Hallintoneuvoston katsaus 1/2018

Tarkastelujakso 8.12.2017 – 16.3.2018

Vuoden ensimmäinen neljännes on ollut Sitrassa uusien avauksien aikaa.

Helmikuussa julkistimme Sitran vanhempien neuvonantajien Jouni Backmanin ja Liisa Hyssälän laajan selvityksen poliittisen päätöksentekojärjestelmämme pullonkauloista ja uusiutumisen tarpeista. Kansanvallan peruskorjaus -työpaperi esittelee haastattelujen ja muun laajan lähdeaineiston pohjalta laaditun analyysin, johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset kansanvaltamme uudistamiseksi.

Laajan kansallisen keskustelun lähtölaukaukseksi tarkoitetussa toimenpide-ehdotuksissa esitetään ratkaisuja muun muassa kansalaisten osallisuuden ja suoran demokratian lisäämiseen sekä puolueiden ohjelmatyön vahvistamiseen. Työpaperissa on myös konkreettisia uudistusehdotuksia eduskunnan ja valtioneuvoston rakenteisiin ja toimintatapoihin.

Julkinen vastaanotto on ollut laajasti rakentavaa ja myönteistä. Muun muassa näin kuvattiin ensi kommenteissa työpaperia:

Tarpeellinen avaus, joka ei pidä jättää hyllyyn pölyttymään. Raportti sisältää monia asioita, joita ei voi ohittaa olankohauksella. Suomalainen demokratia on ”remontoijan unelma”. Raportin ehdotuksiin kannattaa nykypoliitikkojenkin paneutua huolella.

”Raportissa todetaan, että nyt tarvittaisiin vuoden 1906 kaltainen mullistava kansanvallan uudistus. Silti sen keinot ovat pääosin hienosäätöä”, kirjoittaa Helsingin Sanomien toimittaja Marko Junkkari analyysissaan, jossa kuitenkin jatkaa, että “raportti on erittäin kiinnostava ja siinä on iso määrä hyviä ehdotuksia”.

Helsingin Sanomien analyysiin tiivistyikin kommenttipuheenvuorojen selkein jakolinja: toiset haluavat uudistaa laajasti suomalaista kansanvaltaa ja päätöksentekokoneistoa, toiset kehittää tilalle kokonaan uutta (esimerkiksi puolueiden tilalle muuta). Laajempi yksimielisyys on siitä, että nykyjärjestelmän uusiminen on välttämätöntä yksistään jo sen legitimiteetin varmistamiseksi.

Työpaperi on osa Sitran tavoitetta uudistaa hallinnon rakenteita ja toimintatapoja, jotta isojen yhteiskunnallisten muutoshankkeiden läpivieminen olisi mahdollista.

Sitra palkittiin maailman johtavana kiertotaloustoimijana

Tammikuussa Sitra sai merkittävän kansainvälisen tunnustuksen tekemästään työstä kiertotalouden saralla, kun Maailman talousfoorumi valitsi Sitran maailman johtavaksi julkisen sektorin kiertotaloustoimijaksi. Pitkäjänteinen työ kiertotalouden kansallisen tiekartan laatimiseksi sekä päivittyvä lista kiertotalouden kiinnostavimmista yrityksistä vakuuttivat tuomariston. Tunnustus on antanut lisäpontta työhömme. Suomessa Sitran edistämiä systeemistä muutosta ajavia kiertotalouden hankkeita on jo nelisenkymmentä.

1  Toimintokohtaiset katsaukset

1.1  Hiilineutraali kiertotalous -teema

Tarkastelujakson aikana Hiilineutraali kiertotalous -teema herätteli yli satatuhatta suomalaista kestävään elämäntapaan, nosti suomalaisten pörssiyhtiöiden laskenutta hiilijalanjälkeä esiin ja jatkoi kansainvälisen huipputunnustuksen saanutta kiertotaloustyötä muun muassa Suomen hallituksen kanssa.

Mistä on kyse?

Globaali kestävyyskriisi haastaa yhteiskuntamme talouden perustan. Hiilineutraali kiertotalous -teeman työ tähtää siihen, että vuonna 2019 Suomi on uudenlaisen, tehokkaampaan talouteen perustuvan yhteiskunnan suunnannäyttäjä. Keskeistä on tukea Suomen yhteistä tahtotilaa menestyä kiertotalouden edelläkävijänä ja luoda tuolle uudelle, tehokkaammalle taloudelle maailmanluokan ratkaisuja. Kiertotalouden mukainen toiminta niin kotitalouksissa, julkisissa toiminnoissa kuin liike-elämässäkin luovat edellytyksiä resurssiviisaalle ja hiilineutraalille yhteiskunnalle sekä sitä edistävälle liiketoiminnalle. Teeman työtä tehdään etenkin avainalueilla, joita on kaksi: Kiertotalous ja Resurssiviisas kansalainen. Valmisteilla on myös kolmas, Ilmastoratkaisut, joka käynnistyy 2.4.2018.

Nostot tarkastelujaksolta:

1. Maailman talousfoorumi valitsi Sitran maailman johtavaksi julkiseksi kiertotalousorganisaatioksi Davosissa tammikuussa. Pitkäjänteinen työmme kiertotalouden tiekartan laatimiseksi ja toteuttamiseksi Suomessa, päivittyvä lista kiertotalouden kiinnostavimmista yrityksistä ja vahva kansainvälinen vaikuttaminen vakuuttivat tuomariston.
2. Elämäntapatestimme nosti arjen fiksut teot suomalaisten kokeiltavaksi. Parin kuukauden aikana testi on käyty tekemässä jo yli 166 000 kertaa. Julkaisimme elämäntapatestin ja 100 fiksua tekoa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
3. Jatkoimme olemassa olevien ilmastoratkaisujen roolin ja päästövähennysmahdollisuuksien esiin nostamista Bonnin ilmastoneuvottelujen jälkeen. Ilmastoratkaisuihin keskittyvää avainaluetta valmistellaan parhaillaan. 

Mitä teemalla tarkastelujaksolla tehtiin?

Jatkoimme yhteistyössä Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa valmistelemalla seuraavaa ilmastoratkaisuja esittelevää Green to Scale -projektia. Raportissa on perehdytty tarkemmin jo aiemmin julkaistujen ratkaisujen edellytyksiin ja esteisiin kohdemaissa, jotka sijaitsevat Itä-Euroopassa ja Itä-Afrikassa.

Sitra julkaisi jo kolmatta kertaa Helsingin pörssiin listattujen yhtiöiden hiilijalanjäljen, joka oli laskenut 16 prosenttia edellisvuotisesta. Kahdessa vuodessa luku on laskenut kolmanneksella. Myös Sitran omien Suomi-osakesijoitusten hiilijalanjälki jatkaa laskuaan, 2017 se oli pienentynyt lähes puoleen edellisvuodesta.

