Hallintoneuvoston katsaus 1/2019

Tarkastelujakso 14.12.2018-14.3.2019

1 Yleiskuva Sitrasta

Vaalikauden lopun lähestyminen on vauhdittanut entisestään Sitran vaikuttavuustyötä ja myös työn tavoitteiden, että tulosten esille nostamista. Eduskunnan alaisena toimijana Sitra on tukenut vaaleihin valmistautuvia puolueita sekä hallintoa omalla asiantuntemuksellaan. Jo viime kesänä valmistui työpaperi strategisen hallitusohjelman toimeenpanosta sekä tulevaisuustalon viidestä ehdotuksesta seuraavan hallitusohjelman strategisiksi tavoitteiksi. Työpaperia on esitelty eri puolueiden eduskuntaryhmille sekä puoluetoimistoille ja käytännössä kaikki eduskuntapuolueet on tavoitettu.

Helmikuussa järjestimme puoluejohdon vaalitentin yhdessä WWF Suomen ja Helsingin Sanomien kanssa. Onko meillä selkärankaa -vaalitentti pyrki selvittämään, kuinka jykeviin toimiin puolueet ovat valmiita ilmastokriisin hillitsemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Keskeinen puoluejohtajille esitetty kysymys oli, koska Suomen pitäisi saavuttaa hiilineutraalisuus. Päättäjien vastauksissa hajontaa oli paljon ja aikahaarukka jakautui 2030-2050-luvuille. Suomen ilmastopaneelin mukaan Suomen tulisi olla hiilineutraali viimeistään vuonna 2035.

Sitra on työskennellyt sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvissä projekteissa 2000-luvun alkupuolelta asti. Vuosien aikana kertyneiden oppien, löydösten ja kokemusten yhteen vetämiseksi toteutimme Tervettä menoa tulevaisuuteen -tapahtuman helmikuun 12. päivä.

Sote-työmme punaisena lankana on alusta lähtien ollut palvelujen ja palvelujärjestelmän ihmislähtöinen kehittäminen teknologiaa, dataa ja hyviä toimintatapoja hyödyntämällä. Lisäksi olemme lähteneet siitä, että sote-sektoria voi ja tulee kehittää kulloisenkin hallituksen sote-linjauksista riippumatta. Tämä siksi, että sote-uudistuksen läpimenoon on liittynyt suurta epävarmuutta – ja 8. maaliskuuta hallitus ilmoittikin, ettei sote-uudistuksen läpimenolle ole enää tällä vaalikaudella edellytyksiä.

Sitran tapahtuman puheenvuoroissa kuultiin myös terveys- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon sekä HUSin toimitusjohtajan Juha Tuomisen näkemyksiä Sitran roolista sote-kehittämisen kentällä. Molemmat painottivat puheenvuoroissaan Sitran merkitystä sote-kentän “rakentavana häirikkönä”, haastajana, verkottajana ja kokeilujen sekä uudenlaisen ajattelun ja toimintamallien vauhdittajana.

”Sitran erityiseksi ansioksi muiden ansioiden ohella on laskettava se, että te muistutatte aina lähtökohtaisesti tulevaisuudesta. Politiikassa menneisyyteen osaavat katsoa kaikki, mutta harva rohkaistuu, viitsii, osaa tai kykenee näkemään, miltä tämä kaikki näyttää tulevaisuudessa”, ministeri Saarikko sanoi puheenvuorossaan.

Sitran käytännön tekeminen kokeilujen, pilottien ja selvitysten muodossa taas esittäytyi tilaisuuden ”näyttelyosastolla”, jossa kuulumisistaan kertoi yli 40 Sitran hankekumppania vuosien varrelta. Sitran sote-evästykset ja opit koottiin samalla omaksi osiokseen www.sitra.fi-verkkopalvelussa: Sitra sotea uudistamassa 2007-2019.

Maaliskuun käynnistimme julkaisemalla Tulevaisuusbarometri 2019 -selvityksen, jossa pureuduttiin suomalaisten tulevaisuusnäkymiin: miten suomalaiset kokevat tulevaisuuden ja siihen vaikuttamisen, miten megatrendit tunnetaan sekä minkälaista tulevaisuutta suomalaiset toivovat. Barometrin mukaan lähes kaikki suomalaiset (88 %) ovat kiinnostuneita tulevaisuudesta ja uskovat, että siihen voi vaikuttaa (83 %), mutta hieman harvempi uskoo tietävänsä keinot, joilla tulevaan voi vaikuttaa (63 %). Selvitystä varten teetimme Kantar TNS:llä tammikuussa kyselyn, johon vastasi yli 2000 15 – 84-vuotiasta suomalaista.

Kokoava arviointi ja parlamentaarinen ryhmä

Sitran kokoava arviointi käynnistyi tarkastelujaksolla. Hallintoneuvoston tilaama arviointi kokoaa nimensä mukaisesti yhteen Sitran 2017-2019 tehtyjen ulkoisten vaikuttavuusarviointien tulokset ja tekee synteesin Sitran kokonaisvaikuttavuudesta ja merkityksestä yhteiskunnallisena muutosagenttina. Lisäksi arvioinnissa analysoidaan toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia ja niiden vaikutuksia Sitralle sekä kartoitetaan sidosryhmien odotuksia ja Sitran omistajien tahtotilaa. Arvioinnissa analysoidaan, mitä ovat systeemisen muutoksentekijän organisatoriset edellytykset ja miten ne Sitrassa toteutuvat.

Arviointi tukee valtiovarainministeriön kokoaman parlamentaarisen työryhmän työtä. Kokoavan arvioinnin alustavat tulokset raportoidaan Sitran hallintoneuvostolle maaliskuussa 2019 ja arviointiraportti valmistuu vaalien jälkeen aloittavan uuden hallintoneuvoston käyttöön. Parlamentaarisen työryhmän toimiaika on maaliskuun loppuun.

Alla raportointia teemojen ja toimintojen työstä tarkastelujaksolla. Aiemmissa toimintakatsauksissa raportoitu pääomasijoitustoiminnan katsausosuus on siirretty omaksi osiokseen sijoitustoiminnan raportin yhteyteen.

2 Toimintokohtaiset katsaukset

2.1 Hiilineutraali kiertotalous -teema

Suomen on mahdollista saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet kustannustehokkaasti ja vähentää päästöjä 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkastelujakson päähuomio kuvastaa osaltaan Hiilineutraali kiertotalous -teeman pyrkimystä tarjota Suomelle mahdollisuuksia hyvinvointiin maapallon kantokyvyn rajoissa. Arjen mahdollisuuksiin johdattaa verkossa tehtävä elämäntapatesti, joka on motivoinut satojatuhansia suomalaisia kestävään elämäntapaan. Sille rakentaa pohjaa myös muuttuva suomalainen koulutus, joka on ottamassa lähtökohdakseen kiertotalouden opetuksen koulutusyhteistyömme myötä.

Mistä on kyse?

