Hallintoneuvoston toimintakatsaus 2 – tarkastelujakso 24.3.-15.6.2022
1 Jakson pääkohdat lyhyesti
Maailman myllerryksen keskellä Sitra kannustaa Suomea yli vaalikausien katsovaan politiikkaan. Ehdotuksemme vuoden 2023 eduskuntavaaleihin valmistautuville puolueille ja ehdokkaille sisältää neljä suurta valintaa, jotka tukevat ihmisten hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa. Valinnat ovat
1) ilmastoa ja luontoa vahvistava talous 2) datan vastuullinen hyödyntäminen 3) demokratian uudistumiskyky ja 4) osaamisen ja sivistyksen kehittäminen.
Yhä uudet tutkimukset osoittavat, että luonnon monimuotoisuus hupenee uhkaavaa vauhtia. Julkistimme selvityksen, jossa ensi kertaa maailmassa mallinnetaan kvantitatiivisesti kiertotalousratkaisujen potentiaali pysäyttää maailmanlaajuinen luontokato. Selvityksen mukaan pysäytys onnistuu siirtymällä kohti kiertotaloutta neljällä avainsektorilla eli ruoantuotannossa, rakennus- ja tekstiilialoilla sekä metsäsektorilla.
Venäjän hyökkäyssotaan liittyen työstimme ennakoinnin keinoin sodan pidempiaikaisia vaikutuksia, mahdollisia kehityskulkuja sekä niihin liittyviä epävarmuuksia. Työn pohjalta rakensimme verkkojulkaisun, joka tarjoaa työkaluja erilaisten tulevaisuuksien hahmottamiseen.
Sitran aloitteesta ja reaktiona Ukrainan sotaan useat sadat ihmiset eri puolilla Suomea keskustelivat keinoista demokratian vahvistamiseksi. Demokratian puolustusdialogeja järjestettiin kahtena päivänä (28.4. ja 9.6.) yli 80 tahon toimesta. Kesäkuun dialogipäivä laajeni kansainväliseksi tapahtumaksi, johon osallistui toimijoita mm. Latviasta, Tanskasta, Japanista, Iso-Britanniasta, Ruandasta ja Virosta. Hankkeen yhteistyökumppanit olivat Sitra, DialogiAkatemia, Erätauko-säätiö, valtioneuvoston kanslia ja valtiovarainministeriö.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on heikentänyt globaalisti sekä ruoan että lannoitteiden saatavuutta. Sitra ja Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK kutsuivat koolle asiantuntijaryhmän, joka laati ehdotuksia keinoista, joilla voidaan lisätä ravinteiden kierrätystä ja vähentää riippuvuutta tuontilannoitteista.
Eurooppa-päivänä toukokuussa julkistimme selvityksen Suomen EU-lainsäädäntöprosessista ja kansalaisten sekä muiden toimijoiden mahdollisuuksista vaikuttaa kyseiseen lainsäädäntöön. Selvityksestä ilmenee, että prosessi ei ole niin avoin kuin usein ajatellaan, eikä se tue tärkeänä pidettyä ennakkovaikuttamista EU-agendaan tai -päätöksentekoon.
EU ottaa parhaillaan isoja askelia kohti reilua ja kestävää datataloutta. Sitra selvitti, millaisia mahdollisuuksia EU:n uudistuva datasääntely tarjoaa Suomelle. Kesäkuussa julkaisemamme analyysi sisältää suosituksia toimista niin yrityksille, julkiselle sektorille kuin yksityishenkilöille.
Sitran kahden teeman (Reilu datatalous sekä Demokratia ja osallisuus) yhteistyönä toteutettu Digivalta -selvitys osoitti, että datatalouden läpinäkymättömyys ja digitaalisen vallan keskittyminen harvojen käsiin tekee meidät alttiiksi informaatiovaikuttamiselle, uhkaa yksityisyyttämme ja heikentää demokratiaamme. Loppuraportti Digivallan jäljillä sisältää joukon suosituksia, joilla datataloudesta voidaan tehdä nykyistä reilumpi ja läpinäkyvämpi.
