Hallintoneuvoston katsaus 1/2020

Tarkastelujakso 8.11.2019 – 27.3.2020

1  Yleiskuva Sitrasta

Koronaviruspandemia muutti kertaheitolla niin arkemme kuin yhteiskunnallisen päätöksenteon ja kehittämisen edellytykset. Sitra muistuttaa yhteishengen, ratkaisukeskeisyyden ja pitkäjänteisen tulevaisuus- ja kehitystyön merkityksestä myös vaikeina aikoina.

Maailmantaloutta ja ihmisten arkea horjuttavat juuri nyt lukuisat epävarmuustekijät, joista koronaviruspandemia ja sen suorat ja epäsuorat vaikutukset näkyvät ja tuntuvat arjessamme tällä hetkellä eniten. Muut maailmaa haastavat viheliäiset ja pitkäjänteistä työtä vaativat ongelmat eivät ole kadonneet minnekään, päinvastoin.

Sitran mielestä shokin aiheuttamaan taantumaan tulisi välittömän kriisin hellitettyä vastata tavoilla, jotka samalla vauhdittavat siirtymää hiilineutraaliin kiertotalouteen. Sitra esitti keskiviikkona 25.3. julkaisemassaan työpaperissa harkittavaksi talouden elpymistä tukevia keinoja, joilla voidaan samalla ratkaista ekologista kestävyyskriisiä. Suomella voi olla myös keskeinen rooli kestävän elvytyksen edistäjänä sekä EU:ssa että kansainvälisesti.

Moni yritys on joutunut akuuttiin kriisiin koronaepidemian vuoksi. Yhteiskunnallisen uudistamistyön lisäksi Sitra tukee kotimaista pk-yrityssektoria pääomarahastosijoituksilla. Sitralla on tällä hetkellä yhteensä 85 miljoonan euron sijoitussitoumukset tällaisissa rahastoissa ja Sitran hallitus teki 20. maaliskuuta päätöksen kasvattaa rahastosijoituksia kotimaisiin pk-yrityksin vielä lisäksi kolmella miljoonalla eurolla.

Yhteiskunnallisen vaikuttamistyön puolella yksi käytännön esimerkki Sitran tekemästä uudistumiskyvyn edistämisestä yrityskentässä on toukokuussa käynnistyvä, pk-yrityksille tarkoitettu IHAN-yritysohjelma, joka auttaa yrityksiä luomaan uutta liiketoimintaa datasta.

Kiertotalouden puolella olemme vauhdittaneet monin tavoin pk-yritysten siirtymää uudenlaisiin arvoa säilyttäviin liiketoimintamalleihin. Esimerkiksi yhdessä Teknologiateollisuus ry:n kanssa laatimaamme Kiertotalouden työkirjaa hyödynnetään jo sadoissa valmistavan teollisuuden suomalaisyrityksissä ja työkirja on levinnyt myös muihin Pohjoismaihin. Laadimme työkirjaa myös kemianteollisuuden tarpeisiin. Lisäksi olemme käynnistäneet kiertotalouden kansainvälisen yrityskiihdyttämö LOOP:n ja rahoittaneet yli 100 kiertotalousprojektin toteuttamista Suomessa.

Sitralle uusi hallinto

Vuoden ja vuosikymmenen vaihde oli Sitrassa muutosten ja uusien alkujen aikaa niin hallinnollisesti kuin yhteiskunnallisen työn kannaltakin.

Sitran hallintoneuvosto teki joulukuussa historiallisen päätöksen irrottaa Sitran taseesta 100 miljoonaa euroa yliopistojen pääomittamiseen. Päätös oli ainutkertainen, ja tulee vaikuttamaan Sitran toimintaan useamman vuoden ajan.

Vuoden 2019 aikana työstetty Sitra-lain muutos tuli voimaan 1.1.2020, ja se toi mukanaan useita hallintorakenteeseen ja johtamisjärjestelmään liittyviä muutoksia. Lakimuutoksen myötä Sitralle perustettiin alkuvuodesta 2020 oma, Suomen pankin pankkivaltuutetuista erillinen hallintoneuvosto. Lisäksi Sitran hallituksen kokoonpanosääntely muuttui ja hallintoneuvoston, hallituksen ja yliasiamiehen välisiä suhteita selkeytettiin. Muutokset pohjaavat Sitran roolia ja toimintaa arvioineen parlamentaarisen työryhmän loppuraportin suosituksiin.

Sitra sai vuodenvaihteessa myös uuden yliasiamiehen, kun Jyrki Katainen aloitti työnsä tulevaisuustalon historian yhdeksäntenä yliasiamiehenä.

Sitra on tiivistänyt tapaamisia ja yhteydenpitoa eduskunnan valiokuntiin. Tarkastelujaksolla tulevaisuus-, talous- ja ympäristövaliokunta ovat olleet Sitrassa vierailulla.

 Alla tarkempaa raportointia teemojen ja toimintojen työstä tarkastelujaksolla.

Aiemmissa toimintakatsauksissa raportoitu pääomasijoitustoiminnan katsausosuus on siirretty omaksi osiokseen sijoitustoiminnan raportin yhteyteen.

 2  Toimintokohtaiset katsaukset

2.1  Hiilineutraali kiertotalous -teema

Ilmaston kannalta uusi vuosi, ja vuosikymmen, on ratkaiseva. Koronapandemia ja toimet sen torjumiseksi kuitenkin koettelevat maiden taloutta, ja elvytystoimia on jo käynnistetty niin Suomessa kuin EU:ssakin. Mutta myös ekologisen kestävyyskriisin ratkaiseminen edellyttää mittavia ja kattavia toimia, joilla ei ole varaa odottaa. Elvytys pitää suunnata sellaisiin toimiin, jotka samalla tukevat talouden uudistamista pitkällä aikavälillä kestäväksi. Maiden nykyiset päästösitoumukset ovat johtamassa yli kolmen asteen kuumenemiseen, kun Pariisin ilmastokokouksessa 2015 tavoitteeksi sovittiin selvästi alle kaksi tai vain puolitoista astetta. Kuilun umpeen kuromiseksi maiden pitää vähintään kolminkertaistaa päästövähennysten kunnianhimon taso.

Suomen Hallituksen tavoite hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä on sekä realistinen että perusteltu, mutta sen saavuttaminen edellyttää päätöksiä merkittävistä lisätoimista. Tarkastelujakson aikana esitimme keinoja, jotka auttavat ratkaisemaan ekologista kestävyyskriisiä ja talouden taantumaa, kokosimme tietoa ilmastoratkaisuista kunnianhimoisen ilmastopolitiikan tueksi ja aloitimme työn, joka tukee reilua siirtymää kiertotalouteen niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

Mistä on kyse?

Olemme aloittaneet matkan kohti yhteiskuntaa, jonka perusta on maapallon kantokyvyn rajoissa. Meidän on toimittava tehokkaammin ja vähäpäästöisemmin kiihtyvän väestönkasvun, luonnonvarojen hupenemisen ja ilmastokriisin myötä. Se tarkoittaa, että arkemme ja hyvinvointimme eivät voi enää perustua ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin. Omistamisen sijaan meidän on yhä helpompi käyttää palveluita, ja liiketoiminnalle ympäristönäkökulma on uusi bisnesmahdollisuus.