Globaali kestävyyskriisi haastaa yhteiskuntamme talouden perustan ja tavan toimia. Hiilineutraali kiertotalous -teeman työ tähtää siihen, että tänä vuonna Suomi on uudenlaisen, tehokkaampaan talouteen perustuvan yhteiskunnan suunnannäyttäjä. Keskeistä on tukea Suomen yhteistä tahtotilaa menestyä kiertotalouden edelläkävijänä ja luoda tuolle uudelle, tehokkaammalle taloudelle maailmanluokan ratkaisuja. Kiertotalouden mukainen toiminta kotitalouksissa, julkisella puolella ja liike-elämässä luo edellytyksiä resurssiviisaalle ja hiilineutraalille yhteiskunnalle sekä sitä edistävälle liiketoiminnalle. Teeman työtä tehdään etenkin avainalueilla, joita on kolme: Ilmastoratkaisut, Kiertotalous ja Resurssiviisas kansalainen.

Nostot tarkastelujaksolta:

Kiertotalouden kansallisen tiekartan maaliskuussa julkaistu päivitys haastaa yrityselämän mutta ennen kaikkea valtionhallinnon laajempiin toimenpiteisiin Suomen kestävämmän talouden, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.
Viime vuoden alussa julkistettua Elämäntapatestiä on tehty jo yli 600 000 kertaa. Testi ja 100 fiksua arjen tekoa siirtyivät vuodenvaihteessa osaksi Valtioneuvoston kanslian Sitoumus2050.fi-palvelua.
Kokosimme kiertotalouden oppimateriaaleja suomalaisten peruskoulujen, lukioiden ja ammattikoulujen käyttöön. Oppimateriaalit ovat syntyneet yli 20 yhteistyöhankkeen myötä, yhteistyössä oppilaitosten kanssa.

Mitä teemalla tarkastelujaksolla tehtiin?

Julkisessa keskustelussa korostuvat yhä useammin äänenpainot, joissa peräänkuulutetaan ilmastotekoja ja vaaditaan muuttamaan yhteiskunnan rakenteita selvästi ekologisesti kestävimmiksi. Kriisitietoisuuden lisäksi ilmastokeskustelussa on korostunut huoli siitä, miten päästöjen radikaali vähentäminen onnistuu.

Tarkastelujaksolla nostimme esille tarvetta kestävän kehityksen verosiirtymälle sekä talouden uudistamiselle kohti kiertotaloutta. Koska tämä tehokkaampi talouden malli vaatii uudenlaista osaamista kaikilla aloilla, kokosimme yhteistyöhankkeidemme tuloksena syntyneet kiertotalouden oppimateriaalit kaikkien peruskoulujen, lukioiden ja ammattikoulujen käytettäviksi. Kannustimme myös suomalaisia kestäviin tekoihin arjessaan muun muassa etsimällä taloyhtiöille säästöjä sekä markkinoimalla elämäntapatestiä ja sitoumusta yhdessä valtioneuvoston kanslian kanssa. Julkistimme myös maailman johtavan kiertotaloustapahtuman WCEF 2019:n ohjelman ja ensimmäiset puhujat samaan aikaan, kun Maailman talousfoorumi oli käynnissä Davosissa.

Kiertotalous-avainalue

Yhteiskuntamme hyvinvointi tulevaisuudessa vaatii paitsi välittömiä ilmastotoimia, myös uudenlaista rahoitustapaa. Massatuotantoon ja -myyntiin perustuvasta rahoituksesta kohti kestävämpää tapaa vie maailman ensimmäinen, vuonna 2016 kiertotalouden tiekartta, joka kuvaa Suomen ensi askeleet kiertotalouteen. 13. maaliskuuta julkaistu tiekartan päivitetty versio haastaa ennen kaikkea hallinnon keskeiset päättäjät luomaan Suomeen kiertotaloutta tukevaa toimintaympäristöä.

Uudenlainen, kestävä kasvu ja tehokkaampi talous tarvitsevat myös uudenlaista osaamista. Sen juurruttamiseksi autoimme yli kymmenen kiertotalousopetuksen hankekumppanin kanssa suositulla Educa-messujen kiertotalouskampus-osastollamme opettajia ymmärtämään kiertotalousopetuksen merkityksen ja löytämään hankkeissamme kehitetyistä oppimateriaaleista heille sopivimmat. Messuilla vieraili tammikuun lopussa yli 18 000 kävijää.

Entä millaisia uusia ratkaisuja alakouluissa voi käyttää kiertotalousaiheiden opetukseen? Järjestimme siitä Opetushallituksen kanssa kilpailun. Siinä valittuja ratkaisuja kehitetään ja pilotoidaan kouluissa kevään 2019 aikana. Niiden joukosta valitaan jatkoon yksi, joka on tarkoitus ottaa käyttöön kouluissa mahdollisimman laajasti.

Suomessa etsitään jatkuvasti uusia tapoja parantaa maatalouden kannattavuutta. Samalla ruoantuotannosta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä pitäisi vähentää. Sitran tilaamassa ja Luonnonvarakeskus Luken toteuttamassa selvityksessä koottiin ensi kertaa yhteen maatiloilla jo nyt käytössä olevia ratkaisuja, jotka vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä, edistävät kiertotaloutta ja tuovat taloudellisia säästöjä. Osa maatiloista hyödyntää jo ratkaisuja ja entistä useamman tilan kannattaisi ottaa niistä mallia.

Resurssiviisas kansalainen -avainalue

Kestävämpi tulevaisuus edellyttää rakenteellisten muutosten lisäksi sitä, että me suomalaiset innostumme tekemään fiksuja valintoja arjessa. Tähän kehittämämme elämäntapatesti on noteerattu myös kansainvälisesti. Kestävät arjen valinnat kiinnostavat: Suomessa testiä on tehty jo noin 600 000 kertaa.

Elämäntapatesti ja 100 fiksua arjen tekoa -listaus muodostavat pitkäaikaisen työkalun suomalaisille, kun ne siirtyivät osaksi Valtioneuvoston kanslian Sitoumus2050.fi-palvelua. Uusi Kestävät elämäntavat -palvelu lanseerattiin vuodenvaihteessa. Sen avulla jokainen suomalainen voi tehdä henkilökohtaisen suunnitelman oman hiilijalanjälkensä pienentämisestä ja valita ne arjen teot, joihin on itse valmis sitoutumaan. Sitoumus2050-palvelu on osa Suomen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus -työmallia, joka on Suomen keskeisin väline YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman eli Agenda 2030:n toimeenpanossa.

Kansalaisjärjestöt voivat olla merkittävässä roolissa arjen muutosten tekemisessä. Järjestöille ja yhdistyksille suunnatussa Maapalloliiga-haastekilpailussa ja kehitysohjelmassa olemme sparranneet osallistujia hiomaan ratkaisujaan entistä vaikuttavammiksi. Vaatteiden pidempään käyttöön kannustava #Lempivaate -kampanja voitti helmikuussa pääpalkinnon, eli 20 000 euroa, ratkaisun jatkokehitykseen.

