Energiaomavaraisuus on nouseva trendi

Myrskyjen aiheuttamat sähkökatkot ovat lisänneet kiinnostusta energiaomavaraisuutta kohtaan.

Viime vuoden lopulla sadattuhannet taloudet kärsivät myrskyjen aiheuttamista sähkökatkoista, samoin kesän 2010 myrskyissä. Kotitalouksia piinanneet sähkökatkot ovat herättäneet keskustelua energiavarmuuden parantamisesta.

Yksi ratkaisu on panostaa uusiutuvan energian omavaraiseen käyttöön, kertoo Sitran ekotehokkuusasiantuntija Karoliina Auvinen. Uusiutuvia energiaratkaisuja on alettu hankkia myös varavoimaksi, jota voi hyödyntää sähkökatkojen sattuessa. Hän kertoo, että akuilla varustettujen aurinkosähköpaneelien kysyntä on lisääntynyt myrskyjen myötä.

– Aiemmin aurinkopaneeleja hankittiin pääasiassa kesämökeille, joissa ei ollut sähköä ennestään. Nyt akuilla varustettuja aurinkosähköpaneeleja hankitaan myös haja-asutusalueille varavoimaksi ja lisäenergianlähteeksi.

Kuva: Tam Tam (Flickr, Creative Commons)

Ekokylä tuottaa oman energiansa

Energiaomavaraisuus näkyy nousevana trendinä, joka johtuu osittain myrskyistä mutta myös siitä, että halutaan erottautua isoista energiayhtiöistä, Auvinen jatkaa.

– Isojen energiayhtiöiden maine on aika huono ihan tavallisten ihmisten keskuudessa, ja myös se lisää halua tuottaa energiaa itsenäisesti. Esimerkiksi Tukholmassa asukasyhteisö siirtyi kaukolämmöstä korttelikohtaiseen lämpöpumppujärjestelmään, koska energiantuotanto haluttiin ottaa omaan haltuun. Myös monet suomalaisista uusiutuvan energian edelläkävijöistä ovat ilmaisseet yhdeksi motiivikseen saman asian.

Energiaomavaraisuutta voi toteuttaa eri tavoin alueen rakennuskannasta ja uusiutuvan energian paikallisista tuotantomahdollisuuksista riippuen. Energiatehokkaille taloille on mahdollista tuottaa oma energia samalla tontilla – malliesimerkistä käy kanadalaisen yliopiston ekotalo, joka tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa.

– Alueelliset ratkaisut tarjoavat paljon mahdollisuuksia. Silloin esimerkiksi kokonaisen kylän tai saaren alueella voi ottaa useampia erilaisia uusiutuvan energian ratkaisuja yhtä aikaa käyttöön, Auvinen täsmentää.

Pohjanmaalla on parhaillaan käynnissä Energiakylä-hanke, jossa etsitään erilaisia ekologisia ratkaisuja kylien energiaomavaraisuuden saavuttamiseksi.

– Jepuan kylästä aiotaan kehittää älykkäiden mikroverkkojen kokeilupaikka, koska kylällä on ihan oma sähköverkko. Jepuan tavoitteena on tuottaa tulevaisuudessa energiaa yli oman tarpeen, Auvinen kertoo. Käyttöön kaavaillaan pienvesivoimaa, biokaasua ja mahdollisesti tuulivoimaa.

Kuva: Marcel Oosterwijk (Flickr, Creative Commons)

Vanha ajattelu jarruttaa kehitystä

Energiaomavaraisuudesta löytyy hyviä esimerkkejä Tanskasta, jossa Lollannin saari tuottaa enemmän uusiutuvaa sähköä kuin tarvitsee ja Samsøn saari on täysin energiaomavarainen sähkön, lämmön ja liikenteen polttoaineiden suhteen.

– Suomessa panostukset uusiutuvan energian käyttöönottoon ovat toistaiseksi olleet vähäisiä esimerkiksi Saksaan, Tanskaan, Ruotsiin ja Espanjaan verrattuna. Takapajuisuus perustuu vanhanaikaiseen teolliseen kulttuuriin, jossa ajatellaan että tarvitaan aina vain enemmän ja enemmän sähköä mahdollisimman isoista laitoksista kuten ydinvoimaloista. Energiatehokkuudesta ja uusiutuvista energianlähteistä luullaan usein vielä edelleen, että se on pientä piiperrystä vaikka se ei pidä paikkaansa. Onneksi tilanne on muuttumassa toiminnan tasolla aktiivisten alan yrittäjien ja kehittäjien ansiosta.

Energiaomavaraiseksi ryhtyminen on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, sillä oman sähkön tuottaja kohtaa vielä monia vaikeuksia.

– Suomi on täynnä käytäntöjä, jotka vaikeuttavat uusiutuvan energian pientuotantoa, lupamenettelyistä ja sähköverkon liitäntämaksuista alkaen. Asukkaiden ei ole myöskään mahdollista myydä aurinkosähköä verkkoon Suomessa. Kannustimia ja esteiden purkamista tarvitaan, jotta yhä useamman ihmisen haave omasta energiasta voi toteutua, Auvinen painottaa.

Teksti: Maija Lielahti