Sitra tukee Suomen uudistumista kiertotalouden edelläkävijäksi ja auttaa tekemään siirtymästä uuteen, kestävämpään talouteen mahdollisimman reilun eri osapuolille sekä luomaan maailmanluokan kiertotalousratkaisuja. Sitra myös tuottaa tietoa keinoista tehdä Suomessa strategista ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa.

Teeman työtä tehdään etenkin avainalueilla, joita on kolme: Ilmasto- ja luontoratkaisut, Kestävä arki sekä Kilpailukykyinen ja reilu kiertotalous. Viimeksi mainittu avainalue on aloittanut työnsä 1.11.2019 ja sen työ on jatkoa vuosien 2015-2019 Kiertotalous-avainalueelle.

Nostot tarkastelujaksolta:

1. Listasimme seitsemän kestävää tapaa tukea taloutta ja työllisyyttä. Ehdotuksemme sisältää elvytystoimia, jotka auttavat toipumaan koronakurimuksesta ja samalla vauhdittavat siirtymää kohti hiilineutraalia kiertotaloutta.
2. Selvitimme, näkeekö suomalainen teollisuus hiilineutraaliuden ja vähähiilisyyden kilpailutekijänä. Kyselymme mukaan 85 prosenttia suomalaisista teollisuusyrityksistä pitää ilmastonmuutosta toiminta­ympäristöönsä nyt tai tulevaisuudessa vaikuttavana tekijänä.
3. Green to Scale for Cities & Communities -selvityksemme toi vastauksia kaupunkien ilmastoratkaisujen muodossa YK:n marraskuussa peräänkuuluttamiin kunnianhimoisiin ilmastotoimiin.

Mitä teemalla tarkastelujaksolla tehtiin?

Koronapandemia ja toimet sen torjumiseksi koettelevat rajusti Suomen taloutta, työllisyyttä ja hyvinvointia. Elvytystoimia tarvitaan, mutta taudin aiheuttamaan taantumaan pitää välittömän kriisin hellitettyä vastata tavoilla, jotka samalla vauhdittavat siirtymää hiilineutraaliin kiertotalouteen. Koostimme harkittavaksi toipumista tukevia keinoja, joilla voidaan samalla ratkaista ekologista kestävyyskriisiä.

Vuodenvaihteen molemmin puolin Hiilineutraali kiertotalous -teemalla keskityttiin syksyn aikana valmistuneiden selvitysten tulosten levittämiseen sekä uuden kiertotalous-avainalueen strategian hiomiseen. Lisäksi kartoitimme erilaisia vaihtoehtoja levittää ja skaalata Resurssiviisas kansalainen -avainalueen työtä Sitran ja Suomen ulkopuolelle. Tämä työ jatkuu Kestävä arki -avainalueella.

Julkistimme yhdessä Kanadan ympäristö- ja ilmastoministeriön (Environment and Climate Change Canada) kanssa joulukuussa seuraavan kiertotalousfoorumin tapahtumapaikan ja -ajan. WCEF2020 on suunniteltu järjestettävän Torontossa 29.9.-1.10.2020. Aiempien foorumien tavoin mukana järjestämässä on laaja joukko merkittäviä kansainvälisiä organisaatioita, tällä kertaa kanadalainen Circular Economy Leadership Coalition, Ellen MacArthur Foundation, Euroopan komissio, kansainvälinen kauppakamari ICC, pohjoismainen yhteistyöverkosto Nordic Innovation, maailman taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD, globaali kiertotaloutta edistävä PACE-verkosto, YK:n kehitysyhteistyöjärjestö UNEP, World Council for Sustainable Business Development ja Suomen valtio.

Ilmastoratkaisut

Suomi voi menestyä vain ottamalla ilmastonmuutoksen lähtökohdaksi kaikessa poliittisessa päätöksenteossa. Ilmastoratkaisut-avainalueella kootaan tietoa ja tuotetaan perusteltuja ehdotuksia ilmastoratkaisuista, jotka tuottavat myös hyvinvointia Suomelle.

Tarkastelujakson aikana jatkoimme EU:n päästökaupan uudistamistarpeen esillä pitämistä. Esittelimme aikaisemmin syksyllä julkistamamme selvityksen tuloksia Brysselissä järjestämässämme tapahtumassa sekä tapasimme komission ja parlamentin sekä kansainvälisen median edustajia. Ratkaisuehdotuksemme päästökaupan pelisääntöjen päivittämisestä otettiin Brysselissä kiinnostuneesti vastaan, varsinkin kun päästökauppaa on joka tapauksessa uudistettava, jotta EU voi saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet.

Ilmastoratkaisut-avainalue toimi YK:n ympäristöohjelman UNEP:in vuosittaisen päästökuiluraportin kumppanina. Marraskuussa julkaistun raportin mukaan nykymeno uhkaa johtaa lähes neljän asteen lämpötilannousuun. Viestimme tuloksista kotimaiselle medialle ja kutsuimme raportin pääkirjoittajiin kuuluvan Takeshi Kuramochin esittelemään tuloksia yleisölle avoimeen tilaisuuteen Helsinkiin. Vaikka YK-raportin maalama tilannekuva on karu, samaan aikaan valmistunut Green to Scale for Cities & Communities -selvityksemme tulokset osoittavat, että ratkaisuja on: ottamalla käyttöön 14 pohjoismaista ilmastoratkaisua Pohjoismaiden kaupungit ja kunnat voisivat vähentää vuosittaisia ilmastopäästöjään arviolta 26 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Määrä vastaa lähes puolikkaan Suomen päästöjä.

Kartoitimme myös yrityselämän ilmastoasenteita. Loppuvuodesta teettämämme ilmastokysely teollisuusyrityksille osoitti, että 85 prosenttia suomalaisista teollisuusyrityksistä pitää ilmastonmuutosta toiminta­ympäristöönsä nyt tai tulevaisuudessa vaikuttavana tekijänä. Samaan aikaan tulokset kuitenkin osoittivat, että tällä hetkellä vain vajaa puolet kaikista yrityksistä pitää hiilineutraaliutta ja vähähiilisiä tuotteita ja ratkaisuja merkittävänä strategisen kilpailukyvyn lähteenä. Vakavimmin ilmastonmuutokseen ja sen kilpailukykyvaikutukseen suhtautuvat suuret, yli 100 henkilöä työllistävät yritykset.

YK:n 25. ilmastokokous järjestettiin joulukuussa Madridissa. Sitran asiantuntijoita oli puhujina sivutapahtumissa, jotka käsittelivät kiertotaloutta ja ilmastonmuutosta. Toimme ilmastokokouksen aikana esiin myös aiheeseen liittyviä taustaselvityksiämme ja nostimme keskusteluun, mitä ihmiset voivat itse tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Kansainväliset raportit ovat viime vuosina tehneet entistä selvemmäksi sen, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat vahvistuneet ja nopeutuneet. Tarve ilmastoratkaisujen esiin nostamiselle ja kiihdyttämiselle on entistäkin suurempi. Kansainvälisen luontopaneeli IPBES:n julkaisema raportti toukokuussa 2019 varoitti, että luonnon kyky ylläpitää hyvinvointia nykyisille ja tuleville sukupolville heikkenee maailmanlaajuisesti ennen näkemätöntä vauhtia. Sitrassa onkin tunnistettu tarve tuoda paremmin esiin myös luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen liittyviä ratkaisuja. Helmikuussa johtoryhmämme päätti jatkaa Sitran ilmastotyötä ja laajentaa sen myös luontoratkaisuihin vastataksemme paremmin luontokadon haasteeseen.