Yrityksillä on keskeinen rooli kestävien kuluttajaratkaisujen esiin tuomisessa. Sitran Fiksu arki goes China -kehitysohjelma tukee suomalaisyritysten kestävän arjen tuotteiden ja palvelujen kansainvälistymistä. Keväällä 2018 toteutettu Fiksu arki -yrityskilpailu toi yhteen pienet ja suuret yritykset, ja sparrasi kestävän kuluttajaliiketoiminnan kehittämistä ketterien kokeilujen avulla. Fiksu arki saa jatkoa helmikuussa lanseeratussa Business Finlandin Bio and Circular Finland -ohjelmassa.

Ilmastoratkaisut

Ilmastonmuutoksen hillitsemisellä ja päästöjen vähentämisellä on kiire sekä Suomessa että maailmalla. Ilmastoratkaisut-avainalue analysoi toimia, joilla päästöjä voidaan leikata ripeässä aikataulussa sekä visioi uusia ratkaisuja Suomen kunnianhimoisen ilmastopolitiikan edistämiseksi Suomessa.

Jatkuvassa kasvussa oleva lentoliikenne aiheuttaa jo nyt runsaasti päästöjä. Kartoitimme Suomen ympäristökeskuksen SYKEn kanssa lentomatkustuksen päästöjä ja päästöjen vähentämisen keinoja tammikuussa julkaistussa selvityksessämme. Mikäli lentämisen kasvutahti ei hidastu, nojaavat lentomatkustamisen päästöjen vähennykset uusiutuvien polttoaineiden kehitykseen. Selvitys herätti runsaasti keskustelua sekä tiedotusvälineissä että sosiaalisessa mediassa.

Verotus ja tuet ovat tehokas keino ohjata kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä. Sitra valmistelee parhaillaan selvitystä budjettineutraalisti toteutettavasta kestävän kehityksen verouudistuksesta, joka julkistetaan huhtikuun alussa. Verouudistuksella voidaan parhaimmillaan tukea työllisyyden, kilpailukyvyn ja talouden kasvua ja vähentää samanaikaisesti päästöjä. Nyrkkisääntönä tulee olla, että verotetaan enemmän päästöjä ja luonnonvarojen kulutusta ja vähemmän työtä ja yrittämistä. Selvitys käsittää kolme eri mallinnusta, jotka tarjoavat tulevalle hallitukselle työkaluja lähteä toteuttamaan reilua siirtymää kohti päästötöntä Suomea.

2.2 Uudistumiskyky

Tarkastelujakson aikana Uudistumiskyky-teema järjesti Sitran soteen liittyvää työtä yli kymmenen vuoden ajalta yhteen vetävän Tervettä menoa tulevaisuuteen -tapahtuman sekä jatkoi muutenkin työtään sote-palvelujen uudistumisen, verkottamisen ja johtamisen kehittämiseksi. Tämän lisäksi teemalla jatkettiin kansanvallan elinvoimaisuuden sekä hallintokoneiston uudistumiskyvyn tukemista. Lisäksi kahden avainalueen työ tuli suunnitellusti päätökseensä.

Mistä on kyse?

Sitran Uudistumiskyky-teema vahvistaa erilaisten toimijoiden uudistumiskykyä siten, että ihmiset ovat muutoksen tärkein voimavara. Kyky muuttaa omaa toimintaa on nopeasti muuttuvassa maailmassa niin yksilön, yhteisön kuin koko kansakunnan elinehto.

Työtä tehdään tällä hetkellä kahdella avainalueella, jotka ovat Ihminen edellä – valintakokeilut sote-palveluissa, ja Kansanvallan peruskorjaus. Hyvinvoinnin palveluoperaattori -avainalue päättyi vuodenvaihteessa, samoin Julkisen sektorin johtaminen -avainalue. Lisäksi teeman alla saatiin tarkastelujakson aikana päätökseen Sote-järjestäjän työkalut -hanke, jossa kehitettiin työkaluja usean, monialaisen toimijan muodostaman sote-palveluverkoston johtamiseen.

Nostot tarkastelujaksolta:

Tervettä menoa tulevaisuuteen -tilaisuus kokosi yhteen yli 500 sote-vaikuttajaa pohtimaan, miltä näyttää terveyden ja hyvinvoinnin tulevaisuus sekä tutustumaan Sitran soteen liittyviin projekteihin viimeksi kuluneiden yli kymmenen vuoden ajalta. Projektit oli tilaisuudessa jaettu viiden teeman alle, jotka olivat data, palvelut, yhteistyö, hyvinvointi ja rahoitus.
Syyskuussa Kajaanista alkanut 18 maakunnan alueella kiertänyt Soteuttamo 2.0-kiertue päättyi tammikuussa Turkuun ja Helsinkiin. Tähän TEMin ja Sitran rahoittamaan ohjelmaan osallistui lähes 1 600 henkilöä ja kerätyn palautteen perusteella 95 prosenttia osallistujista suosittelisi tilaisuutta kollegalle.
Eduskunnan puhemiehistön alaisuudessa tapahtuvaa eduskuntatyön kehittämistä tuettiin mm. osallistumalla kansanedustajien työn kehittämiseen liittyvän, kansanedustajille suunnatun kyselyn tekemiseen sekä kyselyä täydentävien haastattelujen valmisteluun.

Mitä teemalla tarkastelujaksolla tehtiin?

Tarkastelujakson suurin ponnistus oli helmikuun 12. päivä Messukeskuksessa järjestetty Tervettä menoa tulevaisuuteen -kutsuvierastilaisuus keskeisille suomalaisille sote-vaikuttajille. Tilaisuuden seminaariosiossa heräteltiin ja esiteltiin ajatuksia maailman muutoksen nopeudesta ja mittakaavasta sekä sen vaikutuksista terveyteen, hyvinvointiin sekä niihin liittyviin palveluihin. Sitran käytännön tekeminen kokeilujen, pilottien ja selvitysten muodossa taas esittäytyi tilaisuuden ”näyttelyosastolla”, jossa kuulumisistaan kertoi yli 40 Sitran hankekumppania vuosien varrelta. Sitran sote-evästykset ja opit koottiin samalla omaksi osiokseen www.sitra.fi-verkkopalvelussa: Sitra sotea uudistamassa 2007-2019.

Kansanvallan peruskorjaus

Kansanvallan peruskorjaus -avainalue on jatkanut päätöksenteko- ja hallintojärjestelmää sekä kansalaisten osallistumista koskevaa uudistamistyötä ja sen tukemista.

Eduskunnan puhemiehistön alaisuudessa tapahtuvaa eduskuntatyön kehittämistä on tuettu muun muassa osallistumalla kansanedustajien työn kehittämiseen liittyvän, kansanedustajille suunnatun kyselyn tekemiseen sekä kyselyä täydentävien haastattelujen valmisteluun.