Kiertotalous-avainalue

Kiertotalous-avainalueella Sitra on laatinut maa- ja metsätalousministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä ympäristöministeriön kanssa marraskuun lopussa Sitran ja Suomen hallituksen kiertotalouden toimenpideohjelman ja jatkaa sen toteuttamista yhteistyössä ministeriöiden kanssa. Lisäksi jatketaan syksyllä 2016 julkaistun kansallisen kiertotalouden tiekartan toteutusta käynnistämällä laajoja hankkeita kiertotalouden tuomiseksi koulutukseen sekä yritysten käytäntöön.

Sitra on käynnistänyt laajan koulutusyhteistyön kiertotalouden näkökulman tuomiseksi kaikille koulutustasoille alakouluista korkeakouluihin. Kyse on siitä, että kiertotalouden toimintatapojen pitää juurtua pysyviksi käytännöiksi yhteiskuntaan. Eri oppilaitosten ja konsortioiden kanssa on aloitettu reilut 20 yhteistyöhanketta, joissa kokeillaan erilaisia tapoja sisällyttää kiertotalous opetukseen muun muassa yläkouluissa järjestettävien kouluvierailujen, ammattikoulujen digitaalisen bisneskurssin ja ammattikorkeakoulujen opintokokonaisuuden kautta.

Kiertotalouden tiekartassa mainituista painopistealueista Sitra on keskittynyt erityisesti käynnistämään yhteistyöhankkeita, jotka tähtäävät kiertotalouden mukaisen ruuantuotannon, -jakelun ja -kulutuksen synnyttämiseen Suomessa.

Teollisessa toiminnassa on mahdollisuus suurten materiaalimäärien saamiseksi suljettuihin kiertoihin – tällöin neitseellisten luonnonvarojen käyttö jää vähemmälle. Näiden teknisten kiertojen vauhdittamiseksi Sitra on aloittanut yhteistyön Kemi Digipoliksen, Kemin kaupungin ja Lapin AMK:n kanssa Kemi-Tornion Teollisten symbioosien osaamis- ja koulutuskeskuksen toimintamallien ja oppien levittämiseksi ympäri Suomea sekä Pirkanmaan liiton kanssa kiertotalouden lisäämiseksi akkujen koko elinkaaren aikana.

Uusien kiertotalouden käytännön ratkaisujen esiinmarssia vauhditetaan etenkin laajalla Kiertotalouden tukiohjelmalla. Tammi-helmikuussa päättyneet tukiohjelman ensimmäiset neljä rahoitushakua etsivät ratkaisuja alueelliseen liikkumiseen, korkean lisäarvon peltotuotteisiin, korkean lisäarvon puutuotteisiin ja synteettiseen biologiaan. Haut olivat avoimia yritysten, julkisten ja kolmannen sektorin toimijoiden sekä tutkimuslaitosten muodostamille konsortioille. Rahoituspäätökset tehdään kevään 2018 aikana. Tukiohjelman havittelemien uusien ratkaisujen lisäksi tavoitteena on saada monistettua jo hyväksi todettuja ja käytössä olevia ratkaisuja.

Suomalaiset yritykset tarvitsevat edelleen inspiraatiota näkemään kiertotalouden mahdollisuudet ja liiketoimintamallit. Tässä työkaluna on Kiertotalouden kiinnostavimmat -lista, joka päivitettiin toistamiseen joulukuun lopulla 2017. Listalla on mukana jo 98 mielestämme kiinnostavinta yritysten kiertotalousratkaisua.

Myös kuntien inspiroimista tarvitaan. Tarkastelujaksolla on ollut käynnissä kilpailu kuntien kiinnostavimmista kiertotalousratkaisuista. Esimerkeillä pyrimme innostamaan suomalaisia kuntia juurruttamaan kiertotalouden toimintaansa. Voittajat julkaistaan Kuntien tulevaisuusfoorumissa 10. huhtikuuta.

Sitra valittiin maailman johtavaksi julkisen sektorin kiertotaloustoimijaksi Maailman talousfoorumin yhteydessä Sveitsin Davosissa järjestetyssä The Circular Economy Awards 2018 -kilpailussa. Voitto on osoitus monen vuoden hedelmällisestä yhteistyöstä kiertotalouden kokonaisvaltaisessa kehittämisessä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

Julkistimme Davosissa myös WCEF2018-tapahtuman, jonka Sitra järjestää yhteistyössä Japanin ympäristöministeriön kanssa 22.–24. lokakuuta Yokohamassa. WCEF2018 kokoaa alan arvostetuimmat asiantuntijat yhteen, esittelee maailman parhaat kiertotalouden ratkaisut sekä auttaa maailman päättäjiä solmimaan uusia ja yllättäviä kumppanuuksia. Tapahtuman valmistelut ovat jo täydessä vauhdissa.

Resurssiviisas kansalainen

Resurssiviisas kansalainen -avainalue edistää muutosta kohti kestävämpää elämää innostamalla suomalaisia tekemään fiksuja valintoja arjessa ja auttamalla yrityksiä kehittämään kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita.

Fiksu arki -yrityskilpailu etsi suomalaisten pienyritysten parhaita kestävän arjen ratkaisuja 23.10.–4.12.2017 ja ehdotuksia tuli runsaasti, yhteensä 87. Sitra rekrytoi kilpailun tuomaristoon 12 suuryritystä, ja tuomaristo kehui kilpailuehdotuksia korkeatasoisiksi. Kymmenen parasta asumiseen, liikkumiseen, ruokaan, tavaroihin ja palveluihin tai muuhun arkeen liittyvää ratkaisua palkittiin 26.tammikuuta. Pienyritysten parhaat ratkaisut pääsivät mukaan yrityskehitysohjelmaan, jossa ratkaisuja kokeillaan ja kehitetään yhdessä tuomaristossa mukana olleiden suuryritysten kanssa. Kehitysohjelma käynnistyi palkitsemistilaisuuden yhteydessä tammikuun lopussa ja jatkuu kevään 2018. Kilpailun ja kehitysohjelman tarkoituksena on edistää toimivaa kestävien kuluttajaratkaisujen markkinaa Suomessa.

Vuodenvaihteessa lanseerattu Elämäntapatesti herätti heti kiinnostusta ja keskustelua kuluttajien mahdollisuuksista vaikuttaa ympäristökysymyksiin, ja testi on tehty jo yli 166 000 kertaa. Elämäntapatestin avulla voi nopeasti testata oman asumisesta, liikkumisesta, ruokailusta ja kulutuksesta syntyvän hiilijalanjälkensä. Testi antaa myös räätälöityjä käytännön vinkkejä kestävämpiin arjen valintoihin. Testi sekä 100 fiksua arjen tekoa on julkaistu suomeksi, englanniksi ja ruotsiksi. Testi ja fiksut arjen teot ovat herättäneet keskustelua myös mediassa, muun muassa MTV:n Huomenta Suomessa ja Yle TV1:n iltauutisissa.

Sitran Suomen ympäristökeskukselta (SYKE) tilaama raportti Consumption choices to decrease personal carbon footprints of Finns julkaistiin loppuvuodesta. Raportti pureutuu suomalaisten kuluttajien hiilijalanjälkeen ja listaa keinoja, joiden avulla kotitalouksien ilmastopäästöjä on mahdollista vähentää 37 prosenttia.