 Ilmasto- ja luontoratkaisut -avainalueen työ jatkuu 30.6.2022 asti. Aiemman ilmastopainotuksen rinnalla tarkastelemme nyt myös luontoratkaisuja.

Kilpailukykyinen ja reilu kiertotalous -avainalue

Aiemman kiertotalous-avainalueen työ päättyi 31.10.2019, mutta työ kiertotalouden edistämiseksi on jatkunut uudella painotuksella. 1.11.2019 aloittaneen uuden avainalueen työ on alkuvaiheessa painottunut strategian luomiseen. Avainalueen työn tarkoitus on tehdä Suomen siirtymästä kiertotalouteen mahdollisimman reilu ja taata maallemme kilpailukykyä hiilineutraalissa yhteiskunnassa.

Uudella avainalueella keskitytään reilun kiertotaloussiirtymän vaikutusten ja tarvittavien toimenpiteiden määrittelyyn, digitalisaation systeemitason ympäristövaikutusten ymmärtämiseen, kiertotalouteen kannustavan toimintaympäristön toimintakentän vahvistamiseen sekä globaalin siirtymän vauhdittamiseen erityisesti kauppa- ja investointisopimusten sekä kehityspankkien kautta. Avainalueen työtä tehdään kansainvälisesti, ja Suomessa tunnistettuja työkaluja skaalataan niin, että ne vaikuttavat yhä laajemmin eri maissa, ja että Suomi ja suomalaiset yritykset saavat osansa edelläkävijän hyödyistä.

Kiertotaloutta koskevaa poliittista päätöksentekoa tuetaan erityisesti Suomen ja EU:n relevanteissa prosesseissa ja strategioissa, joista avainaleen alkaessa keskeisimpiä ovat mm. EU:n vihreän kehityksen ohjelma, Suomen kiertotalouden poikkihallinnollinen ohjausryhmä sekä ICT-alan ilmasto- ja ympäristöohjelma.

Kilpailukykyinen ja reilu kiertotalous -avainalueen työ jatkuu 30.6.2022 asti.

Kestävä arki -avainalue (aiemmin Resurssiviisas kansalainen)

Resurssiviisas kansalainen -avainalue päättyi nykymuodossaan 31.7.2019, mutta valmistelu työn siirtämiseksi Sitran ulkopuolelle on jatkunut pienemmin resurssein. Helmikuussa 2020 työtä kestävän arjen edistämiseksi päätettiin jatkaa. Työ keskittyy nyt uuden, Sitran ulkopuolisen toimintamallin edellytysten selvittämiseen, luomiseen sekä kansainvälisten rahoitus- ja toteutuskumppaneiden kartoittamiseen.

Sitrassa kehitetyt ja testatut toimintatavat ja työkalut ovat herättäneet EU komission kiinnostuksen ja tulevat olemaan osa EU:n Green dealin käytännön toteutusta EU-kansalaisten aktivoimiseksi ilmastonmuutoksen torjuntaan. Sitrassa kehitettyä toimintamallia ja työkaluja testataan viidessä eri maassa yhteistyössä paikallisten tiimien kanssa. Tällä hetkellä yhteistyö on jo käynnistynyt Kanadassa, Iso-Britanniassa, Portugalissa ja Irlannissa.

Kestävä arki -avainalueen työ jatkuu 31.1.2022 asti.

2.2  Uudistumiskyky

Tarkastelujakson aikana Uudistumiskyky-teemalla jatkettiin suomalaisen kansanvallan ja hallinnon uudistumiskyvyn tukemista mm. eduskuntatyön uudistamista koskevalla laajalla selvityksellä sekä Demokratiakokeilut 2020 -hakuprosessin edistämisellä. Kesällä 2019 päättyneen Ihminen edellä -avainalueen työn vaikuttavuuden varmistamiseksi tuettiin projektissa kehitettyjen toimintamallien ja -konseptien jatkokehitystä ja -levitystä mm. Lääkäripäivillä tammikuussa 2020.

Mistä on kyse?

Sitran Uudistumiskyky-teema vahvistaa erilaisten toimijoiden uudistumiskykyä siten, että ihmiset ovat muutoksen tärkein voimavara. Kyky uudistaa omaa toimintaa on nopeasti muuttuvassa maailmassa niin yksilön, yhteisön kuin koko kansakunnan elinehto.

Teeman alla työskentelee tällä hetkellä yksi avainalue, joka on suomalaisen päätöksentekojärjestelmän ja osallisuuden päivittämistä vauhdittava Kansanvallan peruskorjaus.

Nostot tarkastelujaksolta:

1. Eduskunnan puhemiesneuvoston alaista eduskuntatyön kehittämishanketta on tuettu edelleen mm. julkaisemalla helmikuussa 2020 kansanedustajien haastatteluihin ja kyselyyn sekä tilastoaineistoon perustuva laaja raportti ”Miten kansaa edustetaan – Selvitys kansanedustajien työstä eduskuntatyön uudistamiseksi”.
2. IHME-avainalueen käynnistämä Huomisen terveyskeskus -valmennusohjelmassa mukana olevat alueet ovat hakemassa STM:n ohjaamaan Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaan, jossa jaetaan vuonna 2020 alueille 70 miljoonaa euroa valtionavustuksia kehitystyöhön.

Mitä teemalla tarkastelujaksolla tehtiin?

Ihminen edellä -valintakokeilut sote-palveluissa -avainalueen (IHME) työn vaikuttavuuden varmistamiseksi Sitra rahoitti vielä syksyn aikana THL:n ohjaukseen siirtynyttä Huomisen terveyskeskus -valmennuksen seurantavaihetta viidellä alueella ja yhteensä 25 julkisessa terveyskeskuksessa.

Valmennusohjelman seurantavaihe kesti helmikuulle 2020 asti. THL tekee Sitran kehittämästä valmennusohjelmakonseptista arvion kevään 2020 aikana, mutta jo nyt voidaan todeta palvelujen saatavuuden parantuneen kokeilualueilla.

Valmennusohjelmassa on hyödynnetty ja levitetty mm. Espoon ja Keski-Uusimaan soten terveyskeskusmallia, jossa perinteisestä ajanvarauksesta on luovuttu. Jonottamisen sijaan asiakkaan ongelma pyritään ratkaisemaan samana päivänä. Samalla on lisätty tuntuvasti etäpalvelumahdollisuuksia. Mallia on kokeiltu mm. Kolarin terveyskeskuksessa menestyksekkäästi.

Valmennusohjelman opit ovat hyödynnettävissä myös STM:n ohjaamassa Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa, jossa jaetaan vuonna 2020 alueille 70 miljoonaa euroa. Valtionavustusten hakuaika on 20.1.–31.3.2020. Kaikki Sitran valmennusohjelmassa mukana olevat alueet ovat osallistumassa hakuun ja jatkamassa alueidensa terveyskeskuskehittämistä.

Syksyn 2019 aikana  toteutettiin digi-Soteuttamoja, digi-iltoja sekä pk-yrityksille suunnattuja DigiTrainer-palveluja 14 ELY-keskusalueella osana TEMin, Sitran ja ely-keskusten rahoittamaa Digi-silta -hanketta. Palvelut koettiin erittäin tarpeellisiksi ja ne saivat erinomaisen palautteen osallistujilta. Esimerkiksi DIGI-Soteuttamon osallistujista 97 prosenttia suosittelisi vastaavaa tilaisuutta kollegalle (yht. 87 vastaajaa 17 eri tilaisuudesta).