Eduskuntapuolueiden yhteisessä kehittämishankkeessa on valmisteltu puoluetoiminnan kansainvälistä selvitystä, jolla haetaan uusia hyviä käytänteitä puoluetoiminnan osalta. Puoluesihteereille on valmistelu kesäkuulle opintomatkaa Roomaan. Tarkoituksena on tutustua Italian poliittisen tilanteeseen ja erityisesti puoluejärjestelmää ja puolueiden uusia toimintatapoja koskeviin muutoksiin.

Valtioneuvoston toimintakyvykkyyden osalta on käynnistetty selvitys, jolla pyritään löytämään erilaisissa hallituskokoonpanoissa, ml. vähemmistöhallitusvaihtoehto, ja vaativissa toimintaympäristöhaasteissa, esimerkiksi kompleksisissa ilmiöpohjaisissa kokonaisuuksissa, mahdollisimman toimiva malli valtioneuvoston ytimen osalta. Osana selvitystä tehdään kansainvälinen tarkastelu, jossa erityisesti OECD:n centre of government-viitekehyksessä vertaillaan eri maiden käytäntöjä sekä Suomen vahvuuksia ja heikkouksia valtioneuvoston ytimen osalta. Kansainvälisen vertailun ja analyysin tekee OECD:n entinen pitkäaikainen johtaja Rolf Alter. Selvitykset valmistuvat ennen vaalikauden loppua.

Kansalaisten uusien osallistumistapojen osalta on käynnistetty selvitys, jolla pyritään Sitran aiempaan työhön tukeutuen löytämään demokratian vahvistamiseksi kansainvälisesti parhaita esimerkkejä ja käytänteitä. Samalla selvitetään myös demokraattisen kehityksen keskeisiä vastavoimia ja niiden kehitystekijöitä.

Ihminen edellä – valintakokeilut sote-palveluissa

Ihminen edellä -avainalueen tärkeimpiä muutostavoitteita ovat olleet ihmisten valinnanvapauden ja vaikutusmahdollisuuksien laajeneminen sotessa, palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen sekä sote-palvelutuotannon monipuolistaminen ja kilpailukyvyn kohentaminen.

Marraskuun lopussa julkistettiin avainalueen hankkeena kehitetty digitaalinen työkalu Terveyshyötyarvio, jonka avualla voidaan todentaa terveyseroja ja terveyshyötyjä erityisesti perusterveydenhuollossa. Samassa seminaarissa kerrottiin myös kansainvälisen hyvinvointianalyytikko -koulutusohjelman tuloksista, jotka tiivistettiin From Big Data to Myhealth -julkaisun muotoon.
Molemmat hankkeet tähtäävät siirtymiseen suoriteperusteisista sote-palveluista vaikuttavuusperusteiseen palvelujärjestelmään.

Avainalueen asiantuntijat vaikuttivat tarkastelujakson aikana sekä STM:n valinnanvapaus-pilottihankkeiden että palvelusetelikokeilujen ohjausryhmässä sekä projektiryhmässä. Vaikuttamisen keskiössä oli se, miten uusissa valinnanvapausmekanismeissa voitaisiin hyödyntää mahdollisimman paljon investointi- ja vaikuttavuusperusteista ajattelua valmisteilla olevan lain puitteissa. Tähän liittyen maaliskuussa julkaistaan Sitran selvitys Henkilökohtainen budjetti ajattelu- ja toimintatapana.

Sote-asiakkaiden valinnanvapaus ja vaikutusmahdollisuudet eivät voi toteutua ilman monipuolista tuottajakenttää ja uusia palvelumalleja. Palvelutuottajien kilpailukyvyn ja monipuolisuuden lisäämiseksi Ihminen edellä -projektin päätoimia ovat olleet Soteuttamo-kumppaniohjelma, Pk-yritysten kilpailukyvyn kehittämiseen keskittyvät Kiihdyttämöt sekä Huomisen terveyskeskusliiga (HTK) julkisten terveysasemien kilpailukyvyn kehittämiseksi.

Syyskuussa Kajaanista alkanut 18 maakunnan alueella kiertävä Soteuttamo 2.0-kiertue päättyi tammikuussa Turkuun ja Helsinkiin. Tähän TEMin ja Sitran rahoittamaan ohjelmaan osallistui lähes 1600 henkilöä ja kerätyn palautteen perusteella 95 prosenttia osallistujista suosittelisi tilaisuutta kollegalle.

Hyvinvoinnin palveluoperaattori

Hyvinvoinnin palveluoperaattori -avainalue on valmistellut toimintamallia uudelle, yhden luukun toimijalle, joka kokoaisi hyvinvointidataa ja tarjoaisi sitä tietoturvallisesti tutkijoille ja palveluiden kehittäjille.

Hyvinvointidatan nykyistä sujuvampi käyttö on edellyttänyt myös lainsäädäntötyötä. Laki sosiaali- ja terveystietojen tietoturvallisesta toissijaisesta käytöstä eteni eduskuntakäsittelyssä, kun sosiaali- ja terveysvaliokunta antoi mietintönsä 1. maaliskuuta. Valiokunnan esitys mahdollistaa Suomen mittavien sote-tietojen hyödyntämisen tilastointiin ja tutkimukseen kuten myös kehittämis- ja, innovaatiotoimintaan, opetukseen, tietojohtamiseen, viranomaisohjaukseen ja -valvontaan. (STM:n tiedote)

Yhden luukun palvelun visio ja rakennusvälineet sekä suositukset on koottu Huomisen hyvinvointia datasta -selvitykseen, joka julkaistiin viime vuonna hankkeen päätöstilaisuudessa. Lupaviranomaisen ja palveluoperaattorin perustamiseen tähtäävä työ luovutettiin Sitrasta sosiaali- ja terveysministeriöön, joka hyödyntää hankkeen tuotoksia uusien toimijoiden perustamisessa. Yhteenveto avainalueesta on julkaistu verkkosivuillamme.

Avainalue päättyi 31.12.2018.

Julkisen sektorin johtaminen

Julkisen sektorin johtaminen -avainalue päättyi suunnitellusti vuoden 2018 lopussa. Se tuki julkishallinnon johtamisen ja johtamiskulttuurin uudistamista vuosina 2017–2018.