Avainalueella on selvitetty kuluttajien käyttäytymisen muutosta ja sen merkitystä yrityksille. Tammikuussa 2018 Sitra julkaisi Fiksu kuluttaminen Suomessa -selvityksen, joka listaa seitsemän erilaista kulutusvalintoihimme vaikuttavaa motivaatioprofiilia. Motivaatioprofiileja voi hyödyntää liiketoiminnan suunnittelussa.

1.2  Uudistumiskyky

Tarkastelujakson aikana Uudistumiskyky-teeman työ sote-rahoituksen parissa tuli päätökseensä, mutta jatkui soten asiakaslähtöisyyden ja sote-datan toissijaisen käytön edistämiseksi. Kansanvallanperuskorjaus -selvityksen tekijät puolestaan läpivalaisevat päätöksentekojärjestelmän pullonkauloja ja ehdottavat koko poliittis-hallinnollisen koneiston peruskorjausta.

Mistä on kyse?

Sitran Uudistumiskyky-teema vahvistaa erilaisten toimijoiden uudistumiskykyä siten, että ihmiset ovat muutoksen tärkein voimavara. Kyky muuttaa omaa toimintaa on nopeasti muuttuvassa maailmassa niin yksilön, yhteisön kuin koko kansakunnan elinehto. Työtä tehdään tällä hetkellä sekä suoraan teeman alla että neljällä avainalueella, jotka ovat Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus, Hyvinvoinnin palvelu­operaattori, Ihminen edellä -valintakokeilut sote-palveluissa sekä Julkisen sektorin johtaminen.

Nostot tarkastelujaksolta

1. Suomalaisen demokratian ja päätöksentekokoneiston tilaa selvittänyt työpaperi Kansanvallan peruskorjaus julkistettiin helmikuussa. Laajaan haastatteluaineistoon perustuvasta analyysista on johdettu toimenpide-ehdotuksia mm. puolueiden, eduskunnan ja valtioneuvoston uudistamiseksi.
2. Sitran rahoittama ja Hanken Center for Corporate Governancen tekemä tutkimus Ruotsin kokemuksista soten valinnanvapaudesta ja sen edellytyksistä Suomessa sai laajaa näkyvyyttä loppuvuodesta. Tutkimuksen päätulos oli, että sote-johtamisella on merkittävä vaikutus valinnanvapauden tavoitteiden saavuttamiseen.
3. Sitran työ yhden luukun palveluoperaattori-toimijan perustamiseksi jatkui yhteistyössä STM:n, THL:n ja muiden toimijoiden kanssa. Hallituksen esitys laeiksi sote-tiedon toissijaisesta käytöstä tulee eduskuntakäsittelyyn keväällä.

Mitä teemalla tarkastelujaksolla tehtiin?

Suomen päätöksentekokoneiston uudistumiskyvyn pullonkauloja etsineen ja tunnistaneen Yhteiskunta 2.0 -hankkeen tulokset esiteltiin helmikuun lopussa Kansanvallan peruskorjaus –työpaperin muodossa. Selvityksen keskeisenä tavoitteena oli tunnistaa keinot, joilla saisimme kaikki kansakunnan voimavarat entistä paremmin käyttöön. Nopeasti muuttuvassa maailmassa tämä on pienen maan menestyksen ja hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä.

Selvitystä varten haastateltiin yli sata keskeistä vaikuttajaa muun muassa politiikasta, hallinnosta, etujärjestöistä ja elinkeinoelämästä. Luottamuksellisissa haastatteluissa he pääsivät esittämään henkilökohtaisia näkemyksiään Suomen poliittis-hallinnollisen järjestelmän uudistumiskyvystä ja uudistumisen esteistä. Selvityksessä hyödynnettiin lisäksi laajasti muita lähteitä.

Haastatteluissa nousi vahvasti esiin, että maailmaa voimakkaasti muokkaavat ilmiöt, kuten väestön ikääntyminen, digitalisaatio ja ilmastonmuutos edellyttävät nykyistä kokonaisvaltaisempaa päätöksentekoa ja hallinnon siilojen purkamista. Vahva viesti haastatteluista oli sekin, että vanhat rakenteet ja toimintatavat eivät enää toimi.

Julkisen sektorin johtaminen

Julkisen sektorin johtaminen -avainalue tukee julkishallinnon johtamisen ja johtamiskulttuurin uudistamista. Työ koostuu valtion ylimmän virkamiesjohdon koulutuksesta, kokeilutoiminnasta ja keskustelualoitteesta, jossa hahmotetaan valtionhallinnon toimintaperiaatteiden ja rakenteiden uudistamistarpeita 2020-luvulle siirryttäessä.

Nopeasti muuttuva toimintaympäristö edellyttää hallinnolta uudenlaista joustavuutta, uudistumiskykyä ja yhtenäisyyttä. Sitran rakentama Uudistuva julkinen sektori – mahdollistava johtaminen -koulutus vahvistaa näihin haasteisiin liittyvää johtamisosaamista. Koulutukseen osallistuvat kaikkien ministeriöiden ja keskeisten virastojen johtoryhmät eli yhteensä reilut 160 henkeä. Kolme ensimmäistä kurssia päättyvät maaliskuussa, ja loput kolme alkavat huhti-toukokuussa. Osallistumisaste on ollut ensimmäisten kurssien osalta selvästi yli 90 prosenttia ja saatu palaute erittäin hyvää.

Poikkihallinnollisia kokeiluja edistävä Siilonmurtajat-haku päättyi tammikuun lopussa. Ministeriöiden ja virastojen henkilöstöltä saatiin yhteensä 50 ideaa käytännön kokeiluiksi. Ehdotuksen joukosta valitaan ja toteutetaan Sitran tuella 5–7 kokeilua, joilla vahvistetaan ministeriöiden ja virastojen välistä yhteistyötä.

Lisäksi visioimme julkishallintoa 2020-luvulle yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Keskustelualoitteen työnimi on Ilmiömäinen hallinto 2025. Alkusyksystä 2018 valmistuva aloite tulee sisältämään konkreettisia ehdotuksia julkisen hallinnon toimintatapojen ja johtamisen uudistamiseksi. Ensimmäinen luonnos julkaistaan keskustelua ja kommentteja varten toukokuussa. Visiotyötä sparraa eri alan asiantuntijoista koottu ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Sitran vanhempi neuvonantaja Jouni Backman Vantaan kaupunginjohtajaksi siirtyneen Ritva Viljasen jälkeen.

Ihminen edellä – valintakokeilut sote-palveluissa

Ihminen edellä – valintakokeilut sote-palveluissa -avainalueen rahoittama ja Hanken Center for Corporate Governance -tutkimusyksikön tuottama tutkimus Valinnanvapaus asukkaan ehdoilla – Suomen edellytykset Ruotsin kokemusten ja kansainvälisen tutkimustiedon valossa julkaistiin loppuvuodesta Hanasaaressa. Tutkimus julkaistiin laajalti päämedioissa ja siihen viitattiin valinnanvapauslain lausuntokierroksen (19.10.2017–15.12.2017) lausunnoissa.

