EU:n säädösehdotukset ohjaavat yrityksiä nykyistä vastuullisempaan datan käyttöön

Elämme murrosvaihetta, joka muokkaa digitaalista toimintaympäristöä pysyvästi. Euroopan komissio julkaisi 15.12.2020 kaksi säädösehdotusta, jotka ovat keskeisiä virstanpylväitä matkalla kohti ”Euroopan digitaalista vuosikymmentä”. Digitaalista toimintaympäristöä koskevat uudet eurooppalaiseen arvopohjaan pohjautuvat säännöt suojaavat entistä paremmin kuluttajia ja heidän oikeuksiaan verkossa. Niiden avulla saadaan aikaan nykyistä oikeudenmukaisemmat ja avoimemmat digitaaliset markkinat.

Säädösehdotukset tukevat pienten alustojen, pk-yritysten ja startup-yritysten kasvua. Uusilla säännöillä kielletään sellaisten alustayhtiöiden asettamat kohtuuttomat ehdot, joista on tullut tai joista odotetaan tulevan sisämarkkinoiden portinvartijoita. Portinvartijat ovat yrityksiä, joiden hallussa on sellaista teknologiaa, tietotaitoa tai standardeja, joiden avulla ne voivat kontrolloida tietyille markkinoille pääsyä.

“

Digitalisaatiota voi johtaa arvopohjaisesti.

EU-edustuston tiedotteessa Euroopan digitaalisesta valmiudesta vastaava johtava varapuheenjohtaja Margrethe Vestager kiteyttää sääntelyn tavoitteet seuraavasti: ”Säännöksillä varmistetaan, että verkossa on käyttäjien saatavilla laaja valikoima turvallisia tuotteita ja palveluja ja että Euroopassa toimivat yritykset voivat kilpailla verkossa vapaasti ja tasapuolisesti aivan kuten verkon ulkopuolellakin. Verkko ja sen ulkopuolinen maailma liittyvät erottamattomasti toisiinsa. Meidän tulisi voida tehdä ostoksia turvallisesti ja luottaa lukemiimme uutisiin. Se, mikä on laitonta verkon ulkopuolella, on yhtä lailla laitonta verkossa.”

Digitaalisia markkinoita koskevalla säädöksellä puututaan puolestaan kielteisiin seurauksiin, joita aiheutuu, jos alustayhtiöt toimivat sisämarkkinoilla niin sanottuina portinvartijoina. Säädöksessä vahvistetaan muun muassa yhdenmukaiset säännöt sille, miten määritellään ja kielletään portinvartijoiden harjoittamat epäreilut käytännöt. Hyvät kauppatavat ulotetaan siis koskemaan hakukoneita, sosiaalisia verkostoja ja verkossa toimivia välityspalveluita.

Uudet säädösehdotukset ovat jatkoa jo aiemmin julkaistulle eurooppalaista datanhallintaa ja yhteiskäyttöä koskeva säädökselle.

Komission tiedotustilaisuudessa 15.12.2020 sisämarkkinakomissaari Thierry Breton korosti EU:n suhtautuvan myönteisesti kaikkiin toimijoihin, myös suuriin, mutta nosti samaan aikaan esille, että mitä suurempia toimijat ovat, sitä enemmän vastuuta niiden pitää kantaa omasta toiminnastaan. ”Emme ole ketään vastaan, vaan demokratian, yritysten elinvoimaisuuden, innovaatioiden ja reilun kilpailun puolesta.”

Yhteisesiintymisessään komissaarit vakuuttivat toimittajille ensivaiheen poliittisen konsensuksen pitävyyttä, huhutuista ristiriidoista ja näkemyseroista huolimatta. EU:lla on mahdollisuus olla uuden digitaalisen toimintaympäristön arvopohjainen muokkaaja. Jo aiempi yleinen tietosuoja-asetus yleinen tietosuoja-asetus nosti EU:n henkilödataan liittyvän regulaation edelläkävijäksi.

“

Toimintaympäristöä uudistetaan nyt monesta suunnasta.

Säädösehdotuksesta on pitkä matka käytännön toimeenpanoon. Silti voi olla toiveikas sen suhteen, että ristivedosta ja käytännön vaikeuksista huolimatta saamme todistaa uuden digitaalisen vuosikymmenen alkua. Toimintaympäristöä muokataan nyt monesta suunnasta.

Saksa ja Ranska käynnistivät pari vuotta sitten eurooppalaisen Gaia-X-yhteistyöhankkeen. Hankkeen tavoitteena on luoda avoin ekosysteemi, joka määrittelee eurooppalaiseen arvopohjaan perustuvat datan jakamisen standardit ja infrastruktuurin. Yritysvetoinen hanke on avoin globaaleille teknologiajäteille, mutta sen taustalla on eurooppalaisten yritysten pyrkimys digitaaliseen suvereniteettiin ja yhteisiin pelisääntöihin.

Useassa tutkimuksessa ja artikkelissa käsitellään myös yritysvastuun uutta nousua liikkeenjohdon prioriteetteihin ja kuluttajien luottamuksen turvaamista digitaalisissa palveluissa. Gartner ennusti tänä vuonna, että neljän vuoden sisällä merkittävistä yrityksistä 30 prosenttia käyttää uutta työkalua, joka mittaa “yhteiskunnan ääntä” (voice of society) ja pyrkii sen avulla muokkaamaan yhteiskunnallista rooliaan. Yritysvastuun tulisi ulottua myös dataan ja tähän tarvitaan nykyisten viitekehysten laajentamista ja kokonaan uutta ajattelua. Säätelykehikot vauhdittavat kehitystä, mutta edelläkävijäyritykset toimivat ennakoiden vastuullisemmin ja eettisemmin kuin lainsäädäntö edellyttää.

Nämä ovat merkkejä siitä, että vuoden 2020 jälkeen digitaalinen toimintaympäristö näyttää erilaiselta kuin nyt. Varapuheenjohtaja Margrethe Vestager vertasi puheessaan uusia säädöksiä liikennevaloihin, jotka otettiin käyttöön sata vuotta sitten autojen tullessa liikenteeseen hevosten rinnalle. Myös digitaalinen infrastruktuuri ja datatalous kehittyvät niin vauhdikkaasti, että niille on pakko luoda pelisäännöt, jotka käsittelevät verkkoa ja verkon ulkopuolella olevaa maailmaa samoin. Vertaus datan ja tiestön välillä on osuva. Data on nykyisen yhteiskuntamme perusrakenne, jonka pitää palvella yhteiskuntaa laajasti ilman monopolisoitumista tai algoritmista värittymistä sekä ilman että algoritmiset järjestelmät luovat pahoinvointia tai syrjiviä käytäntöjä.

Lue tarkemmin EU-edustuston tiedotteesta ja Euroopan komission lehdistötiedotteesta (15.12.2020).