Avainalueen toiminnalliset painopisteet olivat seuraavat:

Uudistuva julkinen sektori – mahdollistava johtaminen -koulutus: Pitkäkestoiseen Uudistuja-koulutukseen osallistui vajaan kahden vuoden aikana yhteensä 140 henkeä eli kaikkien 12 ministeriön johtoryhmät ja viiden viraston (Kela, Väestörekisterikeskus, Valtiontalouden tarkastusvirasto, Viestintävirasto ja Opetushallitus) ylintä johtoa. Koulutuksella vahvistettiin hallinnon joustavuutta, uudistumiskykyä ja yhtenäisyyttä sekä näihin liittyvää johtamisosaamista. Koulutusohjelma sai osallistujilta erinomaista palautetta ja kaikkien kuuden kurssin osallistumisasteet olivat poikkeuksellisen korkeat (80–90 prosenttia). Vuoden 2019 alusta Uudistuja-koulutusohjelman tuottaminen siirtyi Sitran rahoittamana valtiolle. Valtiovarainministeriön ja Sitran välinen sopimus kattaa uudet tuotannot vuosille 2019–2020 sekä kokonaan uuden kansainvälisen ohjelman suunnittelun ja pilotoinnin vuonna 2019. Koulutusten käytännön suunnittelu- ja tuotantovastuun VM on siirtänyt eteenpäin HAUSille. Lue lisää.
Siilonmurtajat -kokeilut: Kokeiluja varten järjestettiin valtionhallinnossa avoin haku, joka tuotti kaikkiaan runsaat 50 ehdotusta. Fasilitointiin valittiin neljä kokeilua: CBRNE-koordinaatio, Kestävän kehityksen verkosto ja osaamisen liikkuvuus, Fans of Finland -strategian ja verkoston luominen sekä Luovan tulosohjausmallin rakentaminen, joista lisätietoja löytyy täältä. Kokeilut pureutuivat etenkin julkishallinnon poikkihallinnolliseen johtamiseen ja palveluihin.
Ilmiömäinen julkinen hallinto -keskustelualoite: Elokuussa 2018 julkaistu aloite sisältää kahdeksan ehdotusta toimenpidekokonaisuuksiksi. Niiden tavoitteena on auttaa maan hallitusta ja ministeriöitä uudistamaan toimintaansa yhä strategisempaan, pitkäjänteisempään ja yhtenäisempään suuntaan.Joulukuussa keskustelualoitteen jatkoksi julkistettiin työkaluja ilmiölähtöisen suunnittelun tueksi. Työpohjat auttavat hahmottamaan yhteiskunnallisia ilmiöitä ja hakemaan niihin poikkihallinnollisia ratkaisuja. Ne laadittiin etenkin hallinnon tarpeisiin, mutta niistä voi olla yhtä lailla hyötyä myös muille toimijoille, kuten puolueille, yrityksille ja järjestöille.

2.3 Uusi työelämä ja kestävä talous

Tarkastelujakson aikana Osaamisen aika – Elinikäisestä oppimisesta kilpailukykyä ja hyvinvointia -projektikokonaisuus käynnistyi ja julkisti keskeisten toimijoiden yhteisen tahtotilan elinikäisestä oppimisesta.

Mistä on kyse?

Sitran Uusi työelämä ja kestävä talous -teema edistää työelämän uudistumista, elinikäistä oppimista ja kestävää taloutta. Sen painopisteet ovat elinikäinen oppiminen, datatalous ja strateginen kasvupolitiikka. Teemaan kuuluu lisäksi projekti, jonka tehtävänä on varmistaa vuoden 2017 lopussa päättyneen Vaikuttavuusinvestoiminen-avainalueen vaikuttavuus ja onnistunut irtautuminen Sitrasta sekä strateginen projekti Työelämän järjestöjen round table.

Nostot tarkastelujaksolta:

Sitran fasilitoima, kolmenkymmenen yhteiskunnallisen toimijan yhteinen tahtotila elinikäisestä oppimisesta julkaistiin helmikuussa. Maaliskuussa on rahoituksen periaatteiden vuoro.
Vantaan kaupunki kertoi tammikuussa Lapset-SIB-hankkeestaan, jossa neurologisesti oireileville lapsille ja heidän perheilleen tarjotaan aikaista tukea. Alkuvuodesta varmistui myös, että TEM:n valmistelema Työllisyys-SIB etenee keväällä kohti käytäntöä.
Selvitimme kansalaiskyselyllä, mitä ihmiset ajattelevat oman henkilödatansa käytöstä ja miten hyvin he ovat perillä omista digitaalisista oikeuksistaan. Kysely toteutettiin samanaikaisesti Suomessa, Hollannissa, Saksassa ja Ranskassa.

Mitä teemalla tarkastelujaksolla tehtiin?

Osaamisen aika

Lokakuun alussa 2018 Sitrassa käynnistyi Osaamisen aika – Elinikäisestä oppimisesta kilpailukykyä ja hyvinvointia –projektikokonaisuus. Kolmivuotisen avainalueen tavoitteena on vauhdittaa elinikäisen oppimisen politiikkaa, jossa osaamista tarkastellaan hyvinvoinnin rakennusaineena ja siihen käytetyt resurssit nähdään investointeina Suomen kilpailukykyyn.

Elinikäisen oppimisen politiikka rakentuu toimivasta ohjaus- ja rahoitusjärjestelmästä sekä koulutusjärjestelmästä, joka takaa jokaiselle suomalaiselle laajan osaamispohjan ja jatkuvan oppimisen edellytykset erilaisissa elämänvaiheissa ja -tilanteissa.

Viime syksyn ja alkuvuoden aikana Sitra on järjestänyt useita työpajoja, joissa keskeiset sidosryhmät ovat työstäneet elinikäisen oppimisen tahtotilaa ja rahoituksen periaatteita. Työhön on osallistunut Sitran kutsusta 30 organisaatiota – niiden ylin johto ja asiantuntijat – koulutuksen, työelämän ja hallinnon aloilta. Sitran tiimi on fasilitoinut yhteistä työskentelyä, koostanut tausta-aineistoja ja jalostanut sisältöjä keskustelujen pohjalta.

Ensimmäinen merkittävä välietappi saavutettiin helmikuun alussa, kun toimijoiden yhteinen kannanotto Kohti osaamisen aikaa – 30 yhteiskunnallisen toimijan yhteinen tahtotila elinikäisestä oppimisesta valmistui. Tahtotila ja sen neljä teesiä sisältävät vision pitkän aikavälin elämän mittaisen oppimisen kehittämissuunnasta. Seuraavaksi samat tahot laativat elinikäisen oppimisen rahoituksen periaatteet, jotka julkistetaan maaliskuussa. Aiheen toivotaan nousevan kevään eduskuntavaalien jälkeen keskeiseksi osaksi seuraavaa hallitusohjelmaa.

IHAN^® – Ihmislähtöinen datatalous

Datasta on tullut maailman arvokkain resurssi, mutta nykyisillä toimintamalleilla siitä hyötyvät eniten muutamat suuryritykset, jotka keräävät palvelujensa käyttäjien datan itselleen. Reilu datatalous sen sijaan hyödyttäisi kaikkia. Yhtenäinen toimintatapa avaisi mahdollisuuksia käyttäjälähtöisille innovaatioille ja liiketoiminnalle. IHAN-avainalue pyrkii luomaan Euroopan laajuiset pelisäännöt reilulle datataloudelle.