2 Tätä teimme tarkastelujaksolla
2.1 Kestävyysratkaisut
Vahvistamme luonnon monimuotoisuutta ja vauhditamme ekologista jälleenrakentamista. Käytännössä edistämme siirtymää kohti ympäristön tilaa parantavaa yhteiskuntaa, jossa maapallon kantokykyyn sopeutuminen on kaikille mahdollista. Kiritämme kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, vauhditamme reilua ja kilpailukykyistä kiertotaloutta ja kannustamme kansalaisia kestävyystoimiin.
Nostot tarkastelujaksolta:
- Julkaisimme uraauurtavan ”Tackling root causes – Halting biodiversity loss through the circular economy” -selvityksen, jonka mukaan luontokato voidaan pysäyttää ja luonnon monimuotoisuus palauttaa vuoden 2000 tasolle vuoteen 2035 mennessä siirtymällä kohti kiertotaloutta neljällä avainsektorilla.
- Sitra sekä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK kutsuivat koolle asiantuntijaryhmän, joka on hakenut ratkaisuja tuontilannoitteiden korvaamiseen ravinteiden kierrätyksestä. Asiantuntijaryhmän ehdotuksia esittelevä muistio julkaistiin toukokuussa.
- Kevään 2022 Suuressa luontodialogissa suomalaiset keskustelivat luonnon merkityksestä ja luontokadon pysäyttämisestä. Yli sadan dialogin yhteenvedosta selviää, että luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää monipuolista keinovalikoimaa aina järjestelmätason muutoksista ihmisten erilaisten luontosuhteiden ymmärtämiseen.
llmasto- ja luontoratkaisut
Maaliskuussa järjestetyssä Suuressa luontodialogissa suomalaiset keskustelivat luonnon merkityksestä ja luontokadon pysäyttämisestä. Rakentavalle keskustelulle aiheesta oli selvästi kova kysyntä: Keväällä järjestettiin yli sata rakentavaa luontokeskustelua kymmenillä paikkakunnilla eri puolilla Suomea. Osallistujia oli noin 800. Järjestäjien joukko oli monipuolinen: oppilaitoksia, kaupunkeja, ympäristöjärjestöjä, yritysten ja elinkeinoelämän edustajia, poliittisia järjestöjä ja yksityishenkilöitä.
Dialogien yhteenvedosta selviää, että luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää monipuolista keinovalikoimaa aina järjestelmätason muutoksista ihmisten erilaisten luontosuhteiden ymmärtämiseen.
Selvitimme myös, mitä luonto merkitsee liiketoiminnalle. Selvityksen mukaan luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on yritysten etu. Se tarjoaa miljardiluokan mahdollisuuksia globaalisti ja pienentää samalla luontokadosta aiheutuvia riskejä. Selvityksessä laadittu työkalu auttaa suomalaisia yrityksiä ottamaan luonnon monimuotoisuuden huomioon liiketoiminnassaan.
Tarkastelimme keväällä myös sitä, miten ilmastotoimien odotetaan vaikuttavan maiden julkiseen talouteen. Vaikutukset ulottuvat sekä verotuloihin että julkisiin menoihin. Selvitimme kansainväliselle valtiovarainministerien ilmastokoalitiolle, miten vaikutuksia ja niiden suuruusluokkaa voisi käytännössä arvioida.
Pidimme yllä myös keskustelua energiansäästön ja energiatehokkuuden mahdollisuuksista syvään energiakriisiin varautumisessa.
Ilmasto- ja luontoratkaisut -projektin työ jatkuu 30.6.2022 asti.
Luontoa vahvistava kiertotalous
Julkaisimme toukokuussa kansainvälisestikin ainutlaatuisen ”Tackling root causes – Halting biodiversity loss through the circular economy” -selvityksen, jonka mukaan luontokato voidaan pysäyttää ja luonnon monimuotoisuus palauttaa vuoden 2000 tasolle vuoteen 2035 mennessä. Kyseessä on ensimmäinen kerta maailmassa, kun kiertotalousratkaisujen potentiaali pysäyttää maailmanlaajuista luontokatoa mallinnetaan kvantitatiivisesti. Tuloksia esiteltiin webinaareissa suomalaiselle ja kansainväliselle yleisölle. Jälkimmäisessä tilaisuudessa oli puhujana mm. kestävyyskysymysten huippunimi, professori Johan Rockström.