Tutkimustuloksia kuin myös Sitran keräämiä kokemuksia kokeiluista esiteltiin STM:ssä eri työryhmissä.  Valinnanvapauskokeilujen eli niin kutsuttujen palvelusetelikokeilujen laajennuksesta päätettiin myös tarkastelujakson aikana. Kokeilut laajenevat vuoden 2018 alussa viidelle uudelle alueelle (Etelä-Karjala, Kainuu, Pohjois-Karjala, Vaasa, Päijät-Häme) sekä laajenevat kolmella jo käynnissä olevalla alueella. Sitra on mukana hankkeen ohjausryhmässä ja osallistuu kokeilujen toteutukseen.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus -avainalueen työ tuli päätökseensä tammikuussa Säätytalossa yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa järjestetyssä Vertaamalla viisaammaksi -tilaisuudessa.

Tilaisuudessa julkaistiin selvitys Vertaamalla viisaammaksi. Sote-tietopakettiraportoinnin tulosten ja toteutuksen arviointi neljässä maakunnassa. Selvityksessä arvioidaan sote-tietopakettiraportoinnin toteutusta sekä tähän liittyvää kustannusten ja palvelujen kohdentumista syksyllä 2017 Etelä-Karjalassa, Pohjois-Karjalassa, Keski-Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa.

Sote-tietopaketit on sosiaali- ja terveydenhuollon uusi valtakunnallinen raportointimalli, joka on kehitetty sosiaali- ja terveysministeriön (STM), Sitran ja satojen asiantuntijoiden yhteistyössä viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana. Tietopaketit tuottavat maakunnan järjestäjälle ja valtakunnan tasolle tilannekuvan kunkin maakunnan väestön käyttämien sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuudesta ja kustannuksista. Näin ne ovat paitsi soten raportointitapa myös tietojohtamisen väline.

Nyt julkaistun arvioinnin yhteydessä suuria kustannuseroja maakuntien välillä löytyi esimerkiksi ikäihmisten hoiva- ja hoitopalvelujen kustannuksissa sekä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen välillä. Siinä missä Varsinais-Suomessa kustannukset alueen alle 18-vuotiasta asukasta kohti olivat 3 335 euroa, vastaava luku oli Keski-Uudellamaalla 2 205 euroa.

Tietopaketeilla johtamisen taloudelliseksi säästöpotentiaaliksi on arvioinnin yhteydessä arvioitu 3,3 prosenttia vertailussa mukana olleilla alueilla. Arvioinneissa mukana olevien alueiden säästöt (yhteensä 64 miljoonaa euroa) toteutuisivat, jos alueet, joiden menot ylittävät tietopakettikohtaisen asukaskohtaisen kustannuksen, pystyisivät pienentämään menonsa maakuntien keskiarvotasolle.

Selvityksessä esitetyn arvion perusteella sote-tietopaketit tarjoavat luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa soten ohjauksen ja kehittämisen tueksi. Sote-tietopaketit on yhteen sovitettu kuntien JHS-palveluluokituksen kanssa. Parhaillaan sote-tietopakettien käyttöönottoa valmistellaan usean maakunnan alueella. Työn ohjaaminen ja tukeminen jatkuu STM:ssä toimivassa ohjausyksikössä.

Hyvinvoinnin palveluoperaattori

Hyvinvoinnin palveluoperaattori -avainaluetta päätettiin jatkaa 31.7.2018 saakka lainsäädäntötyön aikataulujen muutoksen vuoksi. Olemme edelleen vahvasti mukana yhden luukun lupapalvelun pystyttämisessä. Jatkamme yhteistyötä THL:n ja STM:n sekä muiden toimijoiden kanssa sote-tiedon toissijaisen hyödyntämisen lakiehdotukseen kirjattujen toimintojen käynnistämiseksi. Yhteistyöllä varmistamme, että tähän asti tehty työ, kuten esituotantohankkeidemme opit kantavat hedelmää ja käynnistämistoimet saadaan hyvään vauhtiin kopinottavilla tahoilla.

Hallitus antoi 26.10.2017 eduskunnalle esityksen laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta lähetti esityksen lausunnolle perustuslakivaliokuntaan, jossa sitä käsiteltiin 7.2.2018. Sosiaali- ja terveysvaliokunta jatkoi esityksen käsittelyä saatuaan perustuslakivaliokunnan lausunnon.

Palveluoperaattorin käynnistymisvaiheen tueksi olemme rakentaneet monialaista organisaatiota, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduksi. Yhteistyötä vauhdittamaan on koottu asiantuntijoita ohjaus- ja työryhmiin.

Sairaanhoitopiirien luotsaamat esituotantohankkeet valmistuivat ensimmäisinä ja tiivistelmä tuloksista sekä tekniset dokumentit ja lähdekoodit on julkaistu verkossa.

Avainalue on myös ollut mukana rahoittamassa Jyväskylän yliopiston hanketta, jonka ensimmäisen vaiheen tulosten mukaan tekoälypohjaiset sote-järjestelmät parantavat palveluita ja tuovat kustannussäästöjä. Hankkeessa hahmoteltiin yli 30 kuluttajamarkkinoille tarkoitettua käyttötapausta ja hyödynnettiin IBM Watsonia. Lopullisia tuloksia saamme syksyllä 2018. Laajaa hanketta rahoittavat Jyväskylän yliopisto, Business Finland ja Sitra.

Tajua mut! -toimintamalli

Espoo ja Kerava ovat jatkaneet Sitran Suomeen tuoman nuorten syrjäytymistä ehkäisevän Tajua Mut! -toimintamallin levittämistä. Toimintamalli liittyy jo päättyneeseen Palvelujohtamisen avainalueeseen ja sillä puututaan nuorten huoliin varhaisessa vaiheessa vahvistamalla toimijoiden yhteistyötä ja tiedonkulkua. Toimintamalli on käytössä Espoossa, Keravalla, Riihimäellä ja Mikkelissä. Tuusula ja Nivala liittyivät vastikään Tajua Mut! -toimijoiden joukkoon.

OKM valitsi muun muassa Espoon kaupungin nuorisoalan osaamiskeskukseksi ja myönsi toimintaan rahoituksen. Tajua Mut -toimintamallia hyödynnetään Espoossa lasten ja nuorten kanssa tehtävässä työssä. OKM myönsi Keravalle jatkorahoituksen kansalliselle Tajua Mut! -projektille 1.1.–30.6.2018 turvaamaan nivelvaihetta, joka seuraa osaamiskeskuksen käynnistymisestä. Sitra ja OKM tukevat nivelvaihetta.

1.3  Uusi työelämä ja kestävä talous

Mistä on kyse?

Sitran Uusi työelämä ja kestävä talous -teema edistää työelämän uudistumista, elinikäistä oppimista ja kestävää taloutta. Sen painopisteet ovat Strateginen kasvupolitiikka ja Elinikäinen oppiminen. Teemaan kuuluu lisäksi projekti, jonka tehtävänä on varmistaa vuoden 2017 lopussa päättyneen Vaikuttavuusinvestoiminen-avainalueen vaikuttavuus ja onnistunut exit Sitrasta. 