Selvitimme kansalaiskyselyllä, mitä ihmiset ajattelevat oman henkilödatansa käytöstä ja miten hyvin he ovat perillä omista digitaalisista oikeuksistaan. Kysely toteutettiin samanaikaisesti Suomessa, Hollannissa, Saksassa ja Ranskassa. Kysely paljasti, että ihmisten luottamuspula on pullonkaula digitaalisen liiketoiminnan kasvulle. Kantar TNS:n kokoama tutkimusraportti ja raakadata ovat avoimesti hyödynnettävissä verkkosivuiltamme suomeksi ja englanniksi. Tämän jatkona toteutamme datanjalanjälkitestin myöhemmin tänä vuonna. Kyselyn tuloksia ja EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) vaikutuksia puitiin Sitra Debatissa, jonka tallenne löytyy Sitra.fistä

Kansalaiskyselyn luontevana jatkona toteutamme keväällä tutkimuksen, joka pureutuu neljässä Euroopan maassa sijaitsevien yritysten valmiuteen implementoida reilun datatalouden pelisääntöjä liiketoimintaansa ja nykytilanteeseen henkilödatan käsittelyssä. Kysely toteutetaan samoissa maissa, kuin edellä mainittu kansalaiskysely.

IHAN-toimintamalliin liittyvä tekninen työ on käynnistynyt ja olemme työstäneet IHAN-vaatimusmäärittelydokumenttia (IHAN® Blueprint), jossa kuvataan IHAN-ekosysteemin perustaa liiketoiminnan ja teknisten vaatimusten näkökulmasta. Luonnos oli avoimesti kommentoitavana. Vaatimusmäärittelyitä hyödynnetään IHAN-pilottiprojekteissa, joita varten avattu haku keräsi 33 laadukasta hakemusta useista maista. Hakemusten käsittely on parhaillaan käynnissä.

Tekninen määrittelytyö jatkui tammikuussa käynnistyneellä työpajasarjalla. Järjestämme yhdessä Suomen Standardisoimisliiton kanssa teknisiin määrittelyihin liittyvän työpajasarjan CEN-CENELEC-standardointijärjestön mallin mukaan.

Kokoamme askeleet kohti reilua datataloutta IHAN-keskustelupaperiin, joka toimii valmistuttuaan keskustelunavaajana sekä kotimaassa että kansainvälisessä valmistelutyössä. Työ käynnistyi loppuvuodesta keskeisten päättäjien haastatteluilla. Reilusta datataloudesta keskustellaan paperin pohjalta muun muassa Vision Europe -tapahtumassa, joka kokoaa eurooppalaisten ajatushautomoiden johdon 1.–2. huhtikuuta Helsinkiin. Reilu datatalous on teemana myös 11.–13.6. Helsingissä järjestettävissä HIMSS Europe- ja Health 2.0 -konferensseissa.

Vaikuttavuusinvestoimisen tuki

Vaikuttavuusinvestoimisen tuen tiimi jatkaa vaikuttavuusinvestoimisen tunnettuuden ja markkinan kehittämistä tulosten hankintaa ja SIB-hankkeita painottaen.

Vaikuttavuusinvestoimisen kansallinen ohjausryhmä ehdottaa, että Suomeen perustetaan tulostenhankintarahasto. Kannanotossa todetaan, että valtioneuvoston yhteinen tulostenhankintarahasto vauhdittaisi sekä julkisen sektorin tulosperusteisia hankintoja että vaikuttavuussijoittamista kokonaisuudessaan. Rahastosta maksettaisiin tulospalkkio sellaisista hankkeista, joissa yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä syntyy yhteiskunnallista hyötyä. Tulospalkkion maksu edellyttää, että etukäteen sovitut, mitattavat tavoitteet saavutetaan.

Tulosperusteisista hankkeista, kuten SIB-sopimuksista, saatavat hyödyt jakautuvat tyypillisesti useille eri hallinnonaloille. Siilo-ongelmasta päästään eroon, jos tulospalkkioiden maksatuksesta vastaa tulostenhankintarahasto.

Yksi vaikuttavuusinvestoimisen toteutusmuodoista on tulosperusteinen rahoitussopimus eli SIB-malli. Se mahdollistaa julkiselle sektorille etupainotteiset investoinnit esimerkiksi ennakoivaan ja ehkäisevään toimintaan – ja sitä kautta lisää hyvinvointia sekä kustannussäästöjä. Sijoittajat kantavat taloudelliset riskit ja julkinen sektori maksaa vain tuloksista.

Tammikuussa 2019 varmistui, että pitkäaikaistyöttömien työllistymistä edistävä SIB etenee työ- ja elinkeinoministeriön johdolla suunnitellusti kohti käytäntöä.

Myös kunnille lisäresursseja mahdollistava, lasten ja nuorten hyvinvointiin pureutuva SIB-kokonaisuus on lähtenyt kunnolla liikkeelle. Vantaa julkisti oman hankkeensa tammikuussa ja hankehallinnoija FIM kerää parhaillaan varoja SIB-rahastoon. Lue lisää.

Vantaa aikoo tarjota varhaista tukea sellaisille neuropsykologisesti oireileville lapsille, joilla on lieviä käytöshäiriöitä. Tällaiset lapset ja heidän perheensä putoavat liian usein nykyisten tukijärjestelmien ulkopuolelle. Hämeenlinnassa Lapset-SIB-hankkeen turvin ehkäistään nuorten syrjäytymistä pitkäkestoisella, yli kymmenen vuotta kestävällä tuella. Haminassa, Helsingissä ja Lohjalla neuvottelut SIB-sopimuksista jatkuvat vielä.

Valmistelussa ovat niin ikään ikääntyneiden itsenäisen toimintakyvyn edistämiseen ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn pureutuvat SIBit. Myös tulosperusteisen ympäristörahaston (EIB) valmistelu etenee yhteistyössä ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa.

Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella vaikuttavuusinvestoiminen tuodaan esiin osana laajempaa hyvinvointitalouden teemakokonaisuutta. Näkökulmana on etenkin tulosten hankinta ja SIB-mallin hyödyntäminen sen käytännön toteutuksessa. Tältä osin puheenjohtajuuskauden valmistelut ovat jo alkaneet ja niihin osallistuu Sitran lisäksi kymmenen EU-maata ja Euroopan Investointipankki. Suunnitelmissa on muun muassa tukea EU:n ja kansallisten tulostenhankintarahastojen syntymistä.

2.4 Ennakointi ja strategia -toiminto

Tarkastelujakson aikana toiminto julkaisi Heikot signaalit tulevaisuuden avartajina -selvityksen, koordinoi sadan rakentavan yhteiskunnallisen keskustelun Erätauko-päivän, toteutti Tulevaisuusbarometri-kyselyn, ja jatkoi Sitran toiminnan vaikuttavuuden arviointia.

Mistä on kyse?

