella.

”Suomessa on tärkeää varmistaa, että metsiin sitoutuu jatkossakin tehokkaasti hiiltä. Puiden ilmakehästä poistamaa hiiltä voidaan varastoida puutuotteisiin ja rakennusmateriaaleihin”, Antikainen sanoo.

Päästövähennykset luovat yrityksille paineita vähentää energiankäyttöä, tehostaa toimintaansa ja muuttaa palveluitaan, mutta samalla ne luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja uutta työtä.

”Myös yritysten logistiikkaratkaisut tulevat menemään uusiksi. Pitkänmatkankuljetukset ovat jo nyt monesti energiatehokkaita, mutta lähikuljetuspalvelut saattavat olla hyvinkin energiatehottomia ja tuottaa paljon päästöjä”, Antikainen sanoo.

Kaupunkien kannalta tärkeää on energiatehokas kiinteistökanta ja kaupunkirakenne sekä energiantuotanto uusiutuvista energianlähteistä. Energiaratkaisuista puuperäisillä polttoaineilla tuotettu kaukolämpö on toimiva ratkaisu.

”Hakkeella tuotetun kaukolämmön avulla voidaan usein vähentää nopeasti alueen päästöjä. Kaukolämmöntuotannon hyötysuhde on korkea, ja puu uusiutuva luonnonvara. Hakkeenkäytöllä voi olla myös huomattava vaikutus aluetalouteen ja paikalliseen työllisyyteen, jos hake on peräisin lähialueelta”, Kaarina Toivonen SYKEstä sanoo.

Kuntien ilmastotyön tueksi on tarjolla monia palveluja ja työkaluja. Energiakatselmuksiin ja -investointeihin saa avustusta. Energianeuvontaa ja asiantuntijatukea on myös saatavilla. Kiinnostava, vaihtoehtoinen rahoitusmalli energiahankkeiden toteutukseen on ns. ESCO-malli (Energy Service Company), jossa investointi maksetaan sen tuottamilla säästöillä. Esimerkiksi kaupungin rakennusten energiaremonttien aloittamiseen ei siis välttämättä tarvita isoja summia vaan investoinnit maksavat itse itsensä takaisin ilman, että kaupungin budjetti horjuu.

Kaukana tulevaisuudessa energiajärjestelmämme on varmasti hyvin erilainen kuin nyt ja voi olla, että kotitaloudet esimerkiksi tuottavat kaiken tarvitsemansa sähkön itse tuulen, auringon, biomassan ja maalämmön avulla tai meillä on valtakunnallinen tai Euroopan-laajuinen älykäs, uusiutuvalla energialla toimiva sähköjärjestelmä.

”Kukaan ei osaa kovin hyvin ennustaa tulevaa, mutta sen tiedämme, mihin suuntaan pitäisi mennä.  Hiilineutraalius ei ole mikään utopia vaan täysin mahdollinen asia myös suomalaiselle kaupungille, jos sillä on tahtoa tavoitteen toteuttamiseen. Jos teemme vähäpäästöisyyteen tähtääviä investointeja, ne johtavat vähäpäästöiseen tulevaisuuteen – mutta polkuriippuvuus toimii myös toisinpäin. Siksi on tärkeää, että aloitamme hiilineutraalin tulevaisuuden tekemisen kaupungeissamme nyt”, Rajantie sanoo.