Ennakointi kaikkien asiaksi

Monimutkaistuva maailma asettaa uudenlaisia tiedontarpeita päätöksentekijöille. Ennakointi, kansalaisosallistaminen ja nuorten ottaminen osaksi poliittista päätöksentekoa voi tukea tulevaisuusorientoituneempaa hallintoa.

Kansallisen ennakointiverkosto toi yhteen ennakointiasiantuntijoita ja nuoria verkoston järjestämässä ensimmäisessä Foresight Friday -tapahtumassa Aalto-yliopiston Design Factorylla huhtikuussa. Tilaisuudessa pohdittiin miksi ja miten kansalaisten – ja erityisesti nuorten – näkemyksiä tulevaisuudesta voitaisiin paremmin hyödyntää yhteiskunnallisessa ennakoinnissa ja päätöksenteossa.

”Maailma monimutkaistuu kiihtyvällä vauhdilla. Yhdellä ihmisellä tai ihmisjoukolla ei voi olla kaikkea tietoa hallussaan kuhunkin asiaan liittyen. Päätöksenteon tueksi tarvitaan jatkuvasti uusia näkökulmia ja työkaluja”, alusti Kalle Nieminen Sitralta.

Valtion ohjausjärjestelmän kehittämishanke, ns. OHRA-hanke on ehdottanut hallitukselle uutta strategiamallia. Mallin keskeinen ajatus on, että hallituksella on yksi strategiaprosessi jota tuetaan johdonmukaisesti tiedolla. Mallin mukaan hallitus hyödyntää myös ennakointiprosessien tuottamia näkemyksiä päätöksenteossaan. Ennakointitiedon ottamista osaksi poliittista päätöksentekoa ehdotetaan myös Sitran hallitusohjelmapaperissa Viisi ehdotusta Suomelle.

Mitä sitten on kansallinen ennakointi ja miten sitä voitaisiin hyödyntää poliittisessa päätöksenteossa?

”Ennakointi on varautumista tulevaisuuteen, yhteisen tulevaisuuden rakentamista sekä ennakointitiedon viemistä ja ottamista osaksi keskeisiä päätöksenteon prosesseja” kertoi Ulla Rosenström Valtioneuvoston kansliasta.

Ennakointitietoa voidaan tuottaa monilla tavoin. Asiantuntijaennakointi, eli ennakointitiedon tuottaminen systemaattisesti tutkimustietoa hyväksi käyttäen, on tyypillistä ennakointia tänä päivänä.

”Kansalaisosallistaminen on uudempi tapa tuottaa ennakointitietoa. Kansalaisosallistamisen kautta tuotetaan tietoa avoimen prosessin kautta, jossa kannustetaan kaivamaan itsestään selvinä pidetyt oletukset esille ja haastamaan ne,” kertoi VTT:n tutkija Mikko Dufva.

”Vaarana on, että päätöksenteossa keskitytään ainoastaan riskienhallintaan ja huonojen vaihtoehtojen välttämiseen sen sijaan, että pyrittäisi innovaatiopotentiaalin havaitsemiseen ja tarttumiseen,” jatkoi Aleksi Neuvonen Demos Helsingistä.

Vuosi sitten uudistettu kansallinen ennakointiverkosto (KEV) kokoaa yhteen ennakointiprosesseja ja tuottaa näkemyksiä ja tuloksia päätöksentekijöiden käyttöön. Tulevien eduskuntavaalien alla ennakointiverkosto on tuottanut neljä tulevaisuuskuvaa, jotka esittelevät ennakointiverkostossa nousseita keskeisiä näkemyksiä Suomen tulevaisuudesta.

Mitä tekemistä ennakoinnilla sitten on nuorten kanssa?

”Nuoria on pakko kuunnella. Meillä on aika hyviä ideoita siitä, miten monia asioita voisi tehdä paremmin,” kommentoi lukiolainen Alvari Tapiola.

”On turhauttavaa, jos nuorten kanssa keskustellaan vain keskustelun vuoksi. Aitoja osallistumisen areenoita nuorille on syntynyt vasta viime vuosina, mutta tavanomainen virkamiesvalmistelu tapahtuu edelleen nuorten ulottumattomissa. Päätöksenteon valmistelussa on tehtävä vielä paljon töitä, jotta nuoret saataisiin siihen aidosti mukaan,” sanoi Nuva ry:n varapuheenjohtaja Kimi Uosukainen.

”Matalan kynnyksen osallistumismahdollisuudet myös estävät radikalisoitumista ja syrjäytymistä. Aito osallistaminen luo yhteisöllisyyttä”, jatkoi Uosukainen.

Ennakoinnin asiantuntija Ernesto Hartikainen Sitralta lähestyi nuorten osallistumista vaikutuskanavien suunnittelun ja saatavuuden näkökulmasta: nuorten vaikutuskanavat pitäisi tehdä konkreettisesti näkyviksi ja ne tulisi suunnitella yhdessä nuorten kanssa. Usein esimerkiksi päätöksenteossa ja ennakoinnissa käytettävä vaikea kieli toimii tehokkaana esteenä nuorten osallistumiselle.

”Pelkkä uusien vaikutuskanavien tehtailu ei ole ratkaisu. On selvitettävä, miten nuoret haluavat itse osallistua ennakointiin ja päätöksentekoon. Osallistumisen kanavat ja tavat on suunniteltava yhdessä nuorten kanssa”, Hartikainen jatkoi. 

Sen lisäksi, että meillä on saatavilla tutkittua, osallistavan prosessin kautta tuotettua tietoa tulevaisuudesta, on sen hyödyntäminen saatava pysyväksi osaksi poliittista päätöksentekoa.

”Se, että meillä on ennakointitietoa ja tulevaisuuskuvia, ei yksin riitä. Ennakointitiedon on oltava siellä, missä päätöksiä tehdään”, muistutti Ulla Rosenström.

Kyseessä onkin tarve korkeamman tason asennemuutokselle: poliittisen päätöksiä ei tulisi tehdä vain tämän hetken tilannetta ajatellen vaan poliittisen toiminnan tulisi aina olla tulevaisuusorientoitunutta.

Foresight Friday -tapahtumat ovat kansallisen ennakointiverkoston (KEV) järjestämiä säännöllisiä ja avoimia kohtaamistilaisuuksia. Tapahtumien teemat ja sisällöt vaihtelevat ja sisältävät mm. tulevaisuusaiheisia esityksiä, koulutusta ja verkostoitumista. Tilaisuuksiin ovat tervetulleita kaikki ennakoinnista ja tulevaisuuden tutkimuksesta kiinnostuneet.  Lisätietoa kansallisesta ennakointiverkostosta löydät täältä: www.foresight.fi