Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERAn tulokset

Sitran Elintarvike- ja ravitsemusohjelman ERAssa tehtiin työtä terveellisen ravinnon eli järkiruoan kehittämiseksi ja kaupallistamiseksi alan yhteisen strategian mukaisesti. ERA-ohjelma kokosi toimijoita yhteen ja loi foorumeita monipuolisen keskusteluun sekä toteutti onnistuneita kehityshankkeita. Erityisesti pk-sektorin kehittämishankkeista ja Järkipalaa-hankkeesta saatiin hyviä tuloksia.

Yhteistyön voima on ymmärretty

Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERAn alussa laaditun strategian keskeinen tavoite oli lisätä alan toimijoiden yhteistyötä. T&K&K-strategiassa todettiin, että tutkimustoimintaa on fokusoitava ja ravitsemusosaamisen kaupallistamista on tehostettava. Tavoitteeksi asetettiin alan huippuosaamisen keskittymän (SHOK) perustaminen.

Elintarvikealalla käytiin keskustelua yhteistoiminnan keinoista, mutta alan toimijat eivät vielä ohjelman aikana olleet valmiita SHOKin vaatimiin satsauksiin. Monet yritykset haluavat kuitenkin jatkaa strategiatyön aikana alkanutta yhteistyötä ja parantaa kilpailukykyään yhteisin tutkimushankkein. Tämä on johtamassa osaamiskeskusohjelman (OSKE) hallinnoiman mini-SHOKin (Elvy ry) perustamiseen. Alan yritykset suunnittelevat yhdessä myös Painonhallinta ja kuluttajakäyttäytyminen -tutkimushankkeen aloittamista. Tekesissä alkava Sapuska-hanke tekee myös työtä elintarvikealan pk-sektorin kehittämiseksi.

Ruokamuutos 2030-skenaariohanke luotasi tulevaisuuteen

Viimeisten vuosien aikana elintarvikealan maailmanmarkkinatilanne on muuttunut ja ruoan hinta on noussut. Ilmastonmuutoksen tiedetään vaikuttavan tulevaisuuden elintarviketuotantoon ja globaaleihin markkinoihin. Ihmisten määrä lisääntyy, mutta ruoan tuotantoala vähenee.

ERA-ohjelmassa tehty Skenaariohanke 2030 loi neljä skenaariota, joissa tulevaisuus jäsennettiin kahden muuttujan nelikenttään. Valitussa nelikentässä ilmastonmuutos kohtaa poliittisen toimintaympäristön. Tulokset skenaariohankkeesta ovat kaikkien hyödynnettävissä Sitran ja kansallisen ennakointiverkoston verkkosivuilla.

Klusterit vauhdittivat kasvua

Miniklustereissa pk-yritykset tekivät tiivistä yhteistyötä tähtäimenään kansainvälistyminen. Klusteritoiminnan tulokset ovat erittäin positiivisia.

Keliakiaklusteri aloitti yhteismarkkinoinnin Isossa-Britanniassa ja Ruotsissa. Perusta varsinaisen liiketoiminnan aloittamiselle on nyt luotu.

Venäjä-klusterin aloitteesta perustetun yhteisvientiyritys Fintorus Oy:n vientitoiminta alkoi onnistuneesti vuoden 2008 alussa. Yhteisvientiyritys mahdollistaa pk-sektorin yritysten tuotteiden tehokkaan viennin Venäjälle. Vuoden 2008 lopussa Fintorus Oy:ssä oli osakkaana Sitran ja Luoteis-Venäjän rahaston lisäksi 22 elintarvikealan yritystä.

Marjaklusteri on puolestaan tuottanut tietoa marjojen ravitsemus- ja terveysvaikutuksista. Tietoa käytetään marjaosaamisen tuotteistamiseksi kansainvälisille markkinoille. Maku ja Terveys -projektissa hyödynnettiin molekyyligastronomiaa ja tehtiin yhteistyötä kokkien, yritysten ja alan opiskelijoiden kesken.

