Hallintoneuvoston katsaus 2/2019

Tarkastelujakso 14.3.-11.9.2019

1  Yleiskuva Sitrasta

Vaalikevät vauhditti ja terävöitti Sitran vaikuttavuustyötä entisestään. Eduskunnan alaisena riippumattomana tulevaisuustalona Sitra tarjosi asiantuntemustaan strategiansa mukaisissa teemoissa, mutta samalla pysytellen syrjässä päivänpoliittisesta keskustelusta.

Vaalien alla tarjosimme eväitä tuleville päättäjille muun muassa kestävän kehityksen verouudistus -mallinnusten muodossa. Nostimme esille tarpeen uudistaa taloutta kohti kiertotaloutta sekä muuttaa voimakkaasti arkemme elämäntapoja kestävämpään suuntaan. Keväällä päivitetyn kiertotalouden kansallisen tiekartan keskeiset sisällöt viitoittivat osaltaan tietä Suomen hallitusohjelmaan kirjatulle poikkihallinnolliselle, strategiselle kiertotalouden edistämisohjelmalle.

Kevään 2019 ohjelmaneuvottelut käytiin ilmiöpohjaisella rakenteella, joka pohjautui osin Sitran Ilmiömäinen julkinen hallinto keskustelualoitteeseen.  Myös Sitran asiantuntijat olivat hallitusohjelmaneuvottelijoiden käytettävissä, kun puolueet alkuvaiheessa rakensivat yhteistä tilannekuvaa. Avoimuuden ja läpinäkyvyyden saavuttamiseksi julkaisimme Säätytalolla vierailleiden asiantuntijoidemme esitykset verkkosivuillamme.

Suomen EU-puheenjohtajuuskausi on niin ikään tärkeä vaikuttamisen paikka. Sitran kannalta tärkeitä teemoja puheenjohtajuusohjelmassa ovat kestävä kasvu, ihmislähtöinen datatalous ja hyvinvointitalouden vaikutusten hankinta vaikuttavuusinvestoimista hyödyntäen. Sitra pyrkii osaltaan edesauttamaan edellä mainittujen tavoitteiden etenemistä puheenjohtajuuskaudella. Tästä esimerkkinä muun muassa Euroopan komission ICT Proposers’ Day -tapahtuma Helsingissä, missä Sitran IHAN^® – Ihmislähtöinen datatalous projektikokonaisuus on mukana kumppanina.

Sitran tulosraportointia ja uusi yliasiamies

Alkuvuosi on ollut leimallisesti myös Sitran toiminnan arvioinnin sekä raportoinnin aikaa. Tarkastelujaksolla julkaistiin Sitran toimintakertomus ja tilinpäätös sekä jatkettiin vaikuttavuuden arviointia. Toimintakertomuksen julkaisun yhteydessä avattiin myös vuoden 2018 hankerahoitus sekä ostolaskudata Sitra.fi-sivuilta tutkittavaksi.

Myös Sitran kokoava arviointi ja viimeiset vaikuttavuusarvioinnit julkaistiin tarkastelujaksolla. Hallintoneuvoston tilaama kokoava arviointi veti nimensä mukaisesti yhteen Sitran vuonna 2016-2019 toteutettujen ulkoisten vaikuttavuusarviointien tulokset ja teki synteesin Sitran kokonaisvaikuttavuudesta. Lisäksi arvioinnissa analysoitiin toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia ja niiden vaikutuksia Sitralle sekä kartoitettiin sidosryhmien odotuksia ja Sitran omistajien tahtotilaa. Arviointi kokosi kymmenen suositusta Sitran toiminnan edelleen kehittämiseksi. Kokoava arviointi tuki myös valtiovarainministeriön asettaman parlamentaarisen työryhmän työtä, joka luovutettiin valtiovarainministerille 29. maaliskuuta.

Ensimmäistä kertaa Sitran historiassa uutta yliasiamiestä haettiin julkisella haulla. Hakuaika päättyi 27.5. ja määräaikaan mennessä saatiin 51 hakijaa, jotka kerrottiin julkisuuteen. Hakuprosessista vastaa Sitran hallitus. Päätöksen yliasiamiehen valinnasta tekee Sitran hallintoneuvosto hallituksen esityksestä.

Alla tarkempaa raportointia teemojen ja toimintojen työstä tarkastelujaksolla.

Aiemmissa toimintakatsauksissa raportoitu pääomasijoitustoiminnan katsausosuus on siirretty omaksi osiokseen sijoitustoiminnan raportin yhteyteen.

2  Toimintokohtaiset katsaukset

2.1  Hiilineutraali kiertotalous -teema

Suomen on mahdollista saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet kustannustehokkaasti ja vähentää päästöjä 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tällä tarkastelujaksolla korostuivat vaalikevään sähköistämä keskusteluilmapiiri ja Hiilineutraali kiertotalous -teeman pyrkimys tukea strategisen ja kunnianhimoisen ilmastopolitiikan tekemistä Suomessa.

Tarvitsemme kipeästi sekä kriisitietoisuutta että toimivia, hyväksi havaittuja ratkaisuja. Kiertotalouden päivitetty tiekartta viitoittaa reitin kohti kiertotaloutta ja Kestävän kehityksen verouudistus -selvitys tarjoaa näkymää päättäjille erilaisiin vaihtoehtoihin ja niiden vaikutuksiin. Suomalaiset ovat tehneet kehittämäämme elämäntapatestiä jo lähes 750 000 kertaa – elämäntapamuutokselle onkin suuri tarve, kertoi toukokuussa julkistettu ja laajaa huomiota saanut raporttimme: Asukasta kohden laskettujen päästöjen pitäisi vähentyä jopa 96 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Mistä on kyse?

Globaali kestävyyskriisi haastaa yhteiskuntamme talouden perustan ja tavan toimia. Hiilineutraali kiertotalous -teeman työ tähtää siihen, että tänä vuonna Suomi on uudenlaisen, tehokkaampaan talouteen perustuvan yhteiskunnan suunnannäyttäjä. Keskeistä on tukea Suomen yhteistä tahtotilaa menestyä kiertotalouden edelläkävijänä ja luoda tuolle uudelle, tehokkaammalle taloudelle maailmanluokan ratkaisuja. Kiertotalouden mukainen toiminta kotitalouksissa, julkisella puolella ja liike-elämässä luo edellytyksiä resurssiviisaalle ja hiilineutraalille yhteiskunnalle sekä sitä edistävälle liiketoiminnalle. Teeman työtä tehdään etenkin avainalueilla, joita on kolme: Ilmastoratkaisut, Kiertotalous ja Resurssiviisas kansalainen.

Sitran johtoryhmän kokouksessa 18.3.2019 päätettiin uuden Kilpailukykyinen ja reilu kiertotalous -avainalueen käynnistämisestä. Avainalueen työ alkaa 1.11.2019 ja tavoitteena on skaalata reilun sekä osallistavan kiertotalousyhteiskunnan ratkaisuja kestävyyskriisin ratkaisemiseksi.

Nostot tarkastelujaksolta:

1. Huhtikuussa julkaistun selvityksen mukaan Kestävän kehityksen verouudistuksella voidaan vähentää päästöjä ja samalla vahvistaa työllisyyttä ja taloutta – sosiaalista oikeudenmukaisuutta unohtamatta.
2. Kiertotalouden kansallisen tiekartan maaliskuussa julkaistu päivitys piirtää vision, strategiset tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet, joiden avulla Suomi siirtyy kiertotalouteen vuoteen 2025 mennessä.
3. World Circular Economy Forum 2019 toi yli 2 000 kutsuttua kiertotalouden ammattilaista ympäri maailmaa Suomeen 3.-5. kesäkuuta. Huippupuhujat korostivat tarvetta reilulle ja inklusiiviselle kiertotaloudelle ja peräänkuuluttivat tarvittavien ratkaisujen nopeaa skaalaamista.

Mitä teemalla tarkastelujaksolla tehtiin?

Vaalikevät nosti ilmastonmuutoksen vahvasti julkiseen keskusteluun. Keskustelu on ollut entistä moniäänisempää, kun nuoret saivat äänensä kuuluviin paljon huomiota herättäneiden ilmastolakkojen myötä. Ilmastonmuutos on puhuttanut usealla eri tasolla lähtien siitä, mikä on Suomen rooli kansainvälisessä kontekstissa ja päättyen siihen, mikä on yksittäisen kansalaisen tekojen merkitys ja toisaalta nykyisten sukupolvien velvollisuus tulevia sukupolvia kohtaan.

Sitra on tuonut esille laajasti erilaisia ratkaisuja niin hallinnon, yritysmaailman kuin yksittäisten suomalaisten arjenkin käyttöön. Nostimme esille tarpeen uudistaa taloutta kohti kiertotaloutta sekä muuttaa voimakkaasti arkemme elämäntapoja kestävämpään suuntaan. Jatkoimme myös yhteistyötä niin yritysten, kansalaisjärjestöjen kuin tavallisten suomalaistenkin kanssa rakentaen mahdollisuuksia entistä kestävämpään arkeen.

Ilmastonmuutos oli vahvasti esillä myös kesän SuomiAreenalla, jossa Sitra oli mukana järjestämässä kahta keskustelutilaisuutta: toinen tapahtuma antoi äänen nuorille ja heidän näkemyksilleen ilmastokriisistä ja toisessa tilaisuudessa murrettiin myyttejä, joita on liitetty ilmastopäästöjä vähentäviin tekoihin. Lisäksi Sitra tarjosi ohikulkijoille Porissa mahdollisuuden oman hiilijalanjäljen testaamiseen ja oman kestävän arjen suunnitelman tekoon.