Myös muita Ihminen edellä -avainalueen tuloksia, kuten terveyskeskusvalmennuksen oppeja sekä Terveyshyötyarvio-työkalua, esiteltiin Lääkäripäivillä tammikuussa 2020 DigITPopup-lavalla yhdessä Helthtech Finlandin sekä Business Finlandin kanssa.

Kansanvallan peruskorjaus

Kansanvallan peruskorjaus kokonaisuuteen kuuluvalla Demokratiakokeilut 2020 -hankkeella tavoitellaan kuntademokratiaa vahvistavia innovatiivisia kokeiluja yhteishankkeita, joilla edistetään demokraattista osallisuutta, osallistumista ja vuoropuhelua. Hakuprosessi oli kaksivaiheinen.

Marraskuun lopulla toiseen vaiheeseen valittiin lähes 40 idean joukosta seitsemän ideaa, joita arvioitiin seuraavien kriteereiden perusteella: toteutuskelpoisuus, laatu, pysyvä muutos, skaalautuvuus, vaikuttavuus ja kunnan oma sitoutuminen. Helmikuussa päätimme rahoittaa kuutta ideaa. Osa ideoista on useamman kunnan yhteishankkeita. Mukana on yhteensä 12 kuntaa.

Sopimusneuvotteluihin pääsivät seuraavat kuusi ideaa:

• Helsingin kaupunki: Venäjänkielisen väestön äänen vahvistaminen kaupungin palveluiden kehittämisessä ja päätöksenteossa,
• Järvenpään kaupunki: Toimi politiikan näyttämöllä – demokratiakasvatusta päätöksentekoon eläytyen,
• Kuhmon kaupunki: Draamallinen kansalaisraati,
• Oulun kaupunki: Nuorten politiikkakoulu,
• Suonenjoen kaupunki, mukana myös Keitele, Pielavesi, Rautalampi, Tervo, Vesanto: Vuorovaikutteinen kuntalaiskanava ”Vuokko”,
• Tampereen kaupunki ja Tuusulan kunta: Osallistuvalla rahoituksella uusia osallistumisen muotoja osallistuvan budjetoinnin mallin pohjalta.

Tavoitteena on ollut aloittaa hankkeet alkuvuodesta 2020 ja jatkaa niitä 31.3.2021 asti, mutta tällä hetkellä kokeilujen aikatauluja päivitetään ajankohtaisen koronavirustilanteen vuoksi.

Eduskunnan puhemiesneuvoston alaista eduskuntatyön kehittämishanketta on tuettu edelleen mm. julkaisemalla helmikuussa 2020 kansanedustajien haastatteluihin ja kyselyyn sekä tilastoaineistoon perustuva laaja raportti ”Miten kansaa edustetaan – Selvitys kansanedustajien työstä eduskuntatyön uudistamiseksi”. Kyselyyn vastasi 40 kansanedustajaa ja haastatteluihin osallistui 40 kansanedustajaa, yhteensä 60 eri kansanedustajaa.

Raportissa kuvataan kansanedustajien työtä ja eduskunnan toimintaa sekä kansanedustajien käytännön työn, että eduskunnan hallintorakenteiden näkökulmista. Selvityksessä tunnistettujen rakenteellisten ongelmien vuoksi eduskunnan toiminta näyttääkin eriytyneen kahteen osaan: poliittiseen ja hallinnolliseen kokonaisuuteen.

Osana eduskuntatyön kehittämisen tukemista on selvitetty myös eduskunnan ja kansanedustajien työhön liittyvää tiedon käyttöä ja tietopalvelujen kehittämistarpeita. Selvityksen osana haastatellaan kansanedustajia, heidän avustajiaan, eduskuntaryhmien työntekijöitä sekä valiokuntaneuvoksia ja muuta eduskunnan henkilöstöä sekä keskeisiä ulkopuolisia tiedon tuottajia ja välittäjiä. Eduskunnan toimeksiannosta tehtäväselvitys liittyy laajempaan Kansanvallan peruskorjaus -projektin selvitykseen lainsäädäntöprosessista ja sen tiedon käytöstä. Eduskunnan osuutta koskevan selvityksen on tarkoitus valmistua kesällä 2020.

Puoluetoiminnan kehittäminen: Eduskuntapuolueiden yhteisen puoluetoiminnan kehittämishankkeen osana järjestettiin marraskuussa kolmas valtakunnallinen puoluetoiminnan kehittämisen työpaja. Teemoina olivat mm. suomalaisten kansalaisvaikuttamisen profiilikuvaukset sekä mahdolliset puoluetoimintaa tukevat kokeilut.

Puoluesihteerien muodostama kehittämishankkeen ohjausryhmä sai joulukuun kokouksessaan selvityksen mm. em. kansalaisvaikuttamisen profiilikuvauksista, kansanedustajien haastatteluihin perustuvista kansanedustajien käsityksistä puoluetoiminnasta sekä Sitran ja Kuntaliiton yhteisistä kansalaisten osallistumista edistävistä kuntakokeiluista.

Suomalaiset kansalaisvaikuttajina -selvitys: Perustuslain mukaan yksilöllä on oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Julkisen vallan tehtävänä on perustuslain mukaan edistää em. oikeuksia.

Vaikuttamisen ja osallistumisen eri muotojen riittävän monipuolinen edistäminen edellyttää kansalaisten käyttäytymisen tuntemista. Kansalaislähtöisen kehittämisen tueksi Sitran toimeksiannosta Solita on tehnyt palvelumuotoilua hyödyntäen selvityksen kansalaisten vaikuttamisprofiileista.

Selvitys on tehty osana eduskuntapuolueiden puoluetoiminnan kehittämishanketta, mutta se tukee myös laajempaa kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien edistämistä. Tarjottavat osallistumisen tavat vaikuttavat osaltaan siihen, miten ja ketkä osallistuvat toimintaan.

Verkostomainen valta ja vaikuttaminen -hanke: Joulukuussa Kansanvallan peruskorjauksen alle päätettiin perustaa hanke, jossa tavoitteena on muodostaa tilannekuva yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja julkisuuden muutoksesta sekä ”julkisuuden pelikentän” mahdollisista tulevaisuuden kehityskuluista.

Julkisuuden muutos sekä sen vaikutus päätöksentekoon nousi vahvasti esille myös jo 2018 helmikuussa julkistetun Kansanvallan peruskorjaus -työpaperin taustahaastatteluissa.

Teknologian kehityksen ja digitalisaation myötä erilaisten verkostojen valta ja verkostomaiset vaikutusmahdollisuudet ovat Sitran megatrendeissäkin tunnistettu laaja ilmiö. Käytännön esimerkkejä tästä ovat esimerkiksi uudenlaiset tavat mobilisoida ihmisiä ja koota yhteisöjä ja yleisöjä sekä esimerkiksi Cambridge Analytica -yhtiön harjoittama vaalivaikuttaminen eri puolilla maailmaa. Tuoreimpana esimerkkinä verkostomaisesta vaikuttamisesta on korona-pandemian yhteydessä nähtävä disinformaation levittäminen, jota on kutsuttu myös infodemiaksi.

Verkostomaisesta vallasta ja vaikuttamisesta tehdään työpaperi, joka julkaistaan alkusyksystä 2020.

Kansanvallan peruskorjaus -projektin työ jatkuu kesäkuuhun 2021.

