Esteet pois teollisten symbioosien tieltä

Teollisten symbioosien esteistä ja hidasteista keskusteltiin Symbioosien ystävien aamiaisella 16.5.2014. Lisävauhtia keskustelulle antoi Sitran aiheesta tekemä yrityskysely.  

Suomessa monet yritykset toimivat jo teollisissa symbiooseissa eli hyödyntävät toisten yritysten tuotannon sivuvirtoja, jätteitä ja ylijäämämateriaaleja yli toimialarajojen. Teollisilla symbiooseilla olisi merkittävästi suurempia vaikutuksia kansantalouteen, jos yritysten mahdollisuudet toimia niissä paranisivat.

Selvitimme yrityksiltä teollisten symbioosien pullonkaulat ja toimintaedellytykset kyselytutkimuksella syksyllä 2013. Kyselyyn vastasi 113 yritystä. Vastaajista 92 prosenttia on kiinnostunut teollisista symbiooseista ja 70 prosenttia toimii jo niissä.

Kyselyn mukaan yritykset näkevät liiketoiminnan käynnistymisen yleisimmiksi esteiksi ja hidasteiksi seuraavat:

• Ylijäämäresursseista vaikea löytää tietoa, 69 %
• Lupaprosessit hitaita, 42 %
• Rahoitusta vaikea löytää, 39 %
• Jätelaki hankaloittaa symbiooseja, 29 %

Symbioosien yleistyminen ja kiertotalouden vahvistuminen edellyttää yhteisiä ratkaisuja, teknologioita ja prosesseja. Mahdollistava toimintaympäristö syntyy liiketoimintaesteitä ja hallinnollisia pullonkauloja poistamalla ja edellyttää tukea sekä teollisuuspolitiikalta että julkiselta sektorilta.

Kyselyn tulokset

Lupakäytännöt

Jopa 60 prosenttia vastaajista katsoo, että lupakäytäntöjä tulee kehittää. Suurin ongelma yrityksille on lupapäätösten hitaus (42 %) ja raskas byrokratia (35 %). Pahimmillaan hitaat lupaprosessit estävät hankkeen toteutumisen kokonaan. Jos yrityksen liiketoimintamalli vaatii monen lain noudattamista, lupakäytännöistä tulee mutkikkaita. (Esimerkiksi tuhkan hyötykäyttöä säätää lannoitelaki, jätelaki, ympäristösuojelulaki sekä valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa.) Hitaat lupaprosessit eivät myöskään edistä satunnaisten suurten sivuvirtojen hyötykäyttöä, mitkä ovat yleisiä esimerkiksi rakennusalalla.

Eniten lupakäytännöt hidastavat symbiooseja jätehuollon ja biotalouden toimialoilla. Kaikki jätehuoltoyhtiöt ja 68 prosenttia biotalouden yrityksistä kertoo lupa-asioihin liittyvän hankaluuksia. Molemmilla toimialoilla on yrityksiä, jotka hyödyntävät symbiooseissa sivuvirtoja ja jalostavat sivuvirroista uusia tuotteita. Kyseiset yritykset törmäävät usein monimutkaisiin lainsäädäntö- ja lupakysymyksiin.

Jätelaki ja muu lainsäädäntö

Vastaajista 48 prosenttia ilmoittaa esteeksi lainsäädännöllisen pullonkaulan. Suhteessa eniten lainsäädännöllisiä esteitä kokevat suuret yritykset (59 %) ja jätehuoltoalan yritykset (69 %). 29 prosenttia vastaajista sanoo, että symbiooseja hankaloittaa jätelaki ja siihen liittyvät jätteiden ja tähdeaineiden luokitukset sekä jätteiden tiukat ympäristölupamääritykset. 

Biotalouden yritysten mukaan alan kasvua ja kehitystä hidastaa lannoitevalmistelaki ja se, että biolaitosten rejektivedet luokitellaan jätteeksi.

Jätehuollon ja valmistavan teollisuuden yrityksissä halutaan materiaalit MaRa-asetuksen alla (valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa). Yksi vastaajista nosti tässä yhteydessä esimerkiksi purkubetonista valmistettavan murskeen. Vaikka tuote on analysoitu ja käyttökelpoiseksi havaittu, se tarvitsee erillisen ympäristöluvan jokaiseen käyttökohteeseen.

Yritykset haluavat, että sivuvirtojen luokittelu jätteeksi päättyy. Jätestatus vaikeuttaa tuotteiden valmistamista ja hyödyntämistä. Yrityksillä on myös huoli tuotekehitysinvestoinneista epävarmassa lainsäädäntöympäristössä.

Tiedon puute

Tiedon puute nousi selvästi esiin kyselyssä: tietoa ei ole tarpeeksi eikä se kulje eri viranomaisten välillä. Myöskään yritysten välillä tieto materiaaleista ei leviä riittävästi, jotta tuottajat ja hyödyntäjät kohtaisivat. Lähes neljäsosa vastanneista ilmoitti sivuvirran hyödyntäjän vielä puuttuvan. Näistä yli puolet on biotalouden yrityksiä ja jätehuollon yrityksistä.

56 prosenttia vastaajista näkee kansallisen koordinoinnin tarpeelliseksi ylijäämämateriaalien hyödyntämisessä. Eniten kansallista koordinointia toivovat mikro- ja pk-yritykset ja paikallisesti toimivat yritykset.

Rahoitus

39 prosenttia vastaajista (77 % mikro ja pk-yrityksiä) on sitä mieltä, että rahoituksen löytäminen symbiooseihin perustuvalle liiketoiminnalle on vaikeaa. Yksityisen rahoituksen puute nousi yleisemmäksi haasteeksi ja lainan saaminen investointeihin toisiksi yleisemmäksi.

Yritykset näkevät, että myös julkiset hankinnat olisivat keino edistää symbiooseissa syntyviä tuotteita ja ratkaisuja.

Yritysten toimenpide-ehdotuksia

Näin kysely toteutettiin

Kysyimme yrityksiltä niiden hallinnollisista pullonkauloista ja lainsäädännöllisistä esteistä, tiedon saantiin ja tiedon löytämiseen liittyvistä pullonkauloista sekä rahoituksesta. Vastaajat vastasivat kyselyyn omalla nimellään. Täydensimme selvitystä yrityshaastatteluin sekä keskusteluilla hallinnollisten sidosryhmien kanssa.

Kyselyyn vastasi 113 yritystä eri toimialoilta ja erikokoisista yrityksistä eri alueilla.

Toimialat:
Valmistus 43 kpl / Biotalous 21 kpl /Jätehuolto 16 kpl / Muut (mm. kehitysyhtiöt) 16 kpl / Elintarviketeollisuus 8 kpl / IT & logistiikka 9 kpl

Yritysten koko:
Mikroyritykset 32 kpl / Keskisuuret 44 kpl / Suuret 37 kpl

Yritysten sijainti:
Kansalliset 35 % / Paikalliset 65 %

Sitra käynnisti tammikuussa 2013 Teolliset symbioosit -avainalueen vauhdittamaan teollisuuden uudistumista. Luomme yhdessä yritysten kanssa kaupallisia teollisia sovelluksia sivuvirtojen, ylijäämämateriaalien ja jätteiden hyötykäyttöön, teollisiin symbiooseihin perustuvia liiketoimintamalleja, tunnistettuun kysyntään soveltuvia paikallisia ratkaisuja sekä kotimaisen osaamisen testi- ja pilotointiympäristöjä.