Nostot tarkastelujaksolta:

1. Aloitimme uuden Elinikäinen oppiminen -avainalueen valmistelun. Tavoitteena on pohtia mm. sitä, millaisia muutoksia elinikäisen oppimisen kulttuuri edellyttää oppimista tukevissa rakenteissa ja rahoitusjärjestelmässä.
2. Sitra on sopimassa tiiviistä, tavoitteellisesta yhteistyöstä 5–10 kumppaniorganisaation kanssa vaikuttavuusinvestoimisen edistämiseksi Suomessa. Kumppaneiden edustajista muodostetaan runko uudelle Vaikuttavuusinvestoimisen kansalliselle ohjausryhmälle.
3. IHAN – Kitkaton ja kestävä elämä -työnimellä valmisteltu uusi avainalue käynnistyi Sitran johtoryhmän päätöksellä 1.2.2018. Avainalue jatkuu 30.6.2021 asti. Avainalue pyrkii vauhdittamaan ihmislähtöistä datataloutta.

Mitä teemalla tarkastelujaksolla tehtiin?

Elinikäinen oppiminen

Aloitimme helmikuussa Sitran johtoryhmän päätöksellä uuden Elinikäinen oppiminen -avainalueen valmistelun. Tavoitteena avainalueella on pohtia muun muassa, millaisia muutoksia elinikäisen oppimisen kulttuuri edellyttää oppimista tukevissa rakenteissa ja rahoitusjärjestelmässä.

Teknologian kehittyminen, kansalaisten pidentyvät elinkaaret sekä näistä seuraava paine työurien aikaiselle osaamisen uudistamiselle edellyttävät siirtymistä jatkuvan oppimisen aikaan. Osaamisen muuttuminen kertainvestoinnista jatkuvaksi oppimiseksi on valtava muutos vallinneeseen koulutusajatteluumme ja se antaa Suomelle erinomaiset mahdollisuudet pärjätä teknologisessa murroksessa. Tämä kuitenkin edellyttää, että jatkuvan oppimisen edellytykset voidaan tarjota tulevaisuudessa kaikille kansalaisille. Yksilöllisten elämäntilanteiden moninaisuus ja oppijoiden erilaisuus edellyttää uusia, mahdollistavia käytäntöjä osaamisen uudistamiseen.

Kevään ja kesän 2018 aikana tapahtuvan valmistelun tavoitteena on muodostaa yleiskuva elinikäisen oppimisen rahoitusjärjestelmästä, nostaa esiin toimivia ratkaisuja elinikäiseen oppimiseen Suomesta ja maailmalta ja luoda operatiiviset tavoitteet ja projektisuunnitelma avainalueen toteutukseen. Avainalueen valmistelussa ja sidosryhmätyössä huomioidaan Suomen vahva perinne vapaassa sivistystyössä sekä kolmannen sektorin rooli tulevaisuuden osaamisperustan vahvistamisessa. Epämuodollisen osaamisen nykyistä laajempi tunnistaminen ja tunnustaminen on tärkeä osatekijä elinikäisen oppimisen kokonaisuudessa.

IHAN – Kitkaton ja kestävä elämä

IHAN – Kitkaton ja kestävä elämä -työnimellä valmisteltu uusi avainalue käynnistyi Sitran johtoryhmän päätöksellä 1.2.2018. Avainalue jatkuu 30.6.2021 asti. Datasta on tulossa arvokkain luonnonvaramme, ja nyt käynnistetyn avainalueen tavoitteena on vauhdittaa ihmislähtöistä datataloutta kehittämällä yksilölle uusia keinoja oman datansa hallitsemiseen ja hyödyntämiseen sekä luoda samalla mahdollisuuksia uudenlaisille palveluinnovaatioille.

Henkilökohtaisen datan hallinnasta ja datatalouden hyötyjen reilusta jakautumisesta käydään parhaillaan vilkasta keskustelua maailmanlaajuisesti. IHANin (International Human Account Network) myötä Suomella on mahdollisuus kehittää edelläkävijäratkaisuna kansainvälinen toimintamalli henkilökohtaisen tiedon nykyistä parempaan hallintaan ja hyödyntämiseen.

Avainalueen työskentely perustuu osakokonaisuuksiin, joita ovat muun muassa ihmiskeskeisen tiedonvaihdannan EU-tasoisten pelisääntöjen luominen, ihmiskeskeisen tiedonvaihdannan alustan kehittäminen ja teknisten periaatteiden sekä komponenttien testaaminen useilla toimialoilla ja useissa eri maissa. Käytännössä tämä tapahtuu joko jo menossa olevien tai alkavien useilla eri toimialoilla toteutettavien pilottihankkeiden kautta. Lisäksi avainalue kehittää toimintamallin ja rakenteen tilijärjestelmän kokonaisuutta hallinnoivalle ”kansalaistilikeskukselle”. Toimintamalli on rakennettava tiiviissä yhteistyössä eri kansainvälisten ja kansallisten sidosryhmien kanssa.

Työelämän järjestöjen Round table

Työelämän järjestöjen Round table -toiminnassa jatkettiin yhteistä työtä jaetun tulevaisuuskuvan vahvistamiseksi teknologiamurroksen vaikutuksista työhön ja talouteen. Loppusyksystä järjestettiin työpaja, jossa vedettiin yhteen kesän opintomatkalta saatuja oppeja erityisesti tekoälystä, ihmisten osallisuuden turvaamisesta ja muuttuvista valta- ja vaikutussuhteista, sekä suunnattiin tulevaa toimintaa. Round table -toimintaan sovittiin prosessi laaja-alaisesti sidosryhmiä kuullen.

Vaikuttavuusinvestoimisen tuki

Vaikuttavuusinvestoimisen tukitiimi jatkaa vaikuttavuusinvestoimiseen tunnettuuden ja käytännön SIB-hankkeiden edistämistä. Tavoitteena on tiivis yhteistyö sellaisten kumppaneiden kanssa, jotka sitoutuvat jatkamaan vaikuttavuusinvestoimisen ekosysteemin rakennustyötä Sitran exitin jälkeen. Kumppaneiden edustajista muodostetaan runko tulevalle Vaikuttavuusinvestoimisen kansalliselle ohjausryhmälle, joka julkistetaan maaliskuussa.

Yksi vaikuttavuusinvestoimisen toteutusmuodoista on tulosperusteinen rahoitussopimus eli SIB-malli. Se mahdollistaa julkiselle sektorille tavoitteelliset investoinnit hyvinvointiin ja taloudellisesti riskittömän lisärahoituksen esimerkiksi edistävään ja ehkäisevään työhön. Sijoittajat kantavat taloudelliset riskit ja julkinen sektori maksaa vain tuloksista.