Kiertotalous-avainalue

Tarkastelujaksolla julkisessa keskustelussa korostui välittömien ilmastotoimien kiireellisyys. Samaan aikaan on välttämätöntä uudistaa yhteiskuntamme niitä perustuksia, jotka turvaavat meille hyvinvoinnin myös tulevaisuudessa. Kestävämpään, ja vähemmän neitseellisten luonnonvarojen käyttöön perustuvaan talouteen vie kiertotalous. Suomen askeleet kohti sitä kuvataan maailman ensimmäisessä kansallisessa, vuonna 2016 laaditussa kiertotalouden tiekartassa. Juuri tarkastelujakson alla 13. maaliskuuta julkaistu tiekartan päivitetty versio haastaa ennen kaikkea hallinnon keskeiset päättäjät ja yritykset luomaan Suomeen kiertotaloutta tukevaa toimintaympäristöä. Tiekartan keskeiset sisällöt ovatkin sittemmin viitoittaneet tietä Suomen uuteen hallitusohjelmaan kirjatulle poikkihallinnolliselle, strategiselle kiertotalouden edistämisohjelmalle. Ymmärrystä Suomen uuden talouden perustan luomisesta on rakennettu yhteistyössä eri ministeriöiden kanssa kevään ja kesän keskustelutilaisuuksissa.

Kaupunkien ja kuntien rooli on jatkuvasti ollut nousussa hyvinvoinnin sekä ilmastotoimien kehittämisessä. Kiertotalous voi olla kehitysvaiheessaan kunnille kilpailuvaltti, jonka avulla ne voivat houkutella alueelleen uusia yrityksiä ja asukkaita sekä kiriä ilmastotavoitteitaan. Toukokuussa Kuntaliitto, Suomen ympäristökeskus ja Sitra haastoivat kaikki Suomen kunnat kisaamaan vuoden kiertotalouskunnan tittelistä. Vuoden kiertotalouskunta -kilpailu innostaa kuntia paikallisiin kiertotaloustekoihin ja tuo esiin eri puolilla Suomea tehtyjä tekoja, joista myös muut voivat ottaa mallia. Voittajaksi julkistettiin Kuntamarkkinoilla Jyväskylän kaupunki, etenkin kokonaisvaltaisen ja pitkäjänteisen kiertotaloustyöhön sitoutumisen ansiosta.

Kuntien työkalupakkiin jaoimme tarkastelujaksolla vuosien varrella tekemiemme kokeilujen oppeja sekä havaintoja sudenkuopista,

Ne olivat esillä Kuntien kiertotalousetkoilla päivää ennen Kuntamarkkinoita sekä itse Kuntamarkkinoilla. Etkoilla julkistimme yhdessä Kuntaliiton kanssa työkaluja, jotka ovat jatkoa muassa Kuntien kiinnostavimmat kiertotalousteot -listallemme: niiden avulla kunnat voivat ottaa käyttöönsä muiden kuntien kiinnostavia kiertotaloustekoja. Kuntamarkkinoilla innostimme puolestaan Sitran Kansanvallan peruskorjaus -avainalueen kanssa kuntatekijöitä rakentamaan kestävää ja osallistavaa tulevaisuutta.

Uuden, tehokkaamman talouden mukainen liiketoiminta leviää suomalaisten yritysten keskuudessa: Siitä kertoo kokoamamme Kiertotalouden kiinnostavimmat -lista, jolla esitellään Suomen inspiroivimmat kiertotalouden yritysesimerkit. Vuodesta 2016 lähtien ylläpidetty lista laajeni toukokuussa 124 yritykseen.

Luonnonvaroja säästävät ruuantuotannon mallit nostavat myös päätään kokeilujemme myötä. Toukokuussa Metropolian Myyrmäen kampuksella avattiin uusi, sisäruoantuotantoon keskittyvä halli, Urban Farm Lab. Metropolian, Sitran ja viiden startup-yrityksen yhteiskokeilussa testataan urbaaneja ruoantuotantoteknologioita ja sisäviljelyn kaupallistamista. Yritykset kasvattavat hallissa muun muassa sieniä, sirkkoja ja ilmaperunoita sekä hyödyntävät toistensa hävikin. Tulevaisuudessa Suomesta voitaisiin viedä ruoan sijasta ruokateknologioita ulkomaille.

Kesäkuussa 2018 osarahoittamamme selvityksen tuloksena todettiin, että kiertotalouden kehittäminen EU:ssa muoville, teräkselle, alumiinille ja sementille on välttämätöntä, jotta voimme pysäyttää maapallon lämpenemisen kahteen asteeseen. Selvitys sai toukokuussa jatkoa, kun kestävyyskysymyksiin erikoistunut konsulttitoimisto Material Economics julkaisi uuden osarahoittamamme selvityksen tavoista, joilla EU voi saavuttaa nollapäästöt teräksen, muovin, ammoniakin ja sementin tuotannossa.

Olemme aiemmin sparranneet suomalaisia teknologiateollisuuden yrityksiä kiertotalouteen ja rakentaneet heille työkalut liiketoiminnan muutokseen Teknologiateollisuuden kanssa. Teollisuusyritysten valmistamat, muokkaamat ja myymät materiaalit kiertävät usein Suomen rajojen ulkopuolella, minkä vuoksi tuotantorakenteiden ja liiketoiminnan muutoksissa on huomioitava myös kansainvälinen ulottuvuus. Kiertotalouteen perustuvan liiketoiminnan kasvattaminen suomalaisyrityksissä helpottuu, mikäli keskeiset teollisuuden kumppanit muissa maissa muuttavat toimintaansa kiertotalouteen. Tämän muutoksen vauhdittamiseksi aloitamme syyskuussa 2019 Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisen Nordic Innovationin kanssa uuden ohjelman. Siinä kiritetään pohjoismaisia yrityksiä siirtymään kiertotalouteen kehittämämme yritysten sparrausmallin ja valmiiden työkalujen avulla.

Globaalin kiertotaloustyömme keskeisin väline, perustamamme maailman kiertotalousfoorumi World Circular Economy Forum 2019 järjestettiin nyt jo kolmatta kertaa. Ohjelma sisälsi korkeatasoisia puhujia ja kiertotalouden esimerkkejä ympäri maailmaa. 3.-5. kesäkuuta pidetty foorumi toi Suomeen yli 2 000 maailman johtavaa kiertotalouden asiantuntijaa sekä kymmeniä ulkomaalaisia toimittajia. Tapahtuman teemoja olivat kiertotalouden ratkaisujen globaali skaalaaminen ja reilu siirtymä. Jaoimme tapahtuman aikana aiempia vuosia enemmän oppejamme esimerkiksi kiertotalouden tiekartan tekemisestä ja kiertotalouskoulutuksen kansallisesta uudistamisesta sekä rohkaisimme muita maita ottamaan opit käyttöönsä. Globaalin foorumin järjestivät yhdessä Sitran kanssa 13 kansainvälistä kumppania. Foorumi saa jatkoa ensi vuonna Kanadassa.

Nykyisen kiertotalous-avainalueen työ on päättymässä 31.10.2019, mutta jatkuu uudella painotuksella marraskuussa.

Resurssiviisas kansalainen -avainalue

Ilmastopuhe kiihtyi suomalaisessa yhteiskunnassa merkittävästi talvikaudella 2018-19, mutta puheittemme ja tekojemme välillä on vielä merkittäviä ristiriitoja. Kulutustottumusten ja elämäntapojen muutokset ovat ratkaisevan tärkeässä asemassa ilmastonmuutoksen haasteita ratkaistaessa. Sitran 16. toukokuuta julkaisema 1,5 asteen elämäntavat -selvitys osoittaa, että nykyisten elämäntapojemme ja 1,5 asteen tavoitteen välillä on valtava kuilu. Selvitys synnytti heti ilmestyttyään Suomessa laajan julkisen keskustelun muutoksen keinoista – muun muassa tiedotusvälineet uutisoivat laajasti tuloksista.

Selvityksen mukaan jo seuraavien kymmenen vuoden aikana kulutuksen aiheuttamia päästöjä tulisi Suomessa leikata noin 75 prosenttia, jos Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet aiotaan saavuttaa. Vuoteen 2050 mennessä vähennyksen täytyy olla jopa 93 prosenttia. Vastaavasti koko maan kaikkia päästöjä tulisi vähentää 60 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

1,5 asteen elämäntavat -selvitys tarkastelee elämäntapakuilun kuromiseksi noin 30 vaihtoehtoa, joiden tietoja Sitra tarjoaa päätöksenteon pohjaksi. Tarkastelussa ovat asumisen, liikkumisen, ruokailun ja muun kulutuksen keinot hiilijalanjäljen pienentämiseen Suomessa ja Japanissa. Mukana on myös vertailudataa Kiinasta, Intiasta ja Brasiliasta. Selvitys perustuu kansainvälisen tutkimusryhmän laatimaan tekniseen raporttiin.

Suuri potentiaali ihmisten hiilijalanjäljen merkittävään pienentämiseen on selvityksen mukaan muun muassa seuraavilla keinoilla: yksityisautoilun korvaaminen joukkoliikenteellä tai sähköpyörällä työ- ja vapaa-ajan matkoilla, sähkö- ja hybridiautojen käyttöönotto, asunnon vaihtaminen pienempään, sähkön ja lämmitysenergian tuottaminen uusiutuvilla energialähteillä, kasvis- ja vegaaniruokavalion suosiminen, maitotuotteiden korvaaminen kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla ja punaisen lihan korvaaminen kanalla tai kalalla.