2.3  Uusi työelämä ja kestävä talous

Tarkastelujakson aikana vaikuttavuusinvestoimisen kehitystyö siirtyi Sitrasta työ- ja elinkeinoministeriön yhteyteen perustettuun uuteen Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskukseen.

Sitra julkisti alustavia tietoja digijälkiselvityksestä sekä kaikille avoimen digiprofiilitestin, joka tarjoaa työkaluja tiedostavampaan verkkokäyttäytymiseen. Haku Uudistamo yritysohjelmaan käynnistyi.

Lisäksi Sitra julkisti tulokset kyselystä, jolla kartoitettiin suomalaisten aikuisten ajatuksia elinikäisestä oppimisesta. Suomalaisten mielestä elinikäinen oppiminen lukeutuu perusoikeuksiin ja laaja yleissivistys on arvo sinänsä.  

Mistä on kyse?

Sitran Uusi työelämä ja kestävä talous -teema edistää työelämän uudistumista, elinikäistä oppimista ja kestävää taloutta. Sen painopisteet ovat elinikäinen oppiminen ja datatalous. Vuonna 2019 teemaan kuului lisäksi projekti, jonka tehtävänä oli varmistaa vaikuttavuusinvestoimisen kehitystyön onnistunut irtautuminen Sitrasta. Valmistelussa oli mahdollinen uusi projekti työnimellä Hyvinvointiekosysteemi.

Nostot tarkastelujaksolta:

1. Digijälkiselvityksen ensimmäiset tulokset julkistettiin: kuuden testihenkilön avulla seurattiin yksilödatan kulkua digitaalisissa palveluissa. Lisäksi Sitra julkisti kaikille avoimen Digiprofiilitestin ja avasi haun IHAN-yritysohjelmaan. Siihen valitaan 30 pk-yritystä, jotka lähtevät luomaan uutta liiketoimintaa datasta.
2. Sitran avustamana Suomessa on käynnissä tai työn alla kahdeksan tulosperusteista rahoitussopimusta eli SIB- hanketta. FIM ilmoitti keränneensä Lapset SIB-rahastoon yhteensä 5 miljoonaa euroa kahdeksalta eri organisaatiolta (ml. Sitra). Pitkäaikaistyöttömien työllistämistä tukeva Työ-SIB eteni puolestaan TEM:n johdolla käytännön vaiheeseen.
3. Elinikäisen oppimisen tilannekuva täydentyi taas yhden palan verran, kun Sitra julkisti suomalaisten näkemyksiä aiheeseen luotaavan kyselyn tulokset. Osaamisen aika -avainalueen taustoittava työ ja tiedontuotanto tukevat parlamentaarista jatkuvan oppimisen työtä.

Mitä teemalla tarkastelujaksolla tehtiin?

Osaamisen aika

Osaamisen aika – Elinikäisestä oppimisesta kilpailukykyä ja hyvinvointia -avainalue käynnistyi lokakuussa 2018. Kolmivuotisen kokonaisuuden tavoitteena on pitkäjänteinen ja monialainen elinikäisen oppimisen kehitys Suomessa. Tuemme yhteiskunnallisia toimijoita tällaisen systeemisen muutoksen käynnistämiseksi. Sitran roolina on toimia fasilitoivana sillanrakentajana, areenan tarjoajana sekä kokonaiskuvan täydentäjänä.

Hallitusohjelmaan kirjattiin kehitysohjelma laaja-alaisesta, politiikkalohkot ylittävästä elinikäisen oppimisen kehittämisestä. Valtioneuvosto asetti 25.9.2019 parlamentaarisen jatkuvan oppimisen uudistustyöryhmän, jossa ovat edustettuna kaikki eduskuntapuolueet.

Lokakuusta 2019 alkaen Sitra on tukenut jatkuvan oppimisen uudistustyötä fasilitoimalla parlamentaarisen työryhmän, sen seurantaryhmän ja työelämätoimijoiden kokouksia.

Sitra järjesti yhteistyössä ministeriöiden (OKM, TEM, VM ja STM) kanssa uudistustyötä tukevan Tutkijatapaamispäivän Finlandia-talossa 26.11.2019. Tutkijatapaamiseen osallistui paikan päällä 150 ja etäyhteydellä 250 asiantuntijaa. Kymmenen tutkijaa eri aloilta esitteli ajankohtaisia tuloksia ja osallistui keskusteluun seuraavista näkökulmista: yksilö ja muuttuva työ, työyhteisön uudistuminen ja kilpailukyky ja jatkuva oppiminen yhteiskunnan investointina.

Osaamisen aika -avainalue tuottaa tietoa elinikäisen oppimisen tilanteesta ja kokonaisuudesta Suomessa:

(1) Elinikäinen oppiminen Suomessa -kyselyn tulokset julkistettiin 30.1.2020. Ne tarjoavat uutta tietoa suomalaisten aikuisten näkökulmasta oppimiseen koko elämän ajalta. Kyselyn mukaan kaikenikäiset suomalaiset nauttivat oppimisesta ja kaksi kolmesta luottaa omiin kykyihinsä oppia uutta. Elinikäinen oppiminen herättää aikuisissa uteliaisuutta, innostusta ja toiveikkuutta.

(2) Sitra on tilannut selvityksen ja vertailun väestökehityksen, muuttoliikkeen ja koulutustarjonnan tilanteesta sekä alueellisesta väestöennusteesta kunnittain ja ikäryhmittäin suhteutettuna koulutustarpeen muutoksiin vuoteen 2040 asti. Selvitys julkistetaan näillä näkymin huhtikuussa.

(3) Huhtikuussa julkistettavassa muistiossa avaamme työttömien näkökulmia elinikäisen oppimisen rahoitusmallin suunnittelun tueksi. Vastaavia muistioita työstetään parhaillaan yrittäjien ja maahanmuuttajien näkökulmista tukemaan julkisen sektorin jatkuvan oppimisen uudistustyötä.

Maaliskuussa käynnistyi avainalueen kolmas vaihe, jossa edistämme työuran aikaisen elinikäisen oppimisen yhteistä tahtotilaa kohti konkretiaa. Sillanrakentajan roolissa Sitran työ keskittyy eri alueiden ja toimialojen yritysten, oppilaitosten ja muiden julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyön tiivistämiseen. Sen avulla yritysten tarpeet ja toimijoiden elinikäisen oppimiseen liittyvät palvelut voivat kohdentua aiempaa paremmin.

 Sitran Osaamisen aika -avainalueen työ jatkuu 30.9.2021 saakka.

IHAN^® – Ihmislähtöinen datatalous

Datasta on tullut maailman arvokkain resurssi, mutta nykyisillä toimintamalleilla siitä hyötyvät eniten muutamat suuryritykset, jotka keräävät palvelujensa käyttäjien datan itselleen. Reilu datatalous sen sijaan hyödyttää kaikkia. Yhtenäinen toimintatapa avaa mahdollisuuksia käyttäjälähtöisille innovaatioille ja liiketoiminnalle. IHAN-avainalue pyrkii luomaan Euroopan- laajuiset pelisäännöt ja ratkaisuja reilulle datataloudelle.