Ennakointi ja strategia -toiminto tuo suomalaiseen yhteiskuntaan ja tiedon ekosysteemiin pitkäjänteisesti tulevaisuuden kehityssuuntia luotaavia selvityksiä ja ennakointitietoa. Ennakointityössä painopisteet ovat yhteiskunnallinen analyysi- ja selvitystoiminta, oma ja kansallinen ennakointityö sekä sidosryhmäyhteistyö erityisesti erilaisten kohtaamisten, dialogin ja yhteistyöprosessien rakentamiseksi tiedontuottajien ja päätöksentekijöiden välille. Strategia-perustoiminto vastaa Sitran strategiaprosesseista, vaikuttavuusarvioinnista, tietopalveluista sekä ydinkyvykkyyksistä.

Nostot tarkastelujaksolta:

Sitra julkaisi Heikot signaalit tulevaisuuden avartajina –selvityksen, jonka tavoitteena on haastaa olemassa olevia tulevaisuuskuvia ja antaa työkaluja tulevaisuuksien avartamiseen.
Sitra järjesti ensimmäisen kansallisen Erätauko-päivän 29.1. Päivän aikana kuka tahansa sai järjestää rakentavan keskustelun ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Keskusteluja järjestettiin sata 26 paikkakunnalla ja niihin osallistui yli tuhat ihmistä.
Sitra teetti Kantar TNS:llä Tulevaisuusbarometri-kyselyn, jonka pohjalta julkaistiin 1.3. kansainvälisenä tulevaisuuspäivänä Tulevaisuusbarometri 2019 -selvitys. Kyselyyn vastasi yli 2000 suomalaista ja siinä kysyttiin suomalaisten näkemyksiä tulevaisuudesta: kiinnostaako tulevaisuus, voiko siihen vaikuttaa ja miten?

Mitä toiminnossa tarkastelujaksolla tehtiin?

Sitra aloitti vuoden voimakkaasti julkistamalla 10.1. Heikot signaalit tulevaisuuden avartajina -selvityksen. Selvitystä varten Sitran ennakointitoiminto keräsi ja analysoi satoja heikkoja signaaleja vuoden 2018 aikana. Kerättyjen signaalien pohjalta nostettiin kuusi kysymystä tulevaisuuteen liittyen: mikä on ihminen, kuka päättää ja miten, mitä tulevat sukupolvet ihmettelevät nykyajasta, miten teemme asioita tulevaisuudessa, miten teknologiaa voi käyttää väärin ja pitäisikö maailman olla suunnitteluprojekti? Selvitys sisältää myös useita työkaluja heikkojen signaalien havaitsemiseen ja hyödyntämiseen. Signaalityö täydentää Sitran megatrendejä ja visiotyötä.

Erätauko-hankkeessa kehitettiin vuoden 2017 aikana tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua. Taustalla on huoli keskustelukulttuurin kärjistymisestä sekä kasvavista kuiluista ihmisten ja ihmisryhmien todellisuuksien välillä. Yhteiskuntamme tarvitsee rakentavaa keskustelua, sillä se on toimivan demokratian perusedellytys. Vuonna 2018 Erätauon tavoitteena oli, että eri organisaatiot ympäri Suomen järjestävät rakentavia keskustelutilaisuuksia hyödyntäen Erätauon menetelmiä ja työkaluja.

Erätauko-päivänä (29.1.) kuka tahansa saattoi järjestää oman rakentavan keskustelun ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Tavoitteena oli selvittää, mikä meitä estää toimimasta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi heti. Keskusteluita toteutettiin sata eri puolilla Suomea ja yhden päivän aikana keskusteluihin osallistui yli tuhat ihmistä. Järjestäjinä oli niin kyläyhdistyksiä, ympäristöjärjestöjä, kaupunkeja, julkishallintoa, kouluja, yrityksiä ja yksityishenkilöitä. Sitra tarjosi kaikille järjestäjille kattavan apupaketin keskustelun järjestämiseen. Keskusteluiden järjestäjien mukaan noin 40 prosentissa keskusteluista oli mukana ihmisiä, jotka eivät ole aiemmin osallistuneet yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Erätauko-päivänä Sitra järjesti myös Erätauko elämään -iltatilaisuuden, jossa osallistujien kanssa pohdittiin, miten koko Suomi saadaan täytettyä dialogilla. 93 prosenttia palautekyselyyn vastanneista sanoi innostuneensa Erätauosta ja ottavansa sen käyttöön.

Muut ennakoinnin hankkeet

Marraskuussa julkaistiin pitkän julkaisuprosessin jälkeen koulutuksen tulevaisuutta käsitelleen ennakointihankkeen lopputuotoksena Palgrave-Macmillanin kustantama kirja Sustainability, Human Well-being and the Future of Education. Kirjan sähköistä versiota on ladattu alkuvuoteen mennessä jo lähes 60 000 kertaa ympäri maailmaa.

Tieto päätöksenteossa hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa ja kokeiluja siitä, kuinka monimutkaisia ilmiöitä koskeva yhteiskunnallinen päätöksenteko voisi hyödyntää vuorovaikutusta, eri muotoisen tiedon synteesiä sekä yhteistä tiedon tulkintaa. Tarkastelujaksolla projekti julkaisi selvityssarjan ja järjesti 30.11. sen tuloksia dialogisesti käsitelleen seminaarin.

2.5 Yhteiskunnallinen koulutus

Tarkastelujakson aikana Sitra Lab (ent. Sitra-foorumit) käynnistyi ja Sitran ja Heurekan yhteistyönäyttely sulki ovensa tavoittaen 250 000 kävijää. Ratkaisu 100 -haastekilpailun evaluointitutkimus puolestaan herätti kiinnostusta Lontoossa.

Mistä on kyse?

Sitran yhteiskunnallinen koulutustoiminta kokoaa päättäjiä ja muutoksentekijöitä kehittämään huomisen menestyvää Suomea yhdessä. Koulutuksen fasilitointiosaamista hyödynnetään myös poikkileikkaavasti Sitran teemojen tukena. Lisäksi toiminnossa toteutetaan Osaamisen aika -avainaluetta.

Nostot tarkastelujaksolta:

Sitran ja Heurekan yhteistyönäyttely keräsi yhteensä liki 250 000 kävijää
Ensimmäinen Sitra Lab käynnistyi avoimella osallistujahaulla aiheenaan lasten ja nuorten eriarvoistuminen.

Mitä toiminnossa tarkastelujaksolla tehtiin?

Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta

Sitran ja Heurekan yhteistyönäyttely Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta sulki ovensa 13.1.2019. Maailmalla myllääviin megatrendeihin perustuva näyttely keräsi yhteensä liki 250 000 kävijää pohtimaan omaa rooliaan yhteisen tulevaisuuden rakentamisessa.

Näyttely matkaa seuraavaksi MOD.-tiedekeskukseen Etelä-Australian Adelaideen. Etelä-Australian yliopiston tiedekeskus on tulevaisuuteen suuntautuva ja aikoo avata oman versionsa näyttelystä marraskuussa 2019. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Heureka myy näyttelynsä konseptin ulkomaille.