Tutkimuksen tuloksia havainnollistava 1,5 asteen elämäntapojen palapeli ja Sitran Elämäntapatesti olivat esillä Maailma kylässä -festivaalilla toukokuun lopussa Sitran Kestävän arjen paviljongissa. Festivaali houkuttelee Helsingin Rautatientorille ja Kaisaniemen puistoon vuosittain noin 80 000 kävijää. Suosittua Elämäntapatestiä on tehty jo reilut 700 000 kertaa.

Valtaosa suomalaisista pitää kestävien elämäntapojen noudattamista tärkeänä ja uskoo, että kulutusvalinnoilla on vaikutusta ilmastonmuutoksen hillinnässä, kertoo Sitran teettämä kyselytutkimus, joka oli seurantatutkimus vuoden 2017 Resurssiviisas kansalainen –kyselylle. Kahdessa vuodessa arkemme on nytkähtänyt askeleen kestävämpään suuntaan niin asumiseen, liikkumiseen, ruokaan kuin muuhun kuluttamiseen liittyvissä valinnoissa ja kulutuskäyttäytymisemme muuttuu, vaikkakin hitaasti. Etenkin nuoret ovat edelläkävijöitä ympäristöteoissa.

Laajaa kiinnostusta herättivät myös elokuussa julkaistut Sitran teettämän kyselytutkimuksen tulokset, jotka kartoittivat ilmastonmuutoksen suomalaisissa herättämiä tunteita. Kyselyn mukaan noin neljännes suomalaisista kokee ilmastoahdistusta, nuorista jopa 38 prosenttia. Kestävä elämä ja toiminta ilmaston hyväksi koettiin parhaaksi lääkkeeksi ilmastoahdistukseen.

Yrityksillä on keskeinen rooli kestävien kuluttajaratkaisujen esiin tuomisessa. Sitran Fiksu arki goes China -kehitysohjelma tuki suomalaisyritysten kestävän arjen tuotteiden ja palvelujen kansainvälistymistä. Kehitysohjelmaan valitut yritykset tekivät kevään 2019 aikana kokeiluja Suomessa ja Kiinassa. Keväällä 2018 toteutettu Fiksu arki -yrityskilpailu toi yhteen pienet ja suuret yritykset, ja sparrasi kestävän kuluttajaliiketoiminnan kehittämistä ketterien kokeilujen avulla.

Kestävä elintapamme edellyttää myös uuden oppimista. Sitra ja Opetushallitus tavoittelevat yhdessä parasta mahdollista tapaa innostaa ja opettaa 3.-6.-luokkalaisia koululaisia elämään kestävämmin ja ymmärtämään kestävän valmistuksen ja kuluttamisen perusperiaatteet sekä antaa heille työkaluja tulevaan murrokseen. Tätä etsimme kilpailutuksella kestävän arjen ja kiertotalouden oppimateriaaleiksi alakouluihin. Jatkokehitykseen valittuja ideoita pilotoitiin toukokuussa ja oppimateriaalin kehittäjä valitaan syksyn aikana.

Resurssiviisas kansalainen -avainalue päättyi nykymuodossaan 31.7.2019, mutta valmistelu työn siirtämiseksi Sitran ulkopuolelle jatkuu pienemmin resurssein 31.7.2020 asti. Seuraavassa vaiheessa työ keskittyy uuden, Sitran ulkopuolisen toimintamallin edellytysten selvittämiseen, luomiseen sekä rahoitus- ja toteutuskumppaneiden kartoittamiseen.

Ilmastoratkaisut

Matkalla kohti hiilineutraalia maailmaa Suomi voi menestyä vain tekemällä strategista ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Sen tueksi Ilmastoratkaisut-tiimi tuottaa tietoa tehokkaimmista ilmastoratkaisuista, jotka tuottavat myös hyvinvointia Suomelle.

Verotus on tehokas keino yhteiskunnan ja talouden ohjaamiseen, ja sitä tulisi vielä voimakkaammin hyödyntää myös ilmastopolitiikassa. Maailmanpankki, OECD ja Euroopan komissio ovat suositelleet valtioille kokonaisvaltaisia kestävän kehityksen verouudistuksia päästöjen vähentämiseksi. Toteuttamassamme Kestävän kehityksen verouudistus -selvityksessä kartoitettiin laajasti käytettävissä olevia keinoja valjastaa verotus tukemaan päästövähennyksiä ja kiertotalousratkaisuja. Keinovalikoimasta muodostetiin kolme esimerkkipakettia mallinnettavaksi ja niiden vaikutuksia analysoitiin päästöjen, bruttokansantuotteen, työllisyyden, yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn ja tuloerojen näkökulmista. Tulokset osoittavat, että verotusta uudistamalla voidaan tukea työllisyyttä ja talouden kasvua sekä samalla vähentää päästöjä – ilman että kukaan putoaa kyydistä. Huhtikuussa julkaistu selvitys herätti runsaasti julkista keskustelua ja pohdintaa siitä, missä määrin verotus pitäisi Suomessa valjastaa kunnianhimoisten päästötavoitteiden saavuttamiseksi.

Elokuussa julkaisemamme Näkökulmia yritystukien uudistamistyöhön -työpaperi pohjaa Sitran koollekutsumien yritystukifoorumeiden keskusteluihin. Eri sidosryhmiä yhteen koonneet yritystukifoorumit tarjosivat puitteet luottamuksellisille keskusteluille yritystuista ja niiden uudistustarpeista. Ilmastonmuutos oli keskusteluissa vahvasti esillä ja työpaperi linjaakin, että parhaimmillaan yritystuet voisivat kirittää Suomea kohti hiilineutraalia kiertotaloutta, mutta uudistus tulisi toteuttaa osana laajempaa, asteittain etenevää reformia. Yritystukifoorumeita moderoineen taloustieteilijä Mika Malirannan laatima muistio taustoittaa yritystukia taloustieteellisenä kysymyksenä.

Ilmastoratkaisut -avainalueen työ jatkuu 30.6.2020 asti.

2.2  Uudistumiskyky

Tarkastelujakson aikana Uudistumiskyky-teemalla jatkettiin kansanvallan elinvoimaisuuden sekä hallintokoneiston uudistumiskyvyn tukemista muun muassa teettämällä puolue- ja järjestötoimijoiden sekä digitaalisten alustojen toimintamalleja kartoittanut selvitys yhteistyössä ulkoministeriön kanssa. Teeman tekemä työ sote-palvelujen uudistamiseksi puolestaan tuli kesäkuussa päätökseensä.

Mistä on kyse?

Sitran Uudistumiskyky-teema vahvistaa erilaisten toimijoiden uudistumiskykyä siten, että ihmiset ovat muutoksen tärkein voimavara. Kyky uudistaa omaa toimintaa on nopeasti muuttuvassa maailmassa niin yksilön, yhteisön kuin koko kansakunnan elinehto.

Työtä tehdään kesän jälkeen yhdellä avainalueella, joka on suomalaisen päätöksentekojärjestelmän ja osallisuuden päivittämistä vauhdittava Kansanvallan peruskorjaus.

Ihminen edellä – valintakokeilut sote-palveluissa -avainalue päätti työnsä suunnitellusti kesäkuun lopussa. Vuodenvaihteessa päättyneen Hyvinvoinnin palveluoperaattori -avainalueen työn osalta ympyrä sulkeutui toukokuun alussa, kun laki hyvinvointitietojen toissijaisesta käytöstä astui voimaan. 

Nostot tarkastelujaksolta:

1. HIMMS & Health 2.0 European Conference kokosi kesäkuussa Helsinkiin 3 000 lääketieteen, teknologian ja digitalisaation huippuasiantuntijaa yli 50 eri maasta. Sitran pitkäjänteinen kansainvälisen verkostoitumistyö ja yhteistyökumppanuus mahdollisti osaltaan tapahtuman järjestämisen Suomessa.
2. Huomisen terveyskeskus -valmennusohjelma siirtyi kesällä Sitralta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Valmennusohjelman opeista ja kokemuksista julkaistiin Huomisen terveyskeskus -selvitys elokuussa 2019.
3. Kansanvallan peruskorjaus -projekti toteutti ja julkaisi Puolue- ja järjestötoiminnan malleja maailmalla -kartoituksen yhteistyössä ulkoministeriön ja Suomen suurlähetystöverkoston kanssa.

 Mitä teemalla tarkastelujaksolla tehtiin?

Kevään ja kesän aikana Uudistumiskyky-teemalla keskityttiin kansavallan päivittämiseen tähtäävien hankkeiden suunnitteluun ja käynnistämiseen sekä pyrittiin varmistamaan viime vuosien aikana erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon kokeilu- ja pilottihankkeissa kertyneiden kokemusten saaminen hyötykäyttöön soten kehittämisessä myös vastedes.

Merkittävä teematason ponnistus oli myös kesäkuussa HIMMS & Health 2.0 European Conference, joka kokosi Helsinkiin 3 000 lääketieteen, teknologian ja digitalisaation huippuasiantuntijaa yli 50 eri maasta. Kyseessä on kautta aikojen suurin osallistujamäärä Yhdysvaltojen ulkopuolella järjestetyssä HIMSS-tapahtumassa. Suomalaista terveys- ja hyvinvointiteknologian osaamista esiteltiin tapahtuman yhteydessä Suomi Paviljonki -alueella.