Liikkeistämme verkossa kertyy lukematon määrä tietoa. Halusimme selvittää kuuden testihenkilön avulla, millä tavoin ja kuinka paljon dataa yksilöstä kertyy digitaalisissa palveluissa, miten sitä hyödynnetään ja missä määrin tietosuoja-asetus (GDPR) tarjoaa yksilölle mahdollisuuksia saada tietoa kerätystä henkilökohtaisesta datasta ja sen hyödyntämisestä. Missä mun data? – Kansalaisen digijälki -julkistustapahtumassa 28.1. pääpuheenvuoron piti yksi maailman johtavista henkilödatan asiantuntijoista, Cambridge Analytica -skandaalin paljastaja Paul-Olivier Dehaye. Lasten digitaalisten oikeuksien näkökulmaa tilaisuudessa valottivat Unicefin edustajat Suomesta ja Yhdysvalloista.

Tammikuussa Sitran verkkosivuilla avattiin digiprofiilitesti. Siinä, missä digijälkiselvitys avaa datamme kulkua digitaalisissa palveluissa, digiprofiilitesti tarjoaa konkreettisia vinkkejä ja vaikutusmahdollisuuksia itsestä kertyneen datan kulkuun internetissä.

”Anatomy of a selfie” -video havainnollistaa, mihin kaikkeen dataamme voidaan käyttää ja miksi tarvitsemme kaikille reilut pelisäännöt datankäyttöön.

Digijälkiselvityksessä konsulttina toiminut data-aktivisti Paul-Olivier Dehaye tarjoaa videolla vinkkejä parempaan data-arkeen yksilön, yritysten ja poliittisten päätöksentekijöiden näkökulmista.

Sitra toteutti joulukuun 2019 ja tammikuun 2020 aikana yrityksille haun Data osaksi yritysvastuuta -työpajasarjaan, jossa Sitra, FIBS ja edelläkävijäyritykset tunnistavat sekä toteuttavat parhaita käytäntöjä kestävälle datan käytölle yritysvastuun näkökulmasta. Ensimmäinen työpaja järjestettiin helmikuussa 2020.

Reilun datatalouden sääntökirjan ensimmäinen versio valmistui joulukuussa. Se tarjoaa raamit uusille dataverkostoille, joissa dataa voidaan jakaa nykyistä helpommin, läpinäkyvämmin ja turvallisemmin. Sääntökirja tarjoaa toimijoille muun muassa dataverkoston rakentamista helpottavia työkaluja ja sopimuspohjia.

Datan jakaminen on monille yrityksille arkipäivää, mutta arvo syntyy jaettua dataa jalostamalla. IHAN-projektiin sisältyvä Etlan tutkimus selvittää jaetun datan arvoa teollisuuden ja palveluiden arvoketjuissa.

Standardisointi on olennainen osa reilun datatalouden työkaluja. Se parantaa palveluiden yhteensopivuutta. Sitran luotsaama reiluun datatalouteen liittyvä esistandardisointityö luovutettiin Suomen Standardisoimisliiton kautta eurooppalaiselle standardointi­organisaatiolle (CEN – European Committee for Standardization) tammikuussa. Lopputulos CEN Workshop Agreement (CWA) julkaistaan myöhemmin CENin verkkosivuilla. Nyt luovutetusta työstä voi syntyä standardi, kun CEN-organisaatio ottaa sen viralliseen työohjelmaansa ja se on hyväksytty organisaation sääntöjen mukaisesti.

Standardisointityön tuloksia on jo hyödynnetty Sitran IHAN-vaatimusmäärittelydokumentin (IHAN Blueprint) versiossa 2.5.

Sitra avasi 9.3. haun IHAN-yritysohjelmaan, jossa suomalaisia pk-yrityksiä autetaan luomaan uutta liiketoimintaa datan avulla. Ohjelman tarkoituksena on testata IHAN-projektin oppeja, työkaluja ja materiaaleja yhdessä pk-yritysten kanssa. Yritysohjelman aikana kehitetyt koulutusmateriaalit tulevat myös avoimesti kaikkien hyödynnettäväksi ja keskitetysti ylläpidettäväksi Ohjelmaan valitaan 30 yritystä. Yritysohjelma alkaa syksyllä 2020 ja kestää kuusi kuukautta.

IHAN^® – Ihmislähtöinen datatalous -avainalueen työ jatkuu 30.6.2021 saakka.

Vaikuttavuusinvestoimisen tuki

Sitran kehitystyö vaikuttavuusinvestoimisen parissa päättyi suunnitellusti vuoden 2019 lopussa. Sitra toi vaikuttavuusinvestoimisen Suomeen vuonna 2014 ja asetti tavoitteekseen kansallisen ekosysteemin rakentamisen uudelle toimintamallille ja ensimmäisten käytännön kokeilujen eli SIB-hankkeiden edistämisen.

Vaikuttavuusinvestoiminen on keino kanavoida yksityistä pääomaa hankkeisiin, joilla tavoitellaan myönteistä ja mitattavaa yhteiskunnallista hyötyä. Julkiselle sektorille vaikuttavuusinvestoinnit mahdollistavat tavoitteelliset, vaikuttavat palvelut ja lisävaroja ilman taloudellista riskiä.

Marraskuun lopulla vahvistui, että työ- ja elinkeinoministeriö ottaa kopin alan jatkokehityksestä. Ministeriön yhteyteen perustettiin vuoden 2020 alussa Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus, joka jatkaa Sitran työtä vaikuttavien hankintojen ja SIB-mallin kehittämiseksi Suomessa.

Uuden osaamiskeskuksen tehtävänä on kehittää julkisen sektorin tulosten hankintaosaamista, kehittää vaikuttavuusinvestoimisen markkinaa, mallintaa hankkeiden yhteiskunnallisia hyötyjä ja lisätä uusien, vaihtoehtoisten rahoitusmallien tunnettuutta. Osaamiskeskus neuvoo eri osapuolia – julkista sektoria, hankehallinnoijia sekä palveluntuottajia – sopimuksiin liittyvissä valmisteluissa.

Yksi vaikuttavuusinvestoimisen toteutusmuodoista on tulosperusteinen rahoitussopimus eli SIB (engl. Social Impact Bond, SIB). Siinä institutionaaliset ja yksityiset sijoittajat rahoittavat hyvinvointia edistävät palvelut ja kantavat toteutukseen liittyvät taloudelliset riskit. Julkinen sektori maksaa vain tavoitteiden mukaisista tuloksista.

TEM on siitäkin syystä luonteva uusi kotipesä vaikuttavuusinvestoimiselle, että ministeriö on mukana kahdessa SIB-hankkeessa. Vuonna 2017 käynnistynyt Koto-SIB edistää maahanmuuttajien nopeaa työllistymistä ja kotoutumista Suomessa. Alkuvuodesta 2020 TEM tiedotti, että hankkeen tulokset ovat rohkaisevia: Kokeiluun osallistui Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa noin 2200 maahanmuuttajaa, joista yli 850 oli työllistynyt vuoden 2019 mennessä. Luvun arvioidaan nousevan 1000–1200 henkilöön. Työ- ja elinkeinoministeriön arvio hankkeen valtiolle tuomista säästöistä on jopa 20 miljoonaa euroa.

Loppuvuodesta liikkeelle lähti TEM:n toinen, pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen pureutuva Työ-SIB. Hankkeesta tullaan tarjoamaan työllistymistä edistäviä palveluja pitkäaikaistyöttömille useiden TE-toimistojen alueella. TEM:n tavoitteena on saada 3000 työnhakijaa Työ-SIBin palveluiden piiriin viiden vuoden aikana.