Katsaus SIB-hankkeisiin, joiden kehitystyössä Sitra on mukana:

– Työhyvinvointi SIB: Suomen ensimmäinen, vuonna 2015 lanseerattu SIB, joka edistää työhyvinvointia julkisella sektorilla. Mukana on neljä työyhteisöä, joissa on yhteensä 1 600 työntekijää. Vuoden 2017 loppuun mennessä sairauspoissaolot olivat vähentyneet yhteensä 9,5 henkilötyövuoden edestä. Lue lisää.

– Kotoutumisen SIB: Euroopan suurin, työ- ja elinkeinoministeriön kesäkuussa 2017 julkistama SIB, jonka tavoitteena on työllistää 2 500 maahanmuuttajaa kolmen vuoden aikana. Tällä hetkellä mukana on noin 500 maahanmuuttajaa, joista vajaat 150 on työllistynyt. Rahasto on kooltaan 14,2 miljoonaa euroa. Lue lisää.

– Lasten ja nuorten SIB: Lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvointia edistävä SIB, johon kunnat voivat hakea mukaan maaliskuun loppuun saakka. Hankehallinnoija on varainhoitaja FIM ja sen asiantuntijakumppanit Lastensuojelun Keskusliitto ja Epiqus. Lue lisää.

– Työllisyys-SIB: Työ- ja elinkeinoministeriö lanseeraa keväällä SIBin, joka edistää työllistymistä. Hankkeen piiriin tulee potentiaalisesti 16 000 työtöntä, sillä jo noin 14 kaupunkia/työssäkäyntialuetta on ilmoittanut alustavasta kiinnostuksesta.

Lisäksi työn alla on kolme muuta SIB-rahastoa, joiden tavoitteet liittyvät mm. tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn, ikäihmisten itsenäisen toimintakyvyn vahvistamiseen sekä ympäristönsuojeluun.

Oulussa toteutettiin Sitran fasilitoima Vaikuttavuuskehittämö, johon osallistuivat Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja TE-toimisto sekä joukko asiantuntijoita, yrityksiä ja järjestöjä. Yhteiskehittämisen lähtökohtana oli yhteisesti sovittu tavoite: yli kuusi kuukautta työttömänä olleiden, alle 35-vuotiaiden nuorten määrän puolittaminen vuoteen 2022 mennessä. Tavoitteeseen halutaan päästä siten, että työttömyyden kustannukset laskevat, nuorten kokema hyvinvointi lisääntyy ja pitkittyneen työttömyyden riski pienenee. Kehittämössä syntyi kokonaiskuva systeemisen muutoksen vaatimista ratkaisuista ja edellytyksistä. Tällainen vaikuttavuuden ekosysteemin mallinnus herättää kunnissa laajaa kiinnostusta, koska se mahdollistaa siilorajat ylittävien vaikutusketjujen johtamisen.

Sitra ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) julkistivat alkuvuodesta runsaasti kiinnostusta herättäneen tutkimuksen ”Syrjäytymisen hinta – case investoinnin kannattavuuslaskelmasta”. Siinä on esitetty ensimmäistä kertaa vahvaan empiiriseen aineistoon perustuva arvio syrjäytymisen yhteiskunnalle aiheuttamista kustannuksista. Syrjäytymisen kokonaiskustannukset riippuvat vahvasti siitä, suorittaako nuori peruskoulun jälkeisen tutkinnon vai ei. Tutkimus pohjautuu Kansallinen syntymäkohortti 1987 -aineistoon.

1.4  Ennakointi ja strategia -toiminto

Tarkastelujakson aikana toiminto esitteli puolitoistavuotisen visiotyön tuloksena vision hyvinvoinnin seuraavasta erästä, kehitti ja paketoi tavan käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua eri toimijoiden hyödynnettäväksi ja jatkoi ulkopuolisten arviointien tilaamista Sitran työn vaikuttavuudesta.

Mistä on kyse?

Ennakointi ja strategia -toiminto tuo suomalaiseen yhteiskuntaan ja tiedon ekosysteemiin pitkäjänteisesti tulevaisuuden kehityssuuntia luotaavia selvityksiä ja ennakointitietoa. Ennakointityössä painopisteet ovat yhteiskunnallinen analyysi- ja selvitystoiminta, oma ja kansallinen ennakointityö sekä sidosryhmäyhteistyö erityisesti erilaisten kohtaamisten, dialogin ja yhteistyöprosessien rakentamiseksi tiedontuottajien ja päätöksentekijöiden välille. Strategia-perustoiminto vastaa Sitran strategiaprosesseista, vaikuttavuusarvioinnista, tietopalveluista sekä ydinkyvykkyyksistä.

Nostot tarkastelujaksolta:

1. Keskustelu pohjoismaisen hyvinvoinnin tulevaisuudesta ja Sitran Hyvinvoinnin seuraava erä -visiosta on toiminnan keskiössä koko vuoden.
2. Erätauko-hankkeessa kehitetty tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua paketoitiin avoimesti hyödynnettäväksi digitaaliseen työkalupakkiin www.eratauko.fi. Vuoden 2018 tavoitteena on 50 eri organisaatioiden järjestämää Erätauko-tilaisuutta. Näistä ensimmäiset kolme toteutui tammi-helmikuussa.
3. Sitran ulkoinen vaikuttavuuden arviointi jatkui. Arvioinnin tarkoituksena on tuottaa laadukasta ja riippumatonta tietoa toiminnan tuloksellisuudesta. Vuonna 2018 arvioidaan vaikuttavuustavoitteet Yksilöille ja yhteisöille vaikutusmahdollisuuksia ja Osaamista monimutkaiseen maailmaan. Ensimmäiset arvioinnit julkaistiin marraskuun 2017 lopussa tavoitteista Hyvinvointiin tartutaan kokonaisvaltaisesti ja Talous uudistavaksi ja yhteisölliseksi.

Mitä toiminnossa tarkastelujaksolla tehtiin?

Sitra herätteli ja jatkoi keskustelua pohjoismaisen hyvinvoinnin tulevaisuudesta Seuraava erä -visiotyöllä. Sitran ja Demos Helsingin yhteisen työn tavoitteena on ollut hahmottaa käynnissä olevaa yhteiskunnan murrosta sekä tunnistaa pohjoismaisen mallin tulevaisuuden menestystekijöitä reilun ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.

Keskustelu pohjoismaisen hyvinvoinnin tulevaisuudesta sai lisää vauhtia 9.1.2018 Sitra Debatti -tilaisuuden Millainen on hyvinvoinnin seuraava erä? myötä, jossa esiteltiin muistio Hyvinvoinnin seuraava erä -visiosta. Puhujavieraina toimi joukko Suomen tulevaisuutta viime aikoina pohtineita ajattelijoita: Osmo Soininvaara, Antti Jauhiainen, Sixten Korkman ja Tuuli Hirvilammi.

Vuonna 2018 Seuraava erä -työn tavoitteena on laajeneva keskustelu pohjoismaisen mallin tulevaisuudesta. Käytännössä työ jatkuu monien erilaisten kotimaisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa. Kaikki Seuraava erä  -aineistot on toimitettu myös kirjaksi, joka julkaistaan toukokuussa.