Mentorointi tehosti pk-yritysten kehitystyötä

ERA-ohjelma käynnisti alalle uudenlaisen mentoritoiminnan. Mentoroinnin piirissä olleet pk-yritykset ovat pitäneet toimintaa erittäin tärkeänä oman liiketoimintansa kehittämisessä ja kansainvälistämisessä. Mentoreilla oli vankka kokemus elintarvikealasta ja he toivat yrityksiin sekä asiantuntemuksensa että laajan kontaktiverkostonsa, joista on ollut hyötyä kansainvälistymisponnistuksissa.

Pääomasijoituksia innovatiivisille ratkaisuille

ERA-ohjelma teki sijoituksia kolmeen ohjelman tavoitteita tukevaan yritykseen. Ensimmäinen sijoitus tehtiin joulukuussa 2006 yhdessä Juustoportti Oy:n kanssa Kyrönmaan Juustomestarit Oy:öön, joka valmistaa terveellisiä juustotuotteita rypsiöljystä.

Voimavaroja yhdistämällä yhtiöt ovat nyt onnistuneet parantamaan markkina-asemiaan tiukassa kilpailussa.

Fintorus Oy kehittää Venäjän vientiä ja Efficas Inc. tekee työtä muun muassa bioaktiivisten komponenttien lisensoinnissa. Efficas-yhteistyön kautta saadaan tietoa siitä, miten toimiala kehittyy kansainvälisesti ja miten tieteen tuloksia muutetaan liiketoiminnaksi.

Järkipalaa-hanke löysi keinoja terveyden edistämiseen

Terveyteen vaikuttavat ruokailutottumukset muodostuvat lapsuudessa. Tämän vuoksi ohjelman terveyttä edistävissä hankkeissa keskityttiin koululaisiin.

Tunnustuksena lasten ja nuorten parissa tehdystä monipuolisesta yhteistyöstä ERA-ohjelman Järkipalaa-hanke sai vuonna 2008 Terveyden edistämisen keskuksen myöntämän Vuoden Terveysteko -tunnustuspalkinnon.

Markkinoille tuli paljon järkiruokaa

Ohjelman aikana Sydänmerkki-tuotteiden valikoima on moninkertaistunut. On saatu muun muassa uusia Sydänmerkki-leipiä ja -valmisruokia. Sydänmerkki laajeni ERA-ohjelman tuella myös kauppojen hedelmä- ja vihannesosastoille.

Elintarviketeollisuusliiton tutkimuksen mukaan alan yrityksissä kiinnitetään entistä enemmän huomiota terveellisyyteen ja myös alan yritysten vientisuuntautuneisuus on lisääntynyt.

Ruoan ekologisuudesta alettiin keskustella entistä laajemmin, mistä konkreettisena osoituksena ovat markkinoille ilmestyneet ensimmäiset CO2-merkityt elintarvikkeet.

Järkipuheita ruoasta -kirjasta käy ilmi, että monenlaisia tunteita ja herkullisia keskusteluja aikaansaanut Järkiruoka-termi on löytänyt paikkansa kielenkäytössä: ”Järkiruoka on maukasta,  terveellistä ja ekologista. Se tekee hyvää sekä sinulle että luonnolle”.

Työ jatkuu

Vaikka Elintarvike- ja ravitsemusohjelma ERAn toiminta päättyy vuoden 2008 lopussa, ohjelman aikana käynnistynyt yhteistyö elintarvikealan kehittämiseksi jatkuu. Hallituksen käynnistämän ja maa- ja metsätalousministeriön johtaman Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman tavoitteena on suomalaisen ruoan arvostuksen kohottaminen. Ohjelma toimii hallituskauden 2007-2011. Suomalaisen ruoan imagon nostamisen lisäksi ohjelmassa viedään eteenpäin muun muassa kouluruokailun kehittämistä, Makukoulu- ja Hygieniapassi-hankkeita. Järkipalaa-tuotemerkki siirtyi Sydänliitolle ja myös sen viestintä jatkuu Sydänliitossa.