Myös lasten ja nuorten hyvinvointia edistävä Lapset-SIB on edennyt käytäntöön asti. Kunnista mukana ovat Vantaa, Helsinki, Hämeenlinna, Lohja ja Kemiönsaari. Hanketta hallinnoiva FIM tiedotti tammikuussa, että kahdeksan organisaatiota on sijoittanut Lapset-SIB-rahastoon yhteensä viisi miljoonaa euroa. Mukana ovat muun muassa S-ryhmä, LähiTapiola ja Sitra.

Valmisteilla on myös Lapset-SIB II, jonka kohderyhmään kuuluvat hieman eri painotuksin Jyväskylän, Tampereen, Karkkilan ja Vihdin lapset, nuoret ja perheet.

Suomeen on syntymässä Sitran avustuksella yhteensä kahdeksan SIB-hankkeen kokonaisuus. Edellä mainittujen lisäksi teemat liittyvät työhyvinvointiin, ikäihmisten itselliseen toimintakykyyn, tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn ja ympäristönsuojeluun.

Kansainvälisesti Suomi nähdään jo vaikuttavuusinvestoimisen edelläkävijänä. Esimerkiksi SIB-mallin hyödyntämisessä sijoitumme Euroopan kakkoseksi heti Ison-Britannian jälkeen.

Sitran Vaikuttavuusinvestoimisen tuki -toiminto päättyi vuoden 2019 lopussa.

Lisäksi Sitran Uusi työelämä ja kestävä talous -teemalla oli käynnissä uuden projektin valmistelu työnimellä Hyvinvointiekosysteemi. Sen tavoitteena olisi haastaa suomalaisyritykset, tutkijat sekä julkisen ja kolmannen sektorin tuote- ja palvelunkehittäjät ratkomaan nyky-yhteiskunnan hyvinvointiongelmia parhaan mahdollisen tiedon ja käytännön osaamisen pohjalta. Ideana on luoda uutta, ongelmalähtöistä innovaatiotoiminnan ja -politiikan mallia ja pidemmällä aikavälillä Suomeen kansainvälisesti tunnettu hyvinvointi-innovaatioiden ekosysteemi.

2.4  Ennakointi ja strategia -toiminto

Tarkastelujakson aikana toiminto julkaisi Megatrendit 2020 -päivityksen. Lisäksi kaksi uutta projektia sai käynnistyspäätöksen ja aloittivat toimintansa: Tulevaisuuden uudistajat sekä Sivistys+-projektit.

Mistä on kyse?

Ennakointi-toiminto tuo suomalaiseen yhteiskuntaan ja tiedon ekosysteemiin pitkäjänteisesti tulevaisuuden kehityssuuntia luotaavia selvityksiä ja ennakointitietoa. Ennakointityössä painopisteet ovat yhteiskunnallinen analyysi- ja selvitystoiminta, oma ja kansallinen ennakointityö sekä sidosryhmäyhteistyö erityisesti erilaisten kohtaamisten, dialogin ja yhteistyöprosessien rakentamiseksi tiedontuottajien ja päätöksentekijöiden välille. Lisäksi toiminto pyrkii kehittämään tulevaisuuskyvykkyyksiä eli tulevaisuusajattelun ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen taitoja yhteiskunnassa. Strategia-perustoiminto vastaa Sitran strategiaprosesseista, vaikuttavuusarvioinnista ja tietopalveluista.

Nostot tarkastelujaksolta:

1. Megatrendit 2020 -katsaus julkaistiin 1.1.2020. Uuden vuosikymmenen päivityksessä korostettiin megatrendien muodostaman kokonaiskuvan merkitystä sekä jännitteitä trendien välillä. Lisäksi uutena nostettiin esille megatrendejä läpileikkaavat metatrendit. Megatrendit 2020 -päivitys piti sisällään Megatrendit 2020 -selvityksen, julkistustilaisuuden 9.1., päivitetyt Megatrendikortit, päivitetyn kalvosetin sekä mm. Megatrendit minuutissa -videon.
2. Tulevaisuuden uudistajat -projekti sai lokakuussa Sitran johtoryhmän käynnistyspäätöksen ja projekti käynnistyi 16.1. kehittäjäryhmän avoimella haulla. Projekti keskittyy ennakoinnin ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen taitojen, ns. tulevaisuuskyvykkyyksien, kehittämiseen, kouluttamiseen ja levittämiseen. Projektin tavoitteena on edistää sitä, että Suomessa on toivoa luovia tulevaisuuskuvia ja niistä keskustelevat laajasti myös muut kuin ennakointia työkseen tekevät.
3. Sivistys+-projekti sai joulukuussa johtoryhmän käynnistyspäätöksen ja projektin julkistus tapahtui helmikuun puolivälissä. Projektin tavoitteena on sivistysihanteen päivittäminen vastaamaan nykyajan suuria yhteiskunnallisia haasteita.

Mitä toiminnossa tarkastelujaksolla tehtiin?

Megatrendit kertovat, minkälaiset kehityskulut vaikuttavat voimakkaimmin tulevina vuosina. Sitran megatrendit 2020 -selvityksessä on analysoitu myös, minkälaisia jännitteitä eri trendien välillä on. Yksittäistä megatrendiä olennaisempaa onkin ymmärtää, mihin laajempaan kokonaisuuteen se liittyy ja miten se linkittyy muihin trendeihin.

Kun yhteiskunnassa tapahtuu jotakin yllättävää, korostuu tarve ymmärtää asioiden vaikutuksia toisiinsa. Myös demokratian ja osallisuuden kannalta on tärkeää, että tulevaisuusnäkemyksistä ja toivottavista tulevaisuuksista keskustellaan laajasti.

Sitran 2020 megatrendit ovat:

1) Ekologisella jälleenrakennuksella on kiire

2) Väestö ikääntyy ja monimuotoistuu

3) Verkostomainen valta voimistuu

4) Teknologia sulautuu kaikkeen

5) Talousjärjestelmä etsii suuntaansa

Tulevaisuuskeskustelu on erityisen tärkeää vaikeina aikoina. Vaikka maailma on äkisti heilahtanut, megatrendit eivät ole kadonneet mihinkään. Niiden avulla rakentava keskustelu muuttuvasta arjestamme ja ratkaisujen löytäminen voi olla helpompaa. Megatrendien ohella tulevaisuusajattelusta löytyy laajemminkin työkaluja epävarmuuden ja yllätysten tarkasteluun.

Megatrendit 2020 -katsaus julkaistiin 1.1.2020 ja Megatrendit 2020 -selvitys on ladattu Sitran verkkosivuilta yli 25 000 ihmistä sekä printtijulkaisua tilattu jo yli 3 000 kappaletta.

Tulevaisuuden uudistajat -projekti käynnistyi 16.1. Projekti keskittyy ennakoinnin ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen taitojen, ns. tulevaisuuskyvykkyyksien, kehittämiseen, kouluttamiseen ja levittämiseen. Projektin tavoitteena on edistää sitä, että Suomessa on toivoa luovia tulevaisuuskuvia ja niistä keskustelevat laajasti myös muut kuin ennakointia työkseen tekevät. Projektin aikana kehitetään, konseptoidaan ja pilotoidaan koulutuskokonaisuus, josta tulee kaikille avoin ja eri toimijoiden vapaasti hyödynnettävä kuten esim. Erätauko-konsepti on ollut. Projektin alussa haettiin avoimella haulla asiantuntijoita mukaan kehittäjäryhmään, joka sparraa Tulevaisuuden uudistajat -projektitiimiä koulutuskonseptin kehittämisessä. Hakemuksia tuli liki 400, joista ryhmään valittiin 17 eri alan asiantuntijaa.

Tulevaisuuspäivänä 6.3. julkaistiin Usko tulevaisuuteen – utopiat yhteiskunnallisten tulevaisuuksien avartajina -muistio, jota työstettiin projektin valmistelun aikana. Muistion sisältöjä ja utopioita käsiteltiin tulevaisuuspäivän tilaisuudessa Mihin utopioita tarvitaan yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Tulevaisuuden uudistajat -koulutuskokonaisuutta pilotoidaan syksyllä 2020. Projektin aikana toteutetaan myös koulutusmoduuleja organisaatioiden tarpeisiin. Lisäksi tuotetaan tietoa tulevaisuuskyvykkyyksistä ja niiden käytöstä. Projektista on tehty päätös kesäkuun loppuun 2021 asti.

Sivistys+-projekti sai käynnistyspäätöksen johtoryhmässä joulukuussa ja projekti julkaistiin helmikuun puolivälissä. Julkistuksen yhteydessä julkaistiin tutkija Timo Miettisen sivistyskäsityksen historiaa valottava muistio Sivistysihanteen jäljillä.

Projektin tarkoituksena on päivittää sivistysihanne vastaamaan nykyajan suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin – sivistys on aina elänyt ajan muutoksen mukana, joten päivitys on tarpeen. Tarkoituksena on vahvistaa sivistystä, joka antaa meille entistä suuremman valmiuden uudistua ja vastata viheliäisiin ongelmiin. Tällainen sivistys myös luo merkityksellisyyttä ja hyvinvointia kulutuskeskeisyyden sijaan. Projektin kesto on 2,5 vuotta.

Sitran vaikuttavuusarviointi 

Sitran kokoavan arvioinnin valmistumisen jälkeen vaikuttavuusarvioinnissa on keskitytty arviointiyön hyödyntämiseen sekä arvioinnista saatujen oppien levittämiseen arviointialalla. Sitran vaikuttavuusarviointia esiteltiin posterin avulla American Evaluation Association -konferenssissa marraskuussa. Sitran työ sai paljon kiinnostusta ja kiitosta – olemme vaikuttavuusarvioinnissa selvästi kansainvälisesti edelläkävijöitä.

2.5  Yhteiskunnallinen koulutus

Tarkastelujakson aikana saatiin päätökseen 14. Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssi. Kurssi keräsi yhteen 26 päätöksentekijää eri aloilta oppimaan yhdessä, miten talouspolitiikkaa Suomessa johdetaan, ja miten kestävää kehitystä edistetään talouspolitiikan keinoin. Sitra Labin toiseen tulevaisuuslaboratorio-koulutusohjelmaan haki 71 tiimiä. Näistä yhdeksän tiimiä valittiin ohjelmaan, jonka tavoitteena on kehittää luontopohjaisia ratkaisuja kaupungistumisen haasteisiin – oman osaamisen uudistamisen ohella.

Mistä on kyse?

Sitran yhteiskunnallinen koulutustoiminta kokoaa muutoksentekijöitä kehittämään huomisen menestyvää Suomea yhdessä. Koulutustoiminnon fasilitointiosaamista hyödynnetään myös poikkileikkaavasti Sitran teemojen tukena.

Nostot tarkastelujaksolta:

1. Yhteiskunnallisille muutoksentekijöille suunnatun Sitra Labin ensimmäisen koulutusohjelman tulokset ja ajattelu paketoitiin julkaisuksi, ja viiden kokeilun opit koottiin jakoon. Toisessa koulutusohjelmassa kehitetään luonnosta ratkaisuja kaupungistumisen haasteisiin. Mukaan valittiin 9 tiimiä, eli yhteensä 26 muutoksentekijää. Ohjelman käynnistyminen siirtyi muuttuneessa tilanteessa syksyyn.
2. Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen 14. kurssin kahden kuukauden mittainen urakka huipentui todistusten jakoon marraskuun lopussa.  Seuraava kurssi järjestetään syksyllä.

Mitä toiminnossa tarkastelujaksolla tehtiin? 

Sitra Lab etsii ja kehittää yhteiskunnallisen muutoksen tekemisen menetelmiä, luo tilaa kokeilevalle kehittämiselle sekä kokoaa muutoksentekijöitä yhteen oppimaan toisiltaan. Näin se myös kasvattaa laajemmin yhteiskunnallista muutoskyvykkyyttä.

Sitra Labin koulutusohjelma on fasilitoitu oppimisen ja yhteiskehittämisen prosessi, jonka ytimessä on uusien menetelmien, lähestymistapojen ja kyvykkyyksien tarjoaminen muutoksentekijöille. Intensiivisen ja vaihtuvateemaisen koulutusohjelman lisäksi Sitra Lab tarjoaa yhteisen keskustelun ja kehittämisen paikkoja erilaisissa tapahtumissa, kuten kuukausittain järjestettävissä Heräämöissä. Alustan jatkuvammalle dialogille ja pohdinnalle tarjoaa Facebookissa toimiva Sitra Labin muutoksentekijöiden yhteisö, jossa on mukana jo yli 1800 henkilöä.

Raportointijaksolla Sitra Labin lasten ja nuorten eriarvoisuuteen liittyvän koulutusohjelman ajatukset sekä kokeilujen opit koottiin yhteen ja julkaistiin laajempaan jakeluun. Tähän ensimmäiseen koulutusohjelmaan osallistui noin 30 hengen poikkiyhteiskunnallinen muutoksentekijöiden joukko. Kokeiluista voi lukea lisää verkkojulkaisusta Sitra Labin viisi käytännön kokeilua lasten ja nuorten eriarvoisuuden vähentämiseksi. Tulevaisuuslaboratorion työstä kerrotaan tarkemmin Kohtaamisia tulevaisuuslaboratoriossa -julkaisussa.

Toinen, luonnosta ratkaisuja kaupungistumisen haasteisiin etsivä koulutusohjelman aloitus siirtyi keväästä syksyyn. Koulutusohjelmaa on kehitetty siten, että nyt mukaan valittiin yksittäisten henkilöiden sijaan 3-5 hengen tiimejä. Hakemuksia saatiin 71 tiimiltä, ja mukaan valittiin 9 tiimiä eli 36 muutoksentekijää.

Muutoksen menetelmistä Sitra Labissa pohditaan parhaillaan maailmalla puhuttavia innovaatio-portfolioita ja niiden soveltamismahdollisuuksia suomalaisten kehittämishankkeiden vaikuttavuuden lisäämisessä. Aiheesta on tulossa lisätietoa kevään ja kesän aikana.

Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutukset alkoivat syksyllä 2019 uudestaan vaalikevään tauon jälkeen. Järjestyksessä 14. kurssi valmistui vuoden lopulla. (Tutustu kurssin oppeihin: Millainen talouspolitiikka mahdollistaa hyvän elämän?) Kullekin kurssille kutsutaan kerrallaan noin 30 osallistujaa yhteiskunnan eri sektoreilta. Kursseilla opitaan, miten talouspolitiikkaa Suomessa johdetaan ja miten kestävää kehitystä edistetään talouspolitiikan keinoin.

Keväälle 2020 suunniteltu kurssi peruttiin koronaepidemian takia. Sen osallistujille tarjotaan paikkaa syksyn kurssilta.

Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen taustalla olevat ns. 10 teesiä kestävään talouteen päivitetään kevään aikana.

Sitra Lab ja Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus ovat Sitran pysyvää toimintaa.