Suomessa on noussut huoli maataloudessa tarvittavien lannoitteiden hinnasta ja saatavuudesta energian ja raaka-aineiden hintojen nousun ja Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Sitra sekä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK kutsuivat koolle asiantuntijaryhmän, joka on hakenut ratkaisuja tuontilannoitteiden korvaamiseen ravinteiden kierrätyksestä. Asiantuntijaryhmän ehdotuksia esittelevä muistio julkaistiin toukokuussa.
Kokosimme Sitran kiertotaloustyön pohjalta 10 ehdotusta Suomelle, joilla kiertotalouteen siirtymistä voidaan vauhdittaa. Työpaperi julkaistaan 14.6.
Sitra ja Helsingin yliopisto järjestivät webinaarin tulevaisuuden ruoantuotannosta. Webinaari on osa Sitran rahoittamaa Helsingin yliopiston Elintarviketuotannon murros Suomessa -hanketta. Hankkeessa selvitetään, mitä maailmanlaajuinen muutos tarkoittaa Suomelle ja miten siihen voidaan varautua.
Sitran rahoittamassa ajatuspaja IEEP:n hankkeessa selvitettiin EU:n mahdollisuuksia edistää kiertotaloutta kauppapolitiikassaan neljän keskeisen kauppakumppanin kanssa. Hankkeen tuloksista keskusteltiin pyöreän pöydän tilaisuudessa Brysselissä.
Ruandan Kigalissa järjestettävän maailman kiertotalousfoorumin WCEF2022 valmistelut ovat jatkuneet kansainvälisten kumppanien kanssa. Fokuksessa on tällä kertaa kokonainen manner, Afrikka. Kevään aikana on järjestetty suosittuja WCEF-sivutapahtumia: pelkästään yksi kokonaisuus, Circular Week 2022, sisälsi yli 40 tapahtumaa. Sitra on ollut mukana järjestämässä sivutapahtumia, joissa on käsitelty kiertotaloutta mm. Aasiassa, Euroopassa ja arktisella alueella.
Luontoa vahvistava kiertotalous -projektin työ jatkuu 30.6.2022 asti.
Kestävä arki
Polkuja kohti 1,5 asteen elämäntapoja -raporttia sovellettiin paikallisen muutoksen konkretisointiin kolmessa kaupungissa (Oulu, Tampere ja Lahti). Joka kaupungissa luotiin neljä oikean kaupunkilaisen muutosprofiilia, jotka kirjoitettiin tarinamuotoon. Tulosten ympäriltä järjestettiin politiikkatyöpajat ja kehitettiin materiaalia kaupunkien ilmastoviestintään. Sitra toimi yhtenä rahoittajana Demoksen toteuttamassa projektissa.
Design Forum Finlandin julkaisemassa Stuff in Flux 2 -tutkimuksessa luodattiin tavaroihin ja omistamiseen liittyviä trendejä ja kehityssuuntia sekä pohdittiin muotoilun roolia tässä kehityksessä? Sitra toimi tutkimuksen yhtenä rahoittajana.
Kestävä arki -projektin työ päättyy toukokuussa 2022. Projektissa kehitettyjä työkaluja jatkokehitetään ja skaalataan nyt kahdeksan Euroopan maan käyttöön EU:n vihreän kehityksen ohjelmaan kuuluvassa PSLifestyles-hankkeessa, jota Sitra vetää. Mukana on organisaatioita yhdeksästä maasta. Toukokuussa PSLifestyle-projekti järjesti Suomessa (Lappeenranta, Tampere) ja seitsemässä muussa maassa Living Lab -työpajoja, joissa paikalliset asukkaat kehittivät yhdessä hyvän elämän rakentamiseen tarkoitettua online-työkalua. Työpajat jatkuvat syksyllä ja ensi keväänä.
Kartoitamme myös ohjauskeinoja, joiden avulla arjen kestävät valinnat ovat yksilöille houkuttelevia. Uusi projekti käynnistyi 1.5.2022 ja projektijohtajana toimii Markus Terho.
Kestävä arki -projektin työ päättyi toukokuussa 2022. PSLifestyles-hanke jatkuu kevääseen 2025 asti.