Sitra oli yksi tapahtuman pääyhteistyökumppaneista ja myös avainroolissa neuvottelemassa tapahtuman tuomiseksi Suomeen. Vuoden 2019 HIMSS Europe -konferenssin voikin nähdä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvän, Sitran pitkäjänteisen kansainvälisen verkostoitumis- ja verkottamistyön huipentumana. Myös vuosien 2020 ja 2021 HIMSS & Health 2.0 European Conference järjestetään Suomessa.

HIMSS on perustettu vuonna 1961 ja siihen kuuluu yli 65 000 jäsentä, 650 yritystä. Maailmanlaajuisesti se on yli miljoonan terveydenhuollon tietoteknologia-alan vaikuttajan verkosto.

Kansanvallan peruskorjaus

Eduskuntavaalit huhtikuussa 2019 ja niitä seuranneet hallitusohjelmaneuvottelut rytmittivät merkittävästi Kansanvallan peruskorjaus- hankekokonaisuutta.

Puolueiden huomio keskittyi vaalikampanjointiin ja uusien hallituspuolueiden osalta hallitusohjelmaneuvotteluihin. Eduskuntapuolueiden yhteinen puoluetoiminnan kehittämishanke, jota Sitra pyynnöstä tukee, oli em. vuoksi puolueiden oman aktiivisuuden osalta vähäistä. Painopiste oli Sitran vastuulla olevassa selvitystyössä, jota tehtiin vaalien jälkeistä puolueiden omaa aktiivisempaa osallistumista ja kehittämispanostusta varten.

Eduskuntavaalien jälkeen puoluesihteerit päättivät jatkaa hanketta edelleen siten, että siinä ovat mukana kaikki nykyiset yli kahden edustajan eduskuntapuolueet. Kolmen hankkeeseen osallistuvan puolueen puoluesihteeri vaihtui.

Puoluesihteerit tekivät opintomatkan Roomaan 9.-12.6.2019. Ohjelmassa oli Suomen suurlähetystön perehdytyksen lisäksi mm. keskeisten puolueiden, tutkijoiden, journalistien sekä kampanjatoimistojen tapaamisia sekä vierailu parlamentissa. Puoluesihteerien palaute matkasta oli erinomainen (keskiarvo 5.57, mediaani 6/6). Puoluesihteerien opintomatkoilla on kohdemaissa (Ranska ja Italia) herättänyt ihmettelyä ja ihastusta se, että kaikkien suomalaisten eduskuntapuolueiden puoluesihteerit ovat yhdessä matkalla ja puolueilla on yhteinen kehittämishanke. Tämä ei kuulemma olisi mahdollista muissa maissa.

Puoluetoimistojen työntekijöille ja puolueiden luottamushenkilöille järjestetään syyskuussa ensimmäinen puoluetoiminnan kehittämisen työpaja. Teemoina on puolue- ja järjestötoiminnan uudet mallit maailmalla, Demokratiakokeilut 2020 ja mahdollisen laajan akateemiseenkin tutkimukseen hyödynnettävän puoluejäsenkyselyn työstäminen.

Suomen suurlähetystöverkoston avulla tehdyn kartoituksen pohjalta Sitra tilasi Deloittelta selvityksen eri maiden parhaista uusista toimintamalleista kansalaisten osallistumisen edistämiseksi. Esimerkkejä haettiin niin puolueiden ja kansalaisjärjestöjen kuin uusien digitaalisten alustojenkin osalta. Haastatteluihin perustuen Deloitte analysoi tarkemmin 13 eri mallia pyrkien löytämään myös uuden teknologian ja toiminta-alustojen käyttömahdollisuuksia. Laaja ja monin tavoin kiinnostava selvitys ”Puolue- ja järjestötoiminnan malleja maailmalla. Kuinka osallistaa, aktivoida ja innostaa ihmisiä?” julkaistaan syyskuussa 2019. Se on niin puolueiden kuin muidenkin järjestöjen ja organisaatioiden käytettävissä niiden kehittäessä omaa sisäistä toimintaansa tai kansalaisten osallistumista.

Eduskuntavaalit vaikuttivat ymmärrettävästi myös eduskuntatyön kehittämishankkeeseen, jota Sitra on pyynnöstä tukenut. Eduskunnan puhemiesneuvosto päätös (25.9.2018) nimetä eduskuntatyön uudistusten valmisteluun eduskuntatyön uudistamistyöryhmä sai jatkoa vaalien jälkeen, kun puhemiesneuvosto asetti (14.6.2019) uuden eduskuntatyön uudistamistyöryhmän. Uudistamistyöryhmissä on Sitran edustajana johtaja Antti Kivelä ja valmistelusta vastaavassa sihteeristössä Sitrasta johtava asiantuntija Lea Konttinen.

Uudistamistyöryhmän päättämät kansanedustajien haastattelut ja kysely tehtiin Sitran toimesta keväällä 2019. Haastattelujen, kyselyn ja tilastollisen aineiston pohjalta on Sitran toimesta eduskunnalle valmisteltu mahdollista uudistamistyötä tukevaa laajahkoa selvitystä.

Suurin merkitys eduskuntavaaleilla oli hankekokonaisuuden valtioneuvosto-osuuteen. Sitra tuki omalta osaltaan valmistautumista hallitusohjelmaneuvotteluihin mm. julkaisemalla viime vuonna 31.8.2018 Ilmiömäinen julkinen hallinto -keskustelualoitteen sekä OECD:n entiseltä pitkäaikaiselta johtajalta Rolf Alterilta tilatun ”Suomen valtioneuvoston ydin -miten valmistautua paremmin tulevaisuuteen” -selvityksen maalis-huhtikuun vaihteessa 2019. Keskeiset teemat julkaisuissa olivat poliittisen ohjauksen ja ilmiöpohjaisen tarkastelun vahvistaminen. Samat teemat olivat esillä jo Sitran 23.2.2018 julkaisemassa Kansanvallan peruskorjaus –työpaperissa.

Vaalien jälkeisissä hallitusohjelmaneuvotteluissa ilmiöpohjaisuus oli vahvasti esillä sekä neuvotteluprosessin, että sisällön osalta. Yhteisen tilannekuvan ja siitä johdettujen osin ilmiöpohjaisten tavoitteiden ja toimenpiteiden strateginen johtaminen on toimintatapa, jota Sitran linjauksetkin käsittelivät. Poliittisen ohjauksen ja sen toimintaedellytysten vahvistamiseen kiinnitettiin huomiota myös hallituksen järjestäytymisen yhteydessä.

Sitran roolia vuoden 2015 hallitusneuvottelujen strategisen hallitusohjelman mallin kehittäjänä analysoitiin puolestaan Risto Uimosen syyskuussa julkaistussa kirjassa Tulos tai ulos – Juha Sipilän myrskyisä pääministerikausi.

Nykyisen hallitusohjelman kirjaukset kansalaisten osallistumisen vahvistamisesta antavat hyvän pohjan myös Sitran toiminnalle osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiseksi. Osana tätä Sitra on käynnistänyt yhdessä Kuntaliiton kanssa Demokratiakokeilut 2020-hankkeen, jossa etsitään innovatiivisia demokratiakokeiluja, jotka uudistavat kuntademokratian käytäntöjä. Kokeiluun valittavat kunnat on tarkoitus valita alkusyksyllä 2019, suunnitella kokeiluja yhdessä kuntien kanssa syksyllä 2019 ja toteuttaa kokeilut valittavissa kunnissa vuonna 2020. Yhtenä keskeisenä tulokulmana on eriarvoistuminen ja niiden väestöryhmien osallistuminen ja osallisuus, jotka ovat vaarassa syrjäytyä tai ovat jo syrjäytyneet yhteiskunnallisesta toiminnasta. Kokeiluhankkeen seurantaryhmässä on mukana Sitran ja Kuntaliiton lisäksi myös Oikeusministeriön ja tiedeyhteisöjen edustus.

Kansanvallan peruskorjaus -projektin työ jatkuu kesäkuuhun 2021.

Ihminen edellä – valintakokeilut sote-palveluissa

Tarkastelujakson aikana projektissa keskityttiin kolmen toimintavuoden aikana kehitettyjen toimintamallien jatkumisen varmistamiseen avainalueen päätyttyä kesäkuussa 2019. Avainalueelle myönnetty kolmen kuukauden jatkoaika (huhtikuu-kesäkuu 2019) tuli tarpeeseen, sillä useiden hankkeiden exit-suunnitelmiin tuli merkittäviä muutoksia sote-uudistuksen kaaduttua 8.3.2019.

Avainalue on pyrkinyt lisäämään asiakaslähtöisyyttä ja vaikuttavuutta sote-palveluissa kolmen muutostavoitteen kautta: ihmisten valinnanvapautta laajentamalla, hoidon laatua ja vaikuttavuutta edistämällä sekä muokkaamalla palvelutuotantoa asiakaslähtöisemmäksi, monipuolisemmaksi ja kilpailukykyisemmäksi.

Vaikka viime hallituksen sote-uudistus ja sen osaksi kaavailtu valinnanvapauden laajentaminen kaatuivatkin, Sitran aloitteesta vuonna 2017 käynnistettyjen valinnanvapauskokeilujen tuloksia ja kokemuksia hyödynnettiin vähintäänkin kohtuullisesti uuden hallitusohjelman laadinnassa. Sitra on toiminut sosiaali- ja terveysministeriön (STM) yhteistyökumppanina kokeiluissa THL:n ja Kelan ohella. Ihmisten valinnanvapauden ja vaikutusmahdollisuuksien edistämiseksi avainalue julkaisi huhtikuussa selvityksen Henkilökohtainen budjetti ajattelu- ja toimintatapana. Nykyisessä hallitusohjelmassa mainitaan erityisesti henkilökohtaisen budjetin ja palvelusetelikäytännön edistäminen.

Toukokuun alussa julkistettiin STM:n teettämä arviointiraportti eri puolilla Suomea toteutetuista palvelusetelikokeiluista. Lokakuun loppuun 2019 kestävien kokeilujen tavoitteena on ollut tuottaa tietoa ja saada kokemusta siitä, miten kapitaatiopohjainen rahoitus voisi toimia Suomen perusterveydenhuollossa. Sitran tavoitteena kokeiluissa on ollut asiakaskokemuksen ja asiakkaiden vaikutusmahdollisuuksien parantaminen sote-palveluissa. Tässä suhteessa kokeilut ovat onnistuneet täyttämään tehtävänsä hyvin, arviossa todetaan.

Hoidon laatua, ennaltaehkäisyä sekä vaikuttavuutta on edistetty osaamista kehittämällä sekä luomalla uusi digitaalinen työkalu perusterveydenhuollon käyttöön. Ensimmäinen HeAP (Health Analytics Programme 2017-2018) -opintokokonaisuuden täydennyskoulutuksena suorittanut sairaanhoitaja aloitti hyvinvointianalyytikkona maaliskuussa 2019 Satakunnan sairaanhoitopiirissä avainalueen tuella. Laaja reportaasimme hyvinvointianalyytikon työstä löytyy täältä.

Avainalueen tuella kehitetty digitaalinen terveyserojen kaventamiseen sekä hoidon laadun ja vaikuttavuuden arviointiin perusterveydenhoidossa soveltuva Terveyshyötyarvio-projekti (care gap) saatiin päätökseen ja työkalun jatkokehittämistä ja levittämistä suunnitellaan yhdessä viiden eri alueen ja valtiovarainministeriön kanssa. Menetelmä on otettu vakituiseen käyttöön molemmilla pilottialueilla, sekä Keski-Suomessa Saarikassa että Helsingissä sekä myös Kanta-Hämeessä syksyllä 2019. Työkalu kiinnostaa myös kansainvälisesti ja Sitralla on kaupallistamissopimus Duodecimin kanssa.

Kolmantena avainalueen muutostavoitteena on ollut asiakaskokemuksen ja kilpailukykyisen sote-tuotannon edistäminen. Huomisen terveyskeskus-valmennus (HTK-valmennus) siirtyi THL:n ohjaukseen 1.7. 2019 alkaen ja Sitran opeista ja kokemuksista julkaistiin Huomisen terveyskeskus -selvitys elokuussa 2019. Sitra rahoittaa vielä valmennusohjelmien seurantavaihetta syksyllä 2019 viidellä alueella ja yhteensä 25 julkisessa terveyskeskuksessa. Tavoitteena on saada valmennusohjelmasta valtakunnallinen konsepti yhteistyössä THL:n ja STM:n kanssa. Tämä on tärkeää vaikuttavuuden varmistamistyötä syksyn aikana.

Soteuttamo- ja sote-kiihdyttämö- konseptit siirtyvät puolestaan ely-keskusten uusiksi työkaluiksi. Asiasta sovittiin toukokuussa yhdessä Kaakkois-Suomen elyn (koordinointivastuu) sekä TEM:in kanssa. Syksyn aikana on tarkoitus käynnistää digi-Soteuttamoja eri puolella Suomea. Ensi vuoden alusta suunnitteilla on valtakunnallinen laaja ESR-rahoituksella toteutettava Sote-Kiihdyttämö ja Soteuttamo toimintaohjelma TEMin ja ely-keskusten toimesta. Tätäkin edistetään vielä syksyn kuluessa.

Hyvinvoinnin palveluoperaattori

Hyvinvoinnin palveluoperaattori -avainalueella valmisteltiin toimintamallia uudelle, yhden luukun toimijalle, joka kokoaa hyvinvointidataa ja tarjoaa sitä tietoturvallisesti tutkijoille ja palveluiden kehittäjille. Avainalue päättyi jo 31.12.2018, mutta lainsäädäntötyö oli tuolloin vielä kesken.

Merkittävä edistysaskel hyvinvointidatan nykyistä sujuvammalle käytölle oli 1.5.2019, kun Sitran työn rinnalla valmisteltu laki sosiaali- ja terveystietojen tietoturvallisesta toissijaisesta käytöstä niin kutsuttu toisiolaki astui voimaan (STM:n tiedote).

Tuleva Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteydessä toimiva tietolupaviranomainen pääsee käynnistämään toimintaansa ripeästi muun muassa Sitran työn ansiosta. Yhden luukun palvelun visio ja rakennusvälineet sekä suositukset on koottu Huomisen hyvinvointia datasta -selvitykseen. Yhteenveto avainalueesta on julkaistu verkkosivuillamme.

2.3  Uusi työelämä ja kestävä talous

Tarkastelujakson aikana Sitra fasilitoi 30 organisaation yhteisen näkemyksen elinikäisen oppimisen rahoituksen periaatteista ja julkisti konkreettiset askelmerkit kohti reilua datataloutta. Sitran, TEM:n ja kuntien pitkään valmistelema Työllisyys-SIB eteni kohti toteutusta.

Mistä on kyse?

Sitran Uusi työelämä ja kestävä talous -teema edistää työelämän uudistumista, elinikäistä oppimista ja kestävää taloutta. Sen painopisteet ovat elinikäinen oppiminen, datatalous ja strateginen kasvupolitiikka. Teemaan kuuluu lisäksi projekti, jonka tehtävänä on varmistaa vuoden 2017 lopussa päättyneen Vaikuttavuusinvestoiminen-avainalueen vaikuttavuus ja onnistunut irtautuminen Sitrasta.

Nostot tarkastelujaksolta:

1. Kokosimme yhdessä kansainvälisen ajatushautomo Lisbon Councilin kanssa askeleet kohti reilua datataloutta IHAN-keskustelunavaukseen A roadmap for a fair data economy.
2. Suomen neljäs SIB näki päivänvalon, kun TEM ja S-pankkikonserniin kuuluva Epiqus Oy allekirjoittivat Työ-SIB-sopimuksen. Kuntien, Sitran ja TEM:n valmisteleman hankkeen palvelujen piiriin tavoitellaan jopa 3 000 pitkään työttömänä ollutta työnhakijaa.
3. Kolmekymmentä yhteiskunnallista toimijaa koulutuksen, työelämän ja hallinnon aloilta julkisti yhteisen näkemyksen elinikäisen oppimisen rahoituksen periaatteista ja uudistuksia jarruttavista muutoshaasteista. Näkemys pohjasi jo aiemmin julkistettuun yhteiseen tahtotilaan ja syntyi Sitran fasilitoimana.

Mitä teemalla tarkastelujaksolla tehtiin?

Osaamisen aika

Lokakuun alussa 2018 Sitrassa käynnistyi Osaamisen aika – Elinikäisestä oppimisesta kilpailukykyä ja hyvinvointia –projektikokonaisuuden. Kolmivuotisen avainalueen tavoitteena on vauhdittaa elinikäisen oppimisen politiikkaa, jossa osaamista tarkastellaan hyvinvoinnin rakennusaineena ja siihen käytetyt resurssit nähdään investointeina Suomen kilpailukykyyn.

Elinikäisen oppimisen politiikka rakentuu toimivasta ohjaus- ja rahoitusjärjestelmästä sekä koulutusjärjestelmästä, joka takaa jokaiselle suomalaiselle laajan osaamispohjan ja jatkuvan oppimisen edellytykset erilaisissa elämänvaiheissa ja -tilanteissa.

Viime syksyn ja alkuvuoden aikana Sitra on järjestänyt useita työpajoja, joissa keskeiset sidosryhmät ovat työstäneet elinikäisen oppimisen tahtotilaa ja rahoituksen periaatteita. Työhön on osallistunut Sitran kutsusta 30 organisaatiota – niiden ylin johto ja asiantuntijat – koulutuksen, työelämän ja hallinnon aloilta. Sitran tiimi on fasilitoinut yhteistä työskentelyä, koostanut tausta-aineistoja ja jalostanut sisältöjä keskustelujen pohjalta.

Maaliskuun lopulla Sitra julkisti 30 organisaation yhteisen näkemyksen elinikäisen oppimisen tahtotilasta, rahoituksen periaatteista ja keskeisistä muutoshaasteista. Kannanoton mukaan Suomi tarvitsee kokonaisvaltaisen elinikäisen oppimisen politiikan ja sitä tukevat rahoituksen periaatteet, jotta kaikki suomalaiset voivat uudistaa osaamistaan ikään ja elämäntilanteeseen katsomatta. Lisäksi julkaisu nimeää kahdeksan muutoshaastetta, joista tarvitaan laajaa yhteiskunnallista keskustelua ja poliittisia linjauksia, jotta elinikäinen oppiminen voi edetä kohti käytäntöä.

Maaliskuussa valmistui Itä-Suomen yliopiston laatima selvitys Korkeakoulut työuran aikaisen oppimisen edistäjinä. Siinä kerrotaan, miten vuoden 2009 yliopistolain muutokset ovat vaikuttaneet yliopistojen mahdollisuuksiin edistää työuran aikaista oppimista ja millaisia kehitystarpeita niiden jatkuvan oppimisen koulutustehtävään liittyy. Kesäkuussa julkaistiin Sitran tilaama selvitys Millä ehdoilla? Kuinka elinikäistä oppimista säännellään? Julkaisu avaa ymmärrystä elinikäisen oppimisen oikeudelliseen infrastruktuuriin Suomessa tarkastelemalla elinikäiseen oppimiseen liittyvää lainsäädäntöä ja oppijan toimeentulon tukimuotoja. Näin julkaisu täydentää aiemman Millä rahalla? -raportin kokonaiskuvaa elinikäisen oppimisen rahoitusvirroista tilannekuvalla aikuisikäisen oppijan toimeentulon puitteista ja rajoituksista. Selvitys osoittaa, että elinikäisen oppimisen johtamiseen kokonaisuutena tarvitaan eri hallinnonalojen toimenpiteiden koordinointia ja yhteistyön tiivistämistä.

Osaamisen ajan ensimmäisen vaiheen päätöstapahtumana Sitran tiimi tuotti yhteistyössä sidosryhmien kanssa Onni oppia, ilo osata! -tapahtuman keskuskirjasto Oodissa 17.6. Koko päivän kestävä monipuolinen ohjelmatarjonta keräsi elinikäisen oppimisen äärelle yli tuhat ihmistä ja myös verkossa osallistuminen oli vilkasta. Tapahtuman sisällöt ovat kaikkien käytettävissä Sitran verkkosivuilla.

Syksyllä 2019 Sitran fasilitoiva työ tukee jatkuvan oppimisen parlamentaarista uudistusta. Hallitusohjelman kirjaus laaja-alaisesta, politiikkalohkot ylittävästä elinikäisen oppimisen kehittämisohjelmasta, jonka toteutumista tukee parlamentaarinen seurantaryhmä, antaa hyvän pohjan myös Sitran toiminnalle elinikäisen oppimisen edellytysten kehittämiseksi.

Sitra tuottaa edelleen tietoa elinikäisen oppimisen kokonaiskuvasta mm. väestökehitykseen ja digitalisaation tilaan liittyen ja syventämällä tunnistettuja muutoshaasteita. Sitran työ rakentaa edellytyksiä, jotka auttavat Suomea siirtymään uudenlaiseen osaamisen aikaan. Osaamisen aika -tiimin työ jatkuu 30.9.2021 saakka.

IHAN^® – Ihmislähtöinen datatalous

Datasta on tullut maailman arvokkain resurssi, mutta nykyisillä toimintamalleilla siitä hyötyvät eniten muutamat suuryritykset, jotka keräävät palvelujensa käyttäjien datan itselleen. Reilu datatalous sen sijaan hyödyttäisi kaikkia. Yhtenäinen toimintatapa avaisi mahdollisuuksia käyttäjälähtöisille innovaatioille ja liiketoiminnalle. IHAN-avainalue pyrkii luomaan Euroopan laajuiset pelisäännöt reilulle datataloudelle.

Aiemmin toteuttamamme kansalaiskyselyn luontevana jatkona olemme toteuttaneet keväällä tutkimuksen, joka pureutuu neljässä Euroopan maassa sijaitsevien yritysten valmiuteen implementoida reilun datatalouden pelisääntöjä liiketoimintaansa ja nykytilanteeseen henkilödatan käsittelyssä. Kysely toteutettiin samoissa maissa, kuin edellä mainittu kansalaiskysely ja alustavia tuloksia käytiin läpi 6. kesäkuuta yrityksille suunnatussa tapahtumassamme. Julkaisemme tarkemmat tulokset Euroopan komission järjestämän Digital Excellence forum @ ICT Proposers’ Dayn sivutapahtumassa 19.9.

Kokosimme yhdessä kansainvälisen ajataushautomo Lisbon Councilin kanssa askeleet kohti reilua datataloutta IHAN-keskustelunavaukseen A roadmap for a fair data economy. Julkaisu kuvaa neliosaisen tiekartan eurooppalaisen reilun datatalouden tahtotilan saavuttamiseksi:

• Nykyisen EU-sääntelyn toimiva käytäntöönpano
  Jotta datan toissijaisessa käytössä piilevä potentiaali ja yksilön parempi datanhallinta voidaan saavuttaa, on julkisen sektorin yhteistyössä kuluttajajärjestöjen ja talouselämän kanssa edistettävä datan siirrettävyyteen liittyvän sääntelyn toimeenpanoa.
• Johtaminen esimerkillä
  Julkinen sektori voi vapaaehtoisesti noudattaa yleistä tietosuoja-asetusta ja näyttää esimerkkiä datan käsittelyssä. Lisäksi julkinen sektori voi vauhdittaa kysynnän luomista uudelle teknologialle, standardeille ja palveluille.
• Ekosysteemien luominen ja infrastruktuurin tarjoaminen
  Valtionhallinto voi edistää uusien palvelujen ja ekosysteemien syntymistä erityisesti aloilla, joihin julkinen sektori ja sääntely erityisesti vaikuttavat. Julkisen sektorin tulisi tehdä yhteistyötä yritysten kanssa uudenlaisten palvelujen luomiseksi sekä standardien ja yhteiskäyttöisyyden edistämiseksi.
• Reilun datatalouden edistäminen poliittisilla ohjelmilla
  Kuten minkä tahansa laajan lainsäädännöllisen muutoksen yhteydessä, tarvitsemme yhteisiä toimenpiteitä, esimerkiksi viestintää ja koulutusta, jotta sekä kansalaiset että yritykset ymmärtäisivät uudet oikeutensa ja niiden tarjoamat mahdollisuudet.

Siirtyminen reiluun datatalouteen edellyttää yhteisiä pelisääntöjä ja käytännön työkaluja. Julkaisimme taustaselvityksen tulevaa sääntökirjaa varten. Myöhemmin julkaistava sääntökirja ohjaa datapohjaista, reilua liiketoimintaa yritysverkostossa, jossa dataa voidaan jakaa nykyistä helpommin ja turvallisemmin yritysten kesken. Sääntökirja huomioi myös eettiset periaatteet ja erityisesti ihmisten yksityisyyden ja tietosuojan vaatimukset.

Pilottihankkeet ovat käynnistyneet kevään aikana. Käynnissä on useita hankkeita, kuten HUS:n vetämä diabeetikkolasten hoitoon liittyvä pilotti, kotimaassa tallennettujen terveystietojen hyödyntämistä ulkomaan matkalla helpottava kokeilu, varusmiesten kunnonkohotukseen liittyvä pilotti ja sähköiseen tunnistamiseen liittyvä SisuID-ratkaisu. MyCelia-palvelu uudistaa datan hyödyntämisen pelisäännöt musiikkialalla. MyCelia-hankkeen keulahahmona on Grammy-palkittu muusikko Imogen Heap.

Reilusta datataloudesta on keskusteltu lukuisissa tapahtumissa, kuten Vision Europe -tapahtumassa, joka kokosi eurooppalaisten ajatushautomoiden johtoa Helsinkiin. Yhteinen näkemys on, että ajatushautomot haluavat nostaa Euroopan reilun datatalouden veturiksi.

Reilu datatalous oli teemana 11.–13.6. Helsingissä järjestetyissä HIMSS Europe- ja Health 2.0 -konferensseissa. Datatalouden ja kiertotalouden yhtymäkohdista keskusteltiin WCEF2019-kiertotalousfoorumin ohjelmaosuudessa, joka käsitteli kiertotalouden mittarointia ja datan hyödyntämistä. Sitra on yhteistyökumppanina MyData2019-konferenssissa 25.–27.9.

IHAN^® – Ihmislähtöinen datatalous -avainalueen työ jatkuu 30.6.2021 saakka.

Vaikuttavuusinvestoimisen tuki

Vaikuttavuusinvestoimisen tuen tiimi jatkaa vaikuttavuusinvestoimisen tunnettuuden ja markkinan kehittämistä tulosten hankintaa ja SIB-hankkeita painottaen.

Suomen vaikuttavuusinvestointiosaaminen ja infrastruktuuri sai merkittävän noteerauksen kun YK:n alainen UNOPS siirsi oman ohjelmansa ja toimiston Suomeen.

Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella vaikuttavuusinvestoiminen tuodaan esiin osana laajempaa hyvinvointitalouden teemakokonaisuutta. Näkökulmana on etenkin tulosten hankinta ja SIB-mallin hyödyntäminen sen käytännön toteutuksessa. Työhön osallistuu Sitran lisäksi kolme EU-komission pääosastoa ja kymmenkunta jäsenmaata Euroopan Investointipankin johdolla ja STM:n tuella. Suunnitelmissa on muun muassa tukea EU:n ja kansallisten tulostenhankintarahastojen syntymistä.

Yksi vaikuttavuusinvestoimisen toteutusmuodoista on tulosperusteinen rahoitussopimus eli SIB-malli. Se mahdollistaa julkiselle sektorille etupainotteiset investoinnit esimerkiksi ennakoivaan ja ehkäisevään toimintaan – ja sitä kautta lisää hyvinvointia sekä kustannussäästöjä.

Huhtikuussa Sitra teetätti HNY Groupilla kunnille ja ministeriöille suunnatun kyselyn, jonka avulla selvitettiin etenkin kuntien kokemuksia ja näkemyksiä SIB-mallista. Kyselyyn saatiin yhteensä 65 vastausta.

Neljä viidesosaa vastaajista pitää SIB-hankkeita kiinnostavina tai erittäin kiinnostavina julkisen sektorin kannalta. Uuden mallin etuna nähdään ennen kaikkea mahdollisuus uudistaa toimintatapoja. Lähes 70 prosenttia vastaajista pitääkin tärkeänä tai erittäin tärkeänä sitä, että Suomeen syntyy taho, joka tukee SIB-hankkeiden toteuttamista, kun Sitran projekti päättyy vuoden 2019 lopulla.

Pitkäaikaistyöttömien työllistymistä edistävä SIB (Työ-SIB) etenee työ- ja elinkeinoministeriön johdolla suunnitellusti kohti käytäntöä. Pian käynnistyvä hanke tarjoaa työllistymistä edistäviä palveluja pitkäaikaistyöttömille useiden TE-toimistojen alueella. TEM:n tavoitteena on saada 3000 työnhakijaa Työ-SIBin palveluiden piiriin viiden vuoden aikana.

Myös lasten ja nuorten hyvinvointiin pureutuva SIB–kokonaisuus (Lapset-SIB) on lähtenyt vahvasti liikkeelle. Kunnista mukana ovat Vantaa, Helsinki, Hämeenlinna, Lohja ja Kemiönsaari. Hankehallinnoija FIM kerää parhaillaan varoja SIB-rahastoon.

Valmisteilla on myös Lapset-SIB II, jonka kohderyhmään kuuluvat alustavasti Jyväskylän, Tampereen, Karkkilan ja Vihdin syrjäytymisvaarassa olevat lapset, nuoret ja perheet. Hankehallinnoijan kilpailutuksesta vastaa Hansel syksyn aikana.

Ikä-SIBiin liittyen Sitra on järjestänyt ja fasilitoinut kaksi Vaikuttavuuskehittämö-prosessia, toisen Etelä-Savossa ja toisen Pohjanmaalla. Nämä pilottimaakunnat valittiin 14 kiinnostuneen maakunnan joukosta. Vaikuttavuuskehittämöissä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat on tuotu saman pöydän ääreen ideoimaan konkreettisia keinoja alueen ikäihmisten toimintakyvyn ja hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Tehdyn työn pohjalta nähdään, syntyykö Etelä-Savossa ja Pohjanmaalla sellaisia ratkaisuaihioita, joihin voisi hyödyntää SIB-mallia.

Työn alla on lisäksi tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn pureutuvan SIB:n yhteiskunnallisen hyödyn mallinnus yhteistyössä aiheesta kiinnostuneiden kuntien, Itä-Suomen yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, STM:n ja VM:n kanssa.Tulosperusteista ympäristörahastoa (EIB) suunnitellaan taasen yhteistyössä YM:n, MMM:n, SYKE:n ja LUKE:n kanssa.

Sitran Vaikuttavuusinvestoimisen tuki -projekti päättyy vuoden 2019 lopussa.

Sitran työn jatkuvuuden ja vaikuttavuuden turvaamiseksi Vaikuttavuusinvestoimisen kansallinen ohjausryhmä ehdottaa, että Suomeen perustetaan Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskus (työnimi). Sen tehtäviksi on suunniteltu ennen kaikkea tulosten hankinnan lähtökohtana olevan yhteiskunnallisen hyödyn mallinnusta, tulosten hankintaosaamisen vahvistamista, siihen liittyvän ekosysteemin kehittämistä ja koordinointia sekä vaikuttavuusinvestoimisen eri toteutustapojen tunnettavuuden lisäämistä.

Lisäksi kansallinen ohjausryhmä ehdottaa, että Suomeen perustetaan kansallinen tulostenhankintarahasto. Julkistamassaan kannanotossa ohjausryhmä toteaa, että valtioneuvoston yhteinen tulostenhankintarahasto vauhdittaisi sekä julkisen sektorin tulosperusteisia hankintoja että vaikuttavuussijoittamista kokonaisuudessaan. Rahastosta maksettaisiin tulospalkkio sellaisista hankkeista, joissa yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä syntyy yhteiskunnallista hyötyä. Tulospalkkion maksu edellyttää, että etukäteen sovitut, mitattavat tavoitteet saavutetaan.

2.4  Ennakointi ja strategia -toiminto

Tarkastelujakson aikana toiminto sai päätökseen neuvottelut Erätauon jatkosta ja oli mukana kolmen muun perustajajäsenen kanssa synnyttämässä uutta Erätauko-säätiötä. Lisäksi toiminto edisti Sitran toiminnan vaikuttavuuden arviointia: jakson aikana julkaistiin kaksi vaikuttavuusraporttia sekä kokoava arviointi. Toiminto myös käynnisti kolmen uuden hankkeen valmisteluvaiheet. Heinäkuussa toiminnon vetäjä, ennakointi- ja strategiajohtaja Paula Laine siirtyi VAKEn toimitusjohtajaksi ja vt. johtajaksi helmikuun 2020 loppuun saakka valittiin strategiatoiminnon johtava asiantuntija Katri Vataja. Toiminnossa tehdään parhaillaan megatrendien päivitystyötä. Sitran uudet megatrendit julkaistaan vuoden 2020 alussa.

Mistä on kyse?

Ennakointi ja strategia -toiminto tuo suomalaiseen yhteiskuntaan ja tiedon ekosysteemiin pitkäjänteisesti tulevaisuuden kehityssuuntia luotaavia selvityksiä ja ennakointitietoa. Ennakointityössä painopisteet ovat yhteiskunnallinen analyysi- ja selvitystoiminta, oma ja kansallinen ennakointityö sekä sidosryhmäyhteistyö erityisesti erilaisten kohtaamisten, dialogin ja yhteistyöprosessien rakentamiseksi tiedontuottajien ja päätöksentekijöiden välille. Strategia-perustoiminto vastaa Sitran strategiaprosesseista, vaikuttavuusarvioinnista ja tietopalveluista.

Nostot tarkastelujaksolta:

1. Toiminto jatkoi Sitran toiminnan vaikuttavuuden arviointia. Touko-heinäkuun aikana valmistui kaksi vaikuttavuusraporttia, jotka liittyivät vaikuttavuustavoitteisiin Maapallon kantokykyyn sopeudutaan ja Hallinto osallistavaksi ja uudistumiskykyiseksi. Lisäksi Sitran kokoava arviointi valmistui ja julkaistiin 28.8.
2. Sitra sai päätökseen neuvottelut kolmen muun perustajajäsenen kanssa perustettavasta Erätauko-säätiöstä ja uusi säätiö perustettiin toukokuussa jatkamaan Sitran Erätauko-työtä.

Mitä toiminnossa tarkastelujaksolla tehtiin?

Erätauko-hanke eteni tarkastelujaksolla exitiin. Sitra neuvotteli jatkovaihtoehdoista kumppaneiden kanssa ja neuvotteluiden tuloksena 9.5. sovittiin kolmen muun perustajajäsenen (Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Suomen Kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden) kanssa Erätauko-säätiön perustamisesta. Yhteisrahoitus on kolmeksi vuodeksi, minkä jälkeen säätiö rahoittaa toimintansa muilla keinoin. Uuden säätiön tarkoituksena on yhdessä muiden dialogista kiinnostuneiden tahojen kanssa muuttaa keskustelukulttuuri Suomessa rakentavammaksi, vähentää yhteiskunnan jakautumista ja lisätä ihmisten osallisuutta yhteiskuntaan. Uusi säätiö jatkaa ja kehittää eteenpäin Sitran tekemää työtä sekä yhdistää dialogin parissa Suomessa jo toimivia organisaatioita, jotta dialogiosaaminen leviäisi mahdollisimman laajalle. Säätiön toimitusjohtajana aloitti 1. kesäkuuta Laura Arikka.

Erätauko-hankkeessa kehitettiin vuoden 2017 aikana tapa käynnistää ja käydä rakentavaa yhteiskunnallista keskustelua. Taustalla on ollut huoli keskustelukulttuurin kärjistymisestä sekä kasvavista kuiluista ihmisten ja ihmisryhmien todellisuuksien välillä. Yhteiskuntamme tarvitsee rakentavaa keskustelua, sillä se on toimivan demokratian perusedellytys. Vuonna 2018 Erätauon tavoitteena oli, että eri organisaatiot ympäri Suomen järjestävät rakentavia keskustelutilaisuuksia hyödyntäen Erätauon menetelmiä ja työkaluja. Tavoite toteutui hienosti, sillä alkuvuoteen mennessä Erätauko-keskusteluihin oli osallistunut 6500 ihmistä, sitä oli käyttänyt 130 todella erilaista organisaatiota ja Erätauko-keskusteluita oli ollut eri puolilla Suomea yli 200.

Sitran ennakointi- ja strategiatoiminnossa on käynnistynyt tarkastelujakson aikana kolmen uuden projektin valmistelu: työnimiltään Hyvinvointiekosysteemi, Sivistyksen uudet tehtävät ja Tulevaisuuskyvykkyydet Suomessa.

Hyvinvointiekosysteemi-projektin tavoitteena olisi haastaa suomalaisyritykset, tutkijat sekä julkisen ja kolmannen sektorin tuote- ja palvelunkehittäjät ratkomaan nyky-yhteiskunnan hyvinvointiongelmia parhaan mahdollisen tiedon ja käytännön osaamisen pohjalta. Ideana on luoda uutta, ongelmalähtöistä innovaatiotoiminnan ja -politiikan mallia ja pidemmällä aikavälillä Suomeen kansainvälisesti tunnettu hyvinvointi-innovaatioiden ekosysteemi.

Sivistyksen uudet tehtävät -projektin tavoitteena olisi päivittää sivistyskäsitystä, jotta se pystyy vastaamaan nykymaailman haasteisiin ja viheliäisiin ongelmiin. Syksyn aikana kartoitetaan yhteistyökumppaneita ja tuotetaan selvityksiä suunnittelun pohjaksi. Lisäksi Sitra toimii pääyhteistyökumppanina Sivistys – mikä ihme?  -keskustelusarjassa, jonka järjestäjät ovat Kriittinen korkeakoulu ja Kansanvalistusseura. Hyvinvointiekosysteemi- ja Sivistyksen uudet tehtävät -valmisteluiden pohjalta tuotetut projektisuunnitelmat valmistuvat vuoden 2020 alussa.

Tulevaisuuskyvykkyydet Suomessa -projektin tavoitteena olisi demokratisoida ja laajentaa ennakointi- ja tulevaisuusajattelun osaamista sekä vahvistaa tulevaisuususkoa tuomalla julkiseen keskusteluun uusia toivottavia tulevaisuuskuvia eli vaikuttaa siihen, miten tulevaisuudesta keskustellaan. Jotta Sitran vision mukainen siirtymä ekologisesti kestävään yhteiskuntaan voidaan tehdä, tarvitaan kykyä kuvitella parempia tulevaisuuksia planeetan kantokyvyn rajoissa ja toimia niiden edistämiseksi.

Sitran arviointi 

Sitran vaikuttavuusarviointi jatkui tarkastelujaksolla. Touko-heinäkuun aikana valmistui kaksi arviointiraporttia: Gaia Consulting Oy:n Herättäjä ja ratkaisujen edistäjä, joka liittyi vaikuttavuustavoitteeseen Maapallon kantokykyyn sopeudutaan sekä Frisky & Anjoy Oy:n, 4Front Oy:n & Augmented Leadership Instituten Yhteiskunnan muutosvalmiuden tukija, joka liittyi vaikuttavuustavoitteeseen Hallinto osallistavaksi ja uudistumiskykyiseksi. 

Viimeinen vaikuttavuusarviointi kohdistuu vaikuttavuustavoitteeseen Suomessa tunnetaan tulevaisuuden mahdolliset kehityssuunnat hyvin. Arvioinnin tulokset valmistuivat tarkastelujakson aikana ja MDI Public Oy:n toteuttama arviointiraportti julkaistaan syys-lokakuussa. Raportti sisältää myös TNS Kantar Oy;n ja Meedius Oy:n keväällä tehdyt vaikuttavuusanalyysit.

Hallintoneuvoston tilaama kokoava arviointi julkaistiin 28.8. Ajatushautomo, kokeilupaja, yhteistyöalusta -niminen kokoava arviointi keräsi yhteen Sitran vuonna 2016-2019 tehtyjen ulkoisten vaikuttavuusarviointien tulokset ja teki synteesin Sitran kokonaisvaikuttavuudesta ja merkityksestä yhteiskunnallisena muutosagenttina. 4Front Oy:n, Owal Group Oy:n ja Technopolis Group Ltd:n muodostaman arviointitiimin tehtävänä oli tukea pohdintaa Sitran tulevista kehitysvaihtoehdoista tuottamalla tietoa Sitran roolista tulevaisuusorganisaationa ja yhteiskunnallisen muutoksen tekijänä. Arviointien perusteella Sitra on onnistunut hyvin strategisissa valinnoissaan ja tekee laadukasta työtä. Arvioijat kannustavat Sitraa edelleen vahvistamaan toimintansa kansainvälistä ulottuvuutta sekä yhä aktiivisemmin hyödyntämään kansainvälistä yhteistyötä.

Arviointi tuki valtiovarainministeriön kokoaman parlamentaarisen työryhmän työtä, mikä päättyi maaliskuun lopussa. Kokoavan arvioinnin alustavat tulokset raportoitiin Sitran hallintoneuvostolle maaliskuussa 2019.

Toiminto työsti tarkastelujaksolla myös kaksi vertaisarvioitua artikkelia tulevaisuustyön arvioinnista, joista ensimmäinen julkaistiin Futura-julkaisussa 14.5. ja toinen julkaistiin World Futures Review -julkaisussa heinäkuussa.

2.5  Yhteiskunnallinen koulutus

Tarkastelujakson aikana Sitra Lab työskenteli kolmenkymmenen hakemusten perusteella valitun osallistujan voimin. Ryhmän yhteisenä haasteena on lasten ja nuorten eriarvoistumisen vähentäminen. Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen ensimmäinen jatkokoulutus syventyi puolestaan kestävän talouden haasteisiin EU:n ja Saksan näkökulmista.

Mistä on kyse?

Sitran yhteiskunnallinen koulutustoiminta kokoaa päättäjiä ja muutoksentekijöitä kehittämään huomisen menestyvää Suomea yhdessä. Koulutuksen fasilitointiosaamista hyödynnetään myös poikkileikkaavasti Sitran teemojen tukena. Lisäksi toiminnossa toteutetaan Osaamisen aika -avainaluetta.

Nostot tarkastelujaksolta:

1. Lasten ja nuorten eriarvoistumisen vähentämiseen pureutuva ensimmäinen Sitra Lab käynnistyi ja työskenteli monimuotoisesti. Osallistujat haettiin avoimella haulla ja mukaan valittiin yli 200 hakijan joukosta 30 erilaisen taustan omaavaa muutoksentekijää.
2. Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen ensimmäinen täydennyskoulutus järjestettiin Berliinissä. Opintomatkalle kutsuttiin mukaan koulutuksen alumnit vuodelta 2013.

Mitä toiminnossa tarkastelujaksolla tehtiin?

Sitra Lab

Sitra Lab on yhteiskunnallista koulutusta muutoksentekokyvyykkyyden lisäämiseksi. Se on fasilitoitu oppimisen ja yhteiskehittämisen prosessi, jonka ytimessä on ongelman ymmärtäminen yhdessä. Sitra Labin osallistujajoukko ja sen ympärille rakentuva yhteisö haluavat ratkaista viheliäisiä ongelmia ja rakentaa yhdessä yhteiskunnallista muutosta.

Ensimmäinen Sitra Labin tulevaisuuslaboratorio käynnistyi helmikuussa 2019 aiheenaan lasten ja nuorten eriarvoistuminen. Avoin haku laboratorioryhmään toteutettiin helmi-maaliskuussa. Hakemuksia tuli 231 ja mukaan valittiin 30 osallistujaa. Valitussa ryhmässä yhdistyvät erilaiset näkökulmat, organisaatiotaustat ja asiantuntijuuden muodot.

Tulevaisuuslaboratorion osallistujien työ Sitran tiimin fasilitoimana käynnistyi 26.4. Ryhmän työ jatkuu lokakuun loppuun saakka. Laboratorioryhmä rakentaa kunnianhimoisia missioita lasten ja nuorten eriarvoisuuden vähentämiseksi sekä konkreettisia kokeiluja ja kehitysohjelmia, joilla ongelmaan tartutaan. Työn etenemistä voi seurata Lab loki-sarjasta Sitran verkkosivuilla.

Sitra Lab tähtää yhteistoiminnallisen kulttuurin edistämiseen. Se kehittää, konseptoi ja jakaa avoimeen käyttöön yhteiskunnalliseen muutokseen tähtääviä menetelmiä. Tässä työssä keskeisenä alustana toimii Sitra Labin muutoksentekijöiden verkkoyhteisö, jonka osallistujajoukko ylitti tuhannen mukaan liittyneen rajan kesällä 2019. Yhteisölle järjestettiin myös tapaamisia ja Läbinaari-verkkoluentoja ja -keskusteluja.

Seuraavan Lab-prosessin aihe valitaan kestävän kehityksen viitekehyksen ja sidosryhmäosallistamisen pohjalta loppusyksyllä 2019. Aiheen ympärille avoimella haulla koottava tulevaisuuslaboratorioryhmä aloittaa työskentelynsä alkuvuodesta 2020.

Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus ja koulutuksen alumnitoiminta

Toukokuussa Sitra järjesti Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen alumneille täydennyskoulutusta Berliiniin suuntautuneen opintomatkan muodossa. Ensimmäistä kertaa järjestetylle opintomatkalle kutsuttiin alumnit vuoden 2013 kursseilta (kurssit 0 – 2). Tavoitteena oli vahvistaa ja päivittää osallistujien tietoja kestävän talouspolitiikan sisällöistä etenkin EU:n ja Saksan esimerkkeihin nojaten.

Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutukset jatkuvat syyskuussa vaalikevään tauon jälkeen. Vuorossa on järjestyksessä 14. kurssi. Koulutuksen rungon muodostava hallitusohjelmasimulaatio pidetään ennallaan, mutta ajankohtaisia asiasisältöjä on päivitetty kehittämistauon aikana.

Yhteiskunnallisen koulutuksen alumnitoiminnan tavoitteena on vahvistaa Sitran koulutusten vaikuttavuutta. Vuoden 2019 alumnitilaisuuksien kattoteemaksi valikoitui alumnien toiveesta valta. Tarkastelujaksolla alumnille tarjottiin mahdollisuus kuulla alustuksia ja käydä keskustelua tulevaisuuden kehityssuunnista. Sisältöjen, dialogisuuden ja poikkiyhteiskunnallisten verkostojen vahvistamisen lisäksi lyhyet aamu- ja iltapäivätilaisuudet ovat saaneet hyvää palautetta myös mahdollisuudesta kokeilla yhdessä uusia työskentelymenetelmiä.