Sitra Lab (ent. Sitra-foorumi)

Ensimmäinen Sitra Lab käynnistyi helmikuussa 2019 aiheenaan lasten ja nuorten eriarvoistuminen. Sitra Lab rakentuu aiempien, paljon kiitosta saaneiden Elinvoima-foorumeiden sekä haastekilpailutoteutusten pohjalle. Sitra Lab syventää ymmärrystä yhteiskuntamme kiperimmistä ongelmista, kerää poikkiyhteiskunnallisen joukon asiantuntijoita, tekijöitä ja rahoittajia kulloinkin aiheeksi valitun haasteen äärelle oppimaan jo tehdystä ja tutkitusta sekä kehittämään ja käynnistämään innovaatioprosesseja.

Sitra Lab tähtää yhteistoiminnallisen kulttuurin edistämiseen. Se kehittää, konseptoi ja jakaa avoimeen käyttöön yhteiskunnalliseen muutokseen tähtääviä menetelmiä.

Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus ja koulutuksen alumnitoiminta

Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen 13. kurssi päättyi 14.11.2018 mukanaan 28 päättäjää ja vaikuttajaa yhteiskunnan eri sektoreilta. Koulutus yhdistää arjen hyvinvoinnin, talouden realiteetit ja maapallon rajojen tuomat reunaehdot pitkäjänteiseen päätöksentekoon sekä monimutkaisen maailman vaatimaan uuteen johtajuuteen. Sarjassaan neljästoista kurssi järjestetään syksyllä 2019. Keväällä 2019 kurssia ei järjestetä eduskuntavaalien takia.

Ratkaisu 100

Brittiläinen ajatushautomo Nesta nosti Digital Frontrunners: Designing inclusive skills policy for the digita age -raportissaan Ratkaisu 100 -voittajatiimi Headai:n esimerkillisenä digitaalisen ajan osaamisen tunnistamisen ratkaisuna.

Toinen kilpailun voittajatiimeistä Positiivinen CV tekee kokeiluja Helsingin ja Vantaan peruskouluissa Positiivisen CV:n digipalvelun kehittämiseksi. Tarkastelujakson aikana tiimi sai myös Business Finlandin 50 000 euron lisärahoituksen palvelun kansainvälistymistä varten. Tarkastelujakson aikana julkaisimme myös kansainväliselle yleisölle kohdennetun englanninkielisen version Ratkaisu 100:n evaluointiraportista Sparking social innovation through challenge prizes, jossa pyrittiin analysoimaan erityisesti niitä tapoja, joilla kilpailuun osallistuneet tiimit hyötyivät haastekilpailusta. Selvityksen mukaan kilpailut voivat merkittävästi vauhdittaa uusien ratkaisujen syntyä. Selvityksen julkistuksen yhteydessä järjestettiin tammikuussa tilaisuus otsikolla Crowdsourcing wicked policy problems from citizens. Tilaisuus järjestettiin Lontoossa yhteistyössä kahden University College Londonin instituutin kanssa: Mariana Mazzucaton IIPP (Institute for Innovation and Public Purpose) ja STEAPP (Department of Science, Technology, Engineering and Public Policy).

Muu fasilitointi

Tarkastelujakson aikana Sitra osallistui kansalliseen lapsistrategian valmisteluun. Sitran yhteiskunnallinen koulutus osallistui kesäkuussa käynnistyneeseen valmisteluun fasilitoimalla kaksi lapsifoorumia, joista ensimmäinen järjestettiin 30.10.2018 ja toinen 10.1.2019. Ensimmäiseen, dialogiseen foorumiin osallistui yhteensä 370 osallistujaa yhteiskunnan eri sektoreilta paikan päällä ja verkon välityksellä. Helmikuussa 2019 päättyvästä työskentelystä vastaavat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö.

3 Sitran arviointi

Sitran arvioinnin kokonaisuus on rakennettu tuottamaan laadukasta, luotettavaa ja riippumatonta tietoa Sitran toiminnan tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Arvioinnit kokoavat yhteen paitsi oppeja jo tehdystä työstä, myös eteenpäin katsovaa ja tulevaisuustyötämme kehittävää tietoa. Sitran toiminnalle on asetetut yhteiset vaikuttavuustavoitteet, joita arvioidaan erikseen vuosien 2017–2019 aikana riippumattomien ulkoisten arvioijien toimesta. Vaikuttavuusarvioinnit vastaavat kolmeen kysymykseen suhteessa vaikuttavuustavoitteisiimme: miten vaikuttavuustavoite on edistynyt suomalaisessa yhteiskunnassa ja kansainvälisesti, mikä on ollut Sitran rooli ja merkitys toteutumisessa ja miten Sitran strategiset valinnat ovat onnistuneet.

Marraskuussa 2018 valmistunut vaikuttavuusarviointi kohdistui kahteen vaikuttavuustavoitteeseemme: Yksilöille ja yhteisöille vaikutusmahdollisuuksia ja Osaamista monimutkaiseen maailmaan. Owal Groupin ja 4Frontin toteuttamassa arvioinnissa on tarkasteltu tapoja, joilla olemme Sitrassa lukuisissa eri projekteissamme edistäneet sekä yksilöiden ja yhteisöjen vaikutusmahdollisuuksia että osaamisen kehittymistä. Tulevaisuusnäkymien ja oppimisen mahdollistaja -vaikuttavuusarviointi painottaa Sitran roolia aktiivisena tulevaisuusnäkymien ylläpitäjänä, osallistavien menetelmien ja uusien toimintamallien kehittäjänä sekä erilaisten sidosryhmien yhdistäjänä. Arvioinnin tulokset korostavat Sitran vahvuutena riippumattomuutta ja pitkäjänteisen työn synnyttämää luottamusta yhteistyöhön. Arviointi tekee näkyväksi, miten yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta on olennaista paitsi sillä, mitä tehdään, myös se, miten asioita tehdään. Arvioijat nostavat tämän näkökulman esiin korostaessaan Sitran roolia toimintamallien ja menetelmien kehityksessä.

Tarkastelujaksolla käynnistyivät arvioinnit vaikuttavuustavoitteista Maapallon kantokykyyn sopeudutaan (toteuttajaksi valikoitui kilpailutuksen kautta Gaia Consulting) sekä Hallinto osallistavaksi ja uudistumiskykyiseksi (arvioinnin toteuttava konsortio: Petri Uusikylä (Frisky&Anjoy), Sari Stenfors (Augmented Leadership Institute) ja Vesa Salminen (4Front)). Arviointien tulokset valmistuvat maaliskuussa 2019. Lisäksi keväällä arvioidaan vaikuttavuustavoitetta Suomessa tunnetaan tulevaisuuden mahdolliset kehityssuunnat hyvin.

Näiden lisäksi Sitran toiminnasta on käynnissä kokoava arviointi, joka nimensä mukaisesti kokoaa yhteen vaikuttavuusarviointien tulokset ja analysoi myös laajemmin Sitran toimintaympäristöä ja toimintaa tulevaisuustalona ja yhteiskunnallisena muutosagenttina.

Ota yhteyttä