sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.Ympäristötietoisuuden kasvu Kiinassa tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisyrityksille, maassa toimivien suomalaisyritysten edustajat vakuuttavat. Mitä tahansa teknologiaa ja palveluja maahan ei kuitenkaan kannata tyrkyttää.
Kiina on heräämässä ratkomaan jatkuvasti pahenevia ympäristöongelmiaan. Maan johto on kirjannut kovat tavoitteet meneillään olevaan viisivuotissuunnitelmaansa: Kansantuloon suhteutettua energiakulutusta pitää vähentää 20 prosentilla vuodesta 2005 vuoteen 2010. Tavoitteena on myös, että uusiutuvien energialähteiden osuus energiankulutuksesta nousee kymmeneen prosenttiin vuoteen 2010 mennessä ja 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Nyt uusiutuvien energiamuotojen osuus on kahdeksan prosenttia.
Kun Kiinan johto päättää jostakin asiasta, varoista ei ole pulaa. Pieniä saastuttavia voimaloita ja tehtaita on ryhdytty sulkemaan. Tilalle rakennetaan suuria laitoksia, joilla on tiukemmat päästörajat. ”Viime vuonna hiilivoimaloita suljettiin 10 000 MW:n edestä. Se on lähes yhtä paljon kuin Suomen koko sähköntuotantokapasiteetti”, konsulttiyhtiö Pöyryn Kiinasta vastaava johtaja Sakari Oksanen suhteuttaa.
Kiinaa uhkaavan energiapulan ratkaiseminen avaa markkinoita Pöyryn kaltaisille yhtiöille. Oksasen mukaan myös ympäristöalaan liittyvä suunnittelutyö on voimakkaassa kasvussa.
Myös jätevesipäästöille rajat on tiukennettu eurooppalaiselle tasolle. Käytännössä määräysten noudattamisen valvonta kuitenkin ontuu laajassa maassa. Kemiran vesikemikaaliliiketoiminnoista Aasiassa vastaava johtaja Juha Kuikka arvioi, että 30 prosenttia teollisuuden ja 50 prosenttia kuntien jätevesistä ei puhdisteta lainkaan
Vedenpuhdistus on kuitenkin kasvava bisnes Kiinassa. Vesikemikaalien valmistuksen Kemira aloitti Kiinassa jo vuonna 1999. Lähivuosien aikana Kemiran tuotantokapasiteetti moninkertaistuu, kun maan keskiosassa Chongqingissä sijaitsevaan saostuskemikaalitehtaaseen rakennetaan uusi linja. Yksistään 30 miljoonan asukkaan Chongqingissä markkina on suuri. Kuikan mukaan Kemiran tarkoituksena on saada jalansijaa myös naapurissa sijaitsevassa Sichuanin maakunnassa.
Pöyry ja Kemira ovat hyviä esimerkkejä suomalaisyrityksistä, joille Kiinan ympäristö- ja energiaongelmien ratkominen avaa lupaavia markkinoita. Kaikki päästöjen vähentämiseen ja energiatehokkuuteen liittyvät tuotteet ja palvelut ovat nyt kysyttyjä.
Menestyminen edellyttää kuitenkin pitkäjänteisyyttä ja paikalla oloa. Kiina kysyy kärsivällisyyttä. Kaikki perustuu oikeisiin henkilösuhteisiin ja niiden luominen vie aikaa.
”Erityisesti suurissa hankkeissa tarvitaan myös viranomaisten hyväksyntä”, Suomen ympäristöklusteri Kiinaan -hanketta (Finnish Environmental Cluster for China, FECC) vetävä Mari Pantsar-Kallio huomauttaa. FECC-hankkeen tavoitteena on auttaa suomalaisia ympäristöalan yrityksiä alkuun Kiinassa. Sitra kuuluu hankkeen päärahoittajiin yhdessä Tekesin ja Teknologiateollisuuden kanssa.
Yksittäisten tuotteiden ja palvelujen sijaan FECC:in puitteissa on tarkoitus verkottua ja tarjota Kiinaan soveltuvia kokonaisratkaisuja. Suurten yhtiöiden ohella myös pienillä yrityksillä on verkottumisen kautta mahdollisuuksia.
Kaksi vuotta sitten käynnistyneen FECC-hankkeen keskeinen opetus on ollut, että ympäristösektorilla on valittava alueet, joilla mennään eteenpäin. Pantsar-Kallio toteaa, että hanke jatkossa keskittyy erityisesti jätteen keräykseen ja kuljetukseen liittyviin ratkaisuihin. Myös lietteenkäsittely, ilmansuojelu ja monitorointi sekä haja-asutusalueiden vedenpuhdistus ovat suomalaisille potentiaalisia toimialoja. Ensi vuonna mukaan tulee energiatehokkuuden, uusiutuviin ja puhtaisiin energiamuotoihin sekä hajautettuihin energiaratkaisuihin liittyvien vientihankkeiden edistäminen.
Maantieteellinen keskittyminen on oleellista Euroopan kokoisessa maassa. FECC-hanke keskittyy jatkossakin Shanghain seutuun.
Kaupparatsumentaliteetillä Kiinassa ei onnistu, vaan bisnes edellyttää paikallisten olojen ja kulttuurin perusteellista tuntemusta. Menestyjät Kiinan markkinoilla ovat jaksaneet puurtaa kymmenkunta vuotta saavuttaakseen asemansa.
Pitkään Kiinassa asunut Sakari Oksanen on nähnyt monien suomalaisyritysten yrittävän Kiinaan. Menestystarinoiden lisäksi joukkoon mahtuu myös epäonnistumisia. Hän toteaa, että Kiinaan ei kannata tulla, jos tekniikka ei sovellu paikallisiin oloihin. Kiina on siitä poikkeuksellinen kehitysmaa, että valtavien valuuttavarantojensa ansiosta maalla on varaa ostaa parasta mahdollista teknologiaa. Oksasen mukaan vanhentunutta tekniikkaa kiinalaisille ei kannata tyrkyttää.
Samaa mieltä on Vaconin Kiinan-toiminnoista vastaava Jukka Kasi. Suomalaisyhtiö valmistaa sähköä säästäviä taajuusmuuttajia Suzhoussa lähellä Shanghaita. ”Teknologia on sama kuin missä tahansa kehittyneissä maissa. Ero tulee siitä, miten teknologia viedään asiakkaalle. Kiinalaiset eivät välttämättä tunne teknologiaa, joten läsnäolo maassa on välttämätöntä.”
Harva yritys lähtee Kiinaan enää halvan työvoiman perässä. Nyt keskeinen motiivi on markkinoiden kasvupotentiaali, jonka vastapainoksi myös kilpailu kovenee jatkuvasti. Maassa toimivat suomalaisyritykset korostavat, että millään toimialalla markkinat eivät ole enää neitseelliset. Ulkomaisten kilpailijoiden lisäksi myös paikalliset yritykset ovat entistä vahvempia. Finpron arvion mukaan Kiinassa toimii noin 260 suomalaisyritystä, joista noin 80:lla on tuotannollista toimintaa.
Harriet Öster
Matti Remes
Kirjoittajat ovat ympäristö- ja talousasioihin perehtyneitä vapaita toimittajia. He vierailivat Kiinassa maalis-huhtikuussa 2008.