Erätauko-hankkeessa kehitettiin vuoden 2017 aikana tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua. Taustalla on huoli keskustelukulttuurin kärjistymisestä sekä kasvavista kuiluista ihmisten ja ihmisryhmien todellisuuksien välillä. Yhteiskuntamme tarvitsee rakentavaa keskustelua, sillä se on toimivan demokratian perusedellytys.

Tarkasteluajanjaksolla Sitra kokeili 14.12.2017 yhdessä Helsingin Sanomien kanssa rakentavaa verkkokeskustelua. Kokeilu osoitti, että Erätauon hyväksi havaittuja käytäntöjä hyödyntämällä myös verkossa on mahdollista saada aikaan rakentavaa keskustelua.

Joulukuussa Sitra julkaisi avoimen Erätauko-työkalupakin beta-version kenen tahansa hyödynnettäväksi osoitteessa www.eratauko.fi. Valmis versio julkaistaan kevään 2018 aikana.

Vuonna 2018 Erätauon tavoitteena on, että eri organisaatiot ympäri Suomen järjestävät rakentavia keskustelutilaisuuksia hyödyntäen Erätauon menetelmiä ja työkaluja. Ensimmäisenä Erätaukoa hyödynsi DocPoint – Helsingin dokumenttielokuvafestivaali järjestämällä tammi-helmikuun vaihteessa kolme avointa Erätauko-keskustelua.

Erätauko teoiksi -tapahtuma 15.3. tulee kokoamaan yhteen noin sata työpajafasilitaattoria, osallisuuden parissa toimivaa asiantuntijaa sekä päättäjää kuulemaan ja keskustelemaan dialogin hyödyistä ja hyödyntämisestä. Samalla esitellään Erätauko-toimintatapaa ja miten sitä voi hyödyntää sekä Sitran selvityksiä -sarjan uusi julkaisu Dialogin vuoro.

Tieto päätöksenteossa -projekti tähtää siihen, että monimutkaisissa ongelmissa päätöksenteko pohjautuisi entistä enemmän eri lähteistä saatavan tiedon synteesiin ja yhteiseen, vuorovaikutteiseen tulkintaan. Projekti tunnistaa tiedon ja päätöksenteon muuttuvaan suhteeseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia sekä nostaa esiin uusia näkökulmia.

Projektin noin 70 hengen kehittäjäverkoston tapaamiset lisäävät käytännössä kohtaamisia aiheesta kiinnostuneiden kesken ja rohkaisevat jakamaan parhaita käytäntöjä. Verkoston toinen tapaaminen järjestettiin 15.2.2018.

Kevään ja kesän 2018 aikana tullaan toteuttamaan dialogiselvitys, jonka tavoitteena on tunnistaa otollisia paikkoja dialogille nykyisessä päätöksentekojärjestelmässä. Selvitys on jatkoa syksyllä 2017 julkaistulle selvitykselle Tieto päätöksenteossa – Kohti dialogiloikkaa.

Education for a changing world -hanke selvittää, miten oppilaat, koulut ja yhteisöt voivat rakentaa huomisen kestävän hyvinvoinnin yhteiskuntaa. Hanke on koonnut yhteen 15 suomalaista ja pohjoisamerikkalaista tutkijaa.

Joulukuussa Sitra oli mukana Opetushallituksen seminaarissa koulutuksen ja osaamisen tulevaisuudesta, nostaen keskusteluun ennakointiajattelun hyödyntämisen mahdollisuuksia koulutuskentällä. Tutkimushankkeen tulokset julkaistaan kuluvan vuoden aikana 2018 Sustainability, Human Well-being and The Future of Education -kirjan (kustanatajana Palgrave Mcmillan) muodossa.

Vuosina 2016–2019 Sitra vahvistaa vaikuttavuuden analyysia ulkoisella arvioinnilla. Vaikuttavuusarvioinnin tarkoituksena on tuottaa laadukasta ja riippumatonta tietoa Sitran toiminnan tuloksellisuudesta. Arvioinnin lähtökohtana ovat Sitran vaikuttavuustavoitteet, jotka ohjaavat toimintaamme kestävän hyvinvoinnin edistämisessä.

Vuoden 2018 aikana arvioidaan vaikuttavuustavoitteet Yksilöille ja yhteisöille vaikutusmahdollisuuksia ja Osaamista monimutkaiseen maailmaan. Toteuttajaksi valikoitui kilpailutuksen voittanut Owal Group Oy, joka on aloittanut arviointityön. Ensimmäiset vaikuttavuusarvioinnit julkaistiin marraskuun 2017 lopussa vaikuttavuustavoitteista Hyvinvointiin tartutaan kokonaisvaltaisesti ja Talous uudistavaksi ja yhteisölliseksi.

1.5  Yhteiskunnallinen koulutus

Tarkastelujakson aikana Sitran koulutustoiminnon fasilitoima kulttuurin valtionosuusjärjestelmän uudistamista käsittelevä työ huipentui, tulevaisuusnäyttely houkutteli lähes 7000 kävijää Tieteen yö -tapahtumaan ja Ratkaisu 100 -evaluointitutkimuksen kirjoitustyö käynnistettiin.

Mistä on kyse?

Sitran yhteiskunnallinen koulutustoiminta kokoaa päättäjiä ja muutoksentekijöitä kehittämään huomisen menestyvää Suomea yhdessä. Lisäksi toiminto koordinoi ja osin toteuttaa myös Sitran juhlavuoteen liittyviä hankkeita.

Nostot tarkastelujaksolta:

1. Sitran koulutustoiminnon fasilitoima kulttuurin valtionosuusjärjestelmän uudistamista käsittelevä työ huipentui, kun asiantuntijatyöryhmän ehdotus hallituksen esitykseksi valmistui ja luovutettiin ministerille.
2. Sitran ja Heurekan tiiviissä yhteistyössä suunniteltu Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta -näyttely houkutteli lähes 7000 kävijää yhteiseen Tieteen yö -tapahtumaan.
3. Suomi 100 ja Sitra 50 -juhlavuonna päättynyt Ratkaisu 100 -haastekilpailu jatkui evaluointitutkimuksen työstämisen merkeissä.

Mitä toiminnossa tarkastelujaksolla tehtiin?

KulttuuriVOS-uudistus

Sitran vuosina 2016–2017 fasilitoima keskustelu kulttuurin valtionosuusjärjestelmän (VOS) uudistuksesta huipentui, kun asiantuntijatyöryhmä luovutti ehdotuksensa taide- ja kulttuurilaitosten rahoituksen uudistamiseksi 17.1.2018 ministeri Sampo Terholle.

Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelema kulttuuriVOS-uudistus koskee ministeriön myöntämää rahoitusta museoiden, teattereiden – mukaan lukien sirkus ja tanssi – ja orkestereiden toimintaan. Uudistuksen tavoitteena on kehittää rahoitusjärjestelmää siten, että se ottaa paremmin huomioon toimijakentässä ja yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset ja tulevaisuuden haasteet, tukee laadukasta ja vaikuttavaa toimintaa sekä kannustaa uudistuksiin. KulttuuriVOS-uudistuksen fasilitoinnissa Sitran roolina on ollut toimia ulkopuolisena ja puolueettomana tukena ja tuoda keskusteluun tulevaisuusnäkökulmaa. Sitran fasilitoiman työskentelyn johtoajatuksena on ollut osallistavuus.

Käytännössä Sitra on kutsunut kulttuurikentän eri toimijoita käymään avointa keskustelua uudistuksen tavoitteista jo ennen varsinaisen lainvalmistelun alkua. Näkökulmia on haettu sekä nykyisen VOS-järjestelmän piirissä olevilta että vapaan kentän toimijoilta. Osana fasilitointia Sitra on järjestänyt avoimia työpajoja tukemaan uudistustyötä ja ylläpitänyt Facebook-ryhmää, jossa on jaettu työskentelyssä käytetty materiaali ja käyty vilkasta keskustelua uudistuksesta. Sidosryhmätyöpajoissa saavutettiin yhteinen tahtotila kulttuurikentän tulevaisuudelle. Ensimmäisen vaiheen lopputuloksena julkaistiin lainsäädäntötyötä ohjaavat teesit ja rahoituksen periaatteet. Tämä yhteinen tahtotila mahdollisti ehdotusta valmistelevalle asiantuntijaryhmälle selkänojan lainsäädäntötyön vaikeiden kysymysten ratkaisemisessa.

Lisäksi kulttuurikentältä nousi kiinnostus kentän yhteisiä etuja ajavan järjestön perustamiselle. Järjestön perustamisen edellytyksiä kartoitetaan parhaillaan.

Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta

Sitran ja Heurekan tiiviissä yhteistyössä suunniteltu Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta -näyttely keräsi ennätysmäärän kävijöitä tulevaisuustalon ja tiedekeskuksen yhteiseen Tieteen yö -tapahtumaan. 2.2.2018 järjestetty maksuton tapahtuma keräsi yhteensä 6 700 tulevaisuudesta kiinnostunutta kävijää.

Näyttelyssä pohditaan seitsemän sisaruksen kautta, millainen Suomi on viidenkymmenen vuoden kuluttua. Teemoina ovat muun muassa hyvinvointi, liikkuminen, ruoka ja asuminen. Heureka on vastannut näyttelyn suunnittelusta ja toteutuksesta, ja Sitra on toiminut hankkeen rahoittajana ja sisältöasiantuntijana. Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta -näyttely on osa Sitran 50-vuotisjuhlavuotta ja virallista Suomi 100 -ohjelmaa, ja se on avoinna Heurekassa 13.1.2019 saakka.

Ratkaisu 100 -haastekilpailu

Haastekilpailu on yksi tutkittu ja hyväksi todettu tapa löytää nimenomaan uusia ratkaisijoita ja ratkaisuja monimutkaisiin haasteisiin, vauhdittaa yhteistyötä ja luoda ratkaisukeskeistä ja tulevaisuuteen katsovaa toimintakulttuuria. Haastekilpailu Ratkaisu 100:n mittakaavassa – pitkä haasteen joukkoistusprosessi mukaan luettuna – on Suomessa uutta.

Siksi sen lisäksi, että haimme Ratkaisu 100 -haastekilpailulla konkreettisia ratkaisuja, halusimme myös kehittää haastekilpailua metodina vaikuttavien ratkaisuja vauhdittamiseksi ja rahoituksen ohjaamiseksi aidosti toteutuskelpoisiin, vaikuttaviin ja innovatiivisiin ratkaisuihin. Näin ollen panostamme myös prosessin perusteelliseen arviointiin, joka toteutetaan mm. haastattelututkimuksen avulla. Tällä hetkellä työn alla olevan tutkimuksen tulokset julkaistaan kevään 2018 aikana.

Ratkaisu 100 -haastekilpailun kaksivuotinen taival huipentui, kun kilpailun voittajat julkaistiin 16.11. 500 000 euron rahoituksen saivat tekoälyn osaamisen tunnistamiseen valjastava Headai sekä nuorten piilevien vahvuuksien tunnistamisen Positiivinen CV. Haasteena kilpailussa oli kehittää ratkaisuja osaamisen parempaan tunnistamiseen ja hyödyntämiseen entistä kansainvälisemmässä maailmassa.

Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus ja koulutuksen alumnitoiminta

Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus yhdistää arjen hyvinvoinnin, talouden realiteetit ja maapallon rajojen tuomat reunaehdot pitkäjänteiseen päätöksentekoon sekä monimutkaisen maailman vaatimaan uuteen johtajuuteen. Kahdestoista kurssi käynnistyy 7.3.2018.

Juhlavuoden kunniaksi Sitra tarjosi koulutuksen alumneille mahdollisuuden hyödyntää SenseMaker-kyselytyökalua, joka on uudenlainen tapa kerätä tietoa. Käynnissä on kymmenen Sitran koulutuksen alumnin luotsaamaa kokeilua. Kokeilujen tulokset julkistetaan Sitran verkkosivuilla maaliskuussa 2018.

1.6  Pääomasijoitukset

Tarkastelujakson aikana toteutettiin kaksi uutta pääomarahastosijoitusta ja irtauduttiin neljästä rahastosta.

Ranskalainen Ventech Capital V -rahasto sijoittaa kasvuvaiheen informaatio- ja viestintä-teknologia-alan yrityksiin Euroopassa. Sijoitukset tehdään voimakkaasti kasvaville digitaalisille sektoreille, joista rahastolle on toiminta-aikanaan kertynyt laajaa kokemusta. Ventechillä on toimisto myös Suomessa. Sitran sijoitussitoumus rahastoon on 5 miljoonaa euroa.

Inventure Fund III Ky:n ensimmäinen sulkeminen tapahtui joulukuussa 110 miljoonan euron suuruisena. Se on tällä hetkellä suurin kotimainen aikaisen kehitysvaiheen teknologia-yrityksiin sijoittava pääomarahasto. Rahasto sijoittaa Pohjoismaissa ja Baltiassa mm. tulevaisuuden liikenneratkaisuja, tekoälyä, tietoliikenneratkaisuja sekä terveys- ja hyvinvointiteknologiaa kehittäviin yrityksiin. Sitran sijoitussitoumus rahastoon on 4 miljoonaa euroa.

Loppuvuoden aikana Sitra irtautui Eqvitec Teknologiarahasto I Ky:stä. Lisäksi Diamondhead Ventures L.P, Inveni Secondaries Fund II Ky sekä sen jatkorahasto Inveni Secondaries Fund II Follow-on Ky purettiin joulukuussa. Vuoden lopussa Sitralla oli sijoituksia 53 pääomarahastossa, joista 14 on peruspääomaan kuuluvia sijoituksia.

Tarkastelujaksolla kohdeyrityksiin tehtiin kaksi jatkosijoitusta (AW-Energy Oy ja KC-Holding 3 Oy) ja irtauduttiin yhdestä yrityksestä (Panphonics Oy). Sitran kohdeyrityssalkussa oli vuoden 2017 päättyessä 20 yritystä (24 yritystä vuoden 2016 lopussa).