Syksyllä kaksi uutta projektia
Kestävyysratkaisut-teeman työ jatkuu kesän jälkeen kahdessa uudessa projektissa ja Globaali yhteistyö -tiimissä, joka mm. koordinoi maailman kiertotalousfoorumia WCEF:ää ja sen sivutapahtumia.
Uusista projekteista toinen keskittyy yksilö- ja toinen järjestelmätasolle:
Luonto ja arki– projektissa vauhditetaan kansalaisten kestäviä valintoja, joilla voidaan edistää samanaikaisesti luontokadon ja ilmastokriisin ratkaisemista.
Talouden kestävyysratkaisut -projektissa työskennellään julkisen ja yksityisen sektorin kanssa. Projektissa kehitetään konkreettisia työkaluja, joiden avulla esimerkiksi rahoittajat ja yritykset voivat sovittaa omaa toimintaansa maapallon kantokyvyn rajoihin. Julkisella sektorilla tavoitteena on selvittää keinoja ja tarjota työkaluja siihen, miten talousjärjestelmä voi paremmin huomioida ja turvata luontopääomamme.
2.2 Demokratia ja osallisuus
Demokratia voi toimia vain, jos ihmiset kokevat riittävästi luottamusta toisiinsa ja yhteiskunnallisiin instituutioihin. Tavoitteemme on etsiä ratkaisuja ja näkökulmia yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistamiseksi, uusien teknologioiden hyödyntämiseksi ja demokraattisen luottamusyhteiskunnan vahvistamiseksi.
Nostot tarkastelujaksolta:
- Eurooppa-päivänä julkaisimme Miten EU-lainsäädännöstä päätetään Suomessa? -selvityksen. Tekemämme analyysi osoittaa, että Suomen EU-lainsäädäntöprosessi ei ole niin avointa kuin usein ajatellaan.
- Tuotimme hyvinvointialuille suunnatun Osallistumisen ohjelma -työkalun. Työkalu tukee hyvinvointialueita asukkaiden osallistumis- ja vaikutuskeinojen suunnittelussa.
- Järjestimme niin kotimaisille kuin kansainvälisille verkostoille suunnatun Faktabaari Forum -tilaisuuden yhteistyössä faktantarkistuspalvelu Faktabaarin kanssa. Aiheina tilaisuudessa olivat mm. disinformaation torjuminen sekä digitaalisen vallan ja demokratian yhteydet.
Uudistuva päätöksenteko
Julkaisimme Eurooppa-päivänä 9.5. selvityksen Miten EU-lainsäädännöstä päätetään Suomessa. Se läpivalaisee Suomen EU-lainsäädäntöprosessin ja kartoittaa demokratian näkökulmasta, mitä mahdollisuuksia kansalaisella ja muilla toimijoilla on osallistua ja vaikuttaa. Selvityksestä ilmenee, että Suomen EU-lainsäädäntöprosessi ei ole niin avointa kuin usein ajatellaan. EU:n tasolla kansalaisen osallistumismahdollisuudet ovat paremmat. Lisäksi Suomen EU-lainsäädäntöprosessi ei tue tärkeänä pidettyä ennakkovaikuttamista EU-agendaan tai -päätöksentekoon.
Selvitys julkistettiin osana Eurooppalainen Suomi ry:n järjestämää Eurooppa-päivän ohjelmaa. Keskustelutilaisuuteen osallistuivat mm. eduskunnan puhemies Matti Vanhanen, Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja Heidi Hautala ja Allianssin EU-delegaatti Lotta Tuominen.
Lainsäädäntöprosessin avoimuutta ja kansalaisten osallistumista voidaan parantaa sähköisten työkalujen avulla. Julkaisimme myös tutkija Ville Aulan selvitykseen perustuva työpaperin Kansalaisen osallistamisen välineitä maailmalta: Suomen ja viiden vertailumaan lainsäädäntöprosessin läpinäkyvyyden ja osallistamisen työkaluja. Siinä verrataan eduskunnan ja valtioneuvoston lainsäädäntöprosessin avoimuuteen liittyviä työkaluja viiden maan eli Ranskan, Kanadan, Brasilian, Chilen ja Israelin kanssa. Vastaava vertailu toteutettiin myös Pohjoismaista.
