sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Jokaisella tulee olla mahdollisuus kehittää osaamistaan kaikissa elämänvaiheissa. Näin 30 keskeistä valtionhallinnon, koulutuksen ja työelämän toimijaa muotoili näkemyksen Suomen elinikäisen oppimisen tulevaisuudesta eduskuntavaalien alla 2019. Tahtotilan laatijat näkivät, että osaamisen kehittäminen on yksilölle, organisaatiolle ja yhteiskunnalle tuottava, pitkän aikavälin investointi tulevaisuuteen ja hyvinvoinnin lähde. Jatkuvan oppimisen uudistus päätyikin hallitusohjelmaan.
Näkemyksen laatijat tunnistivat samalla muutoshaasteita, jotka liittyvät osaamisen kehittämisen rahoitukseen, lainsäädäntöön ja vastuunjakoon. Keskeiseksi tarpeeksi nousi johtaa elinikäistä oppimista hallinnonalat yhdistävänä kokonaisuutena. Muistioon Ilmiölähtöisen johtamisen näkökulma elinikäiseen oppimiseen (2020) Sitra kokosi tutkijoiden sanoitusta aiheesta.
Kysyimmekin kahdelta elinikäisen oppimisen tahtotilan laatimisessa tiiviisti mukana olleelta vaikuttajalta, Teija Feltiltä ja Kirsi Heinivirralta, miten asian johtaminen kokonaisvaltaisesti on edennyt ja mitä seuraavaksi tulisi tehdä. Työmarkkinaneuvos Teija Felt on työ- ja elinkeinoministeriöstä, ja Kirsi Heinivirta työskenteli suunnittelupäällikkönä opetus- ja kulttuuriministeriössä ja 11. lokakuuta alkaen uuden Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen johtajana.
1 Miksi elinikäistä oppimista on tärkeä johtaa kokonaisvaltaisesti eri hallinnonalat ylittäen?
Teija Felt: Ilmiölähtöisyyttä tarvitaan, jotta kokonaisuuden hallinta olisi parempaa. On tärkeää tietää, miten rahoitus kohdentuu ja miten sen tulisi kohdentua. Kokonaisnäkemys tilanteesta auttaa kohdentamaan rahoja niille, jotka osaamisen kehittämisestä hyötyisivät eniten. Koko yhteiskunnan toimivuus heikkenee, jos jatkuvaa oppimista ei pystytä johtamaan kokonaisuutena.
Kirsi Heinivirta: Elinikäisen oppimisen politiikka ei mene oikeasti eteenpäin, jos sitä edistetään erikseen eri hallinnonaloilla. Elinikäistä oppimista tulee johtaa ilmiönä, kuten kestävää kehitystä on edistetty verkostomaisesti useamman ministeriön ja hallinnonalan rajat ylittäen.
2 Mitä ilmiölähtöisestä elinikäisen oppimisen johtamisesta parhaimmillaan käytännössä seuraa?
Teija Felt: Siitä seuraa, että työmarkkinat toimivat hyvin. Syntyy kilpailukykyä ja edellytyksiä kasvulle. Tiedämme, millaista osaamista tarvitaan, ja pystymme kilpailemaan maailmanlaajuisesti osaavasta työvoimasta väestön ikääntyessä sekä houkuttelemaan maahan osaajia. Pystymme kohdentamaan määrärahoja sinne, missä osaamisen kehittämistä eniten tarvitaan.
Kirsi Heinivirta: Pystymme vastaamaan paremmin työelämän muutoksiin ja varmistamaan osaavan työvoiman saatavuuden. Ennakointitieto auttaa näkemään mahdollisuuksia ja ohjaamaan asioita monilla eri työkaluilla samaan suuntaan. Valtionhallinnossa emme tarvitse niinkään lisää koordinointia tai yhteistyötä – vaan yhdessä tekemistä. On tärkeää, että uusi Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus tekee sitä, mitä nyt ei tee kukaan ja mitä tarvitaan.
3 Millaiset edellytykset on johtaa elinikäistä oppimista kokonaisvaltaisesti?
Teija Felt: Kyse ei ole yksinkertaisista asioista. Elinikäiseen oppimiseen keskittyvää budjettia ei ole vielä olemassa ja lainsäädännöt ovat erillisiä. Toivon, että nykyistä koulutusjärjestelmää uudistetaan vastaamaan paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin ja koko väestön kehittämistarpeisiin.
Kirsi Heinivirta: Rajat tulevat helposti vastaan. OECD:n jatkuvan oppimisen pilottihanke Suomessa on tärkeä, sillä tulevaisuuteen katsovien politiikkatoimien tulee pohjautua ennakointiin ja ilmiöihin. Hankkeessa venytetään valtionhallinnon rajoja ja tehdään tilaa ilmiöpohjaiselle valmistelulle.
Työllisyys, koulutus ja etuudet nivoutuvat kaikki jatkuvaan oppimiseen, ja niitä olisi pystyttävä katsomaan kokonaisuutena. Valtionhallinnossa on edelleen ajatus, että yhden ministeriön tulee vastata ja ohjata tiettyä asiaa. Olisi tärkeää, että eduskunta pystyy käsittelemään jatkuvaa oppimista ilmiönä sekä työllisyyden ja osaamisen yhteisenä asiana. Jatkuvan oppimisen tulisi näkyä yhteisenä, useamman ministeriön asiana myös budjetissa.
Lainsäädäntö ei myöskään aina ohjaa ilmiölähtöisyyteen. Esimerkiksi korkeakoulupolitiikka ja -lainsäädäntö katsovat asiaa nuorten, ei niinkään jatkuvan oppimisen näkökulmasta.
Emme palaa siiloihin!
4 Onko elinikäisen oppimisen johtamisessa otettu mielestäsi askeleita kokonaisvaltaisempaan suuntaan? Millaisia?
Teija Felt: Askeleet lähtivät vauhdilla liikkeelle Sitran Osaamisen aika -työstä, jossa yhdessä loimme näkemyksen elinikäisen oppimisen Suomesta. Jatkuvan oppimisen kokonaisuudistuksessa viedään eteenpäin 27:ää erilaista toimenpidettä, joita ovat työstäneet kaikki puolueet, ministeriöiden edustajat ja työmarkkinajärjestöt. Uutta on OKM:n ja TEM:n ohjaaman Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen perustaminen. Määrärahoja voidaan kohdentaa myös työssä oleville henkilöille ja heille, jotka eivät tavallisesti osallistu osaamisen kehittämiseen.
Kirsi Heinivirta: Jatkuvan oppimisen uudistuksen parlamentaarisessa työryhmässä hallitus- ja oppositiopuolueet asettivat yhteiset tavoitteet. Hallitus hyväksyi ne, ja seuraavaksi niiden toteutus tulee saada useamman ministeriön yhteisenä asiana budjettiin. Yksi askel kohti kokonaisvaltaista elinikäisen oppimisen johtamista on Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen perustaminen syyskuussa 2021. Siinä toteutuu uudenlainen ilmiöpohjainen rakenne.
Sitran Osaamisen aika -projektin vetämä tahtotilatyö loi pohjan poikkihallinnolliselle työlle. Emme palaa siiloihin! Toinen esimerkki on jatkuvan oppimisen digitaalinen palvelukokonaisuus, jonka valmistelua TEM ja OKM yhdessä vetävät.
Rakennamme työn ja osaamisen liittoa – ja jatkuvan oppimisen ja työllisyyden politiikkaa.
5 Mitkä ovat tärkeimmät askeleet kohti elinikäisen oppimisen kokonaisvaltaista johtamista?
Teija Felt: Tarvitaan koulutusjärjestelmän ja sen rahoituksen kokonaisvaltainen muutos. Se sisältäisi enemmän työelämälähtöisyyttä, ja myös opettajille jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia ja uraohjausta. Tekeillä oleva, työikäisille suunnattu jatkuvan oppimisen digitaalinen palvelu on tärkeä askel. Olen huolissani siitä, miten osaamisen kehittämistä tuetaan työpaikoilla. Erityisesti pienissä yrityksissä se on haasteellista.
Kirsi Heinivirta: Elinikäinen oppiminen tulisi saada budjettiprosessiin ja eduskunnan ilmiöpohjaiseen tarkasteluun. Teemme työn ja osaamisen liittoa ja jatkuvan oppimisen ja työllisyyden politiikkaa. Sitä myös uusi palvelukeskus toimeenpanee. On huolehdittava, että kaikki asiaan vaikuttavat tahot ovat mukana.
Sukella syvemmälle
• Osaamisen aika -projekti
• Julkaisu: Kohti elinikäistä oppimista
• Muistio: Ilmiölähtöisen johtamisen näkökulma elinikäiseen oppimiseen
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.