Vertailu kertoo, että Suomessa valtioneuvoston avoimuus ja osallistavuus ovat kansainvälisesti hyvällä tasolla, mutta eduskunnassa lait etenevät kansalaisille läpinäkymättömässä prosessissa. Vertailumaissa tilanne on usein päinvastainen. Työpaperi esittelee työkaluja, joista Suomi voisi ottaa mallia.
Tehdyt selvitykset ja hankkeet ovat osa Sitran työtä julkisen päätöksenteon kehittämiseksi kohti siilotonta yhteistoimintaa. Näin tuetaan eduskunnan omaa uudistamistyötä sekä eduskunnan ja valtioneuvoston ylittävien lainsäädäntöprosessien uudistamista
Uudistuva päätöksenteko -projekti jatkuu 30.6.2023 asti.
Uudet vaikuttamisen tavat
Projekti vahvistaa osallistuvaa demokratiaa Suomessa, pyrkii levittämään uusia vaikuttamisen tapoja laajempaan käyttöön ja vahvistamaan niiden kytkentää päätöksentekoon.
Pitkäjänteinen työ asukasosallistumisen keinojen kehittämisessä hyvinvointialueille jatkuu. Sitran vetämä Demokratia-teemaryhmä julkaisi kesäkuussa Osallistumisen ohjelma -työkalun. Se tarjoaa hyvinvointialueiden tueksi mallin, joka auttaa niitä muodostamaan oman suunnitelmansa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteuttamiseksi.
Sitran fasilitoima Demokratia-teemaryhmä perustettiin syksyllä 2021 yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön, valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön kanssa, ja siihen kuuluvat hyvinvointialueiden asukkaiden osallistumisesta ja demokratiasta vastaavat viranhaltijat.
Uudet vaikuttamisen tavat -projekti on lisäksi toteuttanut yhteistyössä Sitran Yhteiskunnallisen koulutus -toiminnon kanssa kaksi hanketta.
Kunnallisen osallistumisen uudet keinot -kehittämispajoissa Sitra kutsui paikalliset vaikuttajat ja osallisuuden asiantuntijat työpajasarjaan kehittämään demokratian ja osallistumisen keinoja. Työpajat pohjustavat syksyllä käynnistettävää Sitra Lab -ohjelmaa, joka tarjoaa tekijöille areenan kuntalaisosallistumisen kehittämiselle.
Demokratian puolustusdialogit puolestaan oli yhteishanke DialogiAkatemian, Erätauko-säätiön, valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön kanssa. Hanke syntyi reaktiona Venäjän aloittamalle hyökkäyssodalle Ukrainaan. Demokratian puolustusdialogit tarjosivat mahdollisuuden kokoontua käsittelemään rakentavasti käsillä olevaa kriisiä ja pohtia keinoja vahvistaa demokratiaa omassa yhteisössä, Suomessa ja maailmanlaajuisesti.
Uudet vaikuttamisen tavat -projekti jatkuu 31.12.2025 asti.
Digitaalinen valta ja demokratia
Digitaalinen valta ja demokratia projekti käynnistyi huhtikuussa ja tarkastelujaksolla päähuomio oli projektitiimin rekrytoinnissa.
Projektia on pohjustanut Reilu datatalous -teeman kanssa yhteistyössä toteutettu Digivalta-selvitys, jonka loppuraportti suosituksineen julkaistiin 24.5. (Selvityksestä tarkemmin Reilu datatalous -teeman osiossa tässä katsauksessa.) Selvitys julkaistiin kansainvälisille verkostoille suunnatussa Faktabaari Forum -tilaisuudessa. Tilaisuus toteutettiin yhteistyössä faktantarkistuspalvelu Faktabaarin kanssa. Pääpuhujana tilaisuudessa oli EDMO-NORDIS -verkoston Ukraina-työryhmän vetäjä, tunnettu disinformaatio-asiantuntija Claire Wardle. Digivalta-selvityksen testihenkilöistä kokemuksistaan kertoi Politico-lehden teknologiakirjeenvaihtaja Mark Scott.
Digitaalinen valta ja demokratia -projekti jatkuu vuoteen 2026 asti.
2.3 Reilu datatalous
Rakennamme eurooppalaiseen arvopohjaan perustuvaa ihmislähtöistä ja reilua datataloutta vaihtoehdoksi valtio- tai datamonopolilähtöiselle datataloudelle. Edistämme muutoksia talouden rakenteissa, kuten sääntelyssä ja pelisäännöissä, lisäämme yksilöiden vaikutusmahdollisuuksia datan käyttöön liittyen sekä tarjoamme käytännön työkaluja datamarkkinoilla toimiville yrityksille.
Nostot tarkastelujaksolta:
- Julkaisimme Digivalta-selvityksen loppuraportin, joka kuvaa digitaalisen vallan eri ulottuvuuksia ja avaa testihenkilöiden osalta tuloksia sekä sisältää joukon suosituksia, joilla datataloudesta voidaan tehdä nykyistä reilumpi ja demokratiasta kestävämpi. Hanke toteutettiin Sitran Reilu datatalous- ja Demokratia ja osallisuus -teemojen yhteistyönä.
- Sitran yrityksille tarkoitettuja reilun datatalouden työkaluja on otettu menestyksekkäästi käyttöön: Datasta kasvua -ohjelman materiaalipaketti on nyt kaikkien hyödynnettävissä ja liikennealan toimijat sopivat datan yhteisistä pelisäännöistä Sitran mallin mukaisen avoimen sääntökirjan avulla.
- Julkaisimme Terveysdatan sujuva ja turvallinen käyttö -työpaperin viitoittamaan suuntaa alan toimijoille kohti reilua datataloutta.
Reilu datatalous -teemalla työtä jatkettiin paitsi projekteissa myös työstämällä aiheita, jotka kytkeytyivät ajankohtaiseen maailmantilanteeseen ja reilun datatalouden mahdollisuuksiin toimintaympäristön muuttuessa. Esimerkiksi Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan toimi kimmokkeena tapahtumalle, jossa tarkasteltiin tietoturva- ja kybervalmiuksien kehittämistä eri puolilla yhteiskuntaa.
Lisäksi julkaisimme selvityksen, joka tarkasteli tekoälyn käyttöä julkisella sektorilla oikeudellisesta näkökulmasta. Selvitys osoitti, että oikein käytettynä tekoäly voi edistää hyvää hallintoa ja vähentää inhimillisten virheiden mahdollisuutta.
Terveysdata 2030
Digitalisaatio ja datan tehokas hyödyntäminen tarjoavat keinoja terveydenhuollon vaikuttavaan uudistamiseen ja liiketoiminnan kasvuun. Selvitimme terveysalan innovaatioympäristön kilpailukykyä ja kasvun mahdollisuuksia Suomessa.
Suomi on terveysdatan hyödyntämisen ja terveydenhuollon digitalisaation edelläkävijä, mutta uhkana on, että jäämme jälkeen kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa. Ehdotamme alan toimijoille toimenpiteitä, joilla Suomi nousee kehityksen suunnannäyttäjäksi. Aineisto on koottu yksiin kansiin työpaperiin Terveysdatan sujuva ja turvallinen käyttö – Viisi askelta kohti reilua datataloutta 2030.
Lääketutkimus uudistuu ja mukaan ovat tulleet myös hajautetut ja virtuaaliset tutkimukset. Niiden avulla voidaan tehostaa lääketutkimuksia, kerätä potilaasta aiempaa kattavampaa tietoa ja helpottaa tutkimuksiin osallistumista, kun perusmittauksia voi tehdä esimerkiksi kotoa käsin. Suomen kannattaa hyödyntää mahdollisuuksiaan tällä alalla, todetaan Kliinisen lääketutkimuksen uudet toteutustavat -työpaperissa, johon on koottu myös suosituksia alan vahvistamiseksi.
Euroopan komissio julkisti keväällä odotetun lainsäädäntöehdotuksensa eurooppalaisesta terveysdata-avaruudesta, johon liittyen TEHDAS-hanke järjesti verkkotapahtuman.
Keskustelu jatkui HIMSS22 Europe -konferenssissa, joka kokosi eurooppalaisen terveysalan yhteisön Helsinkiin. Sitran ohjelmassa syvennyttiin terveysdatan hyödyntämiseen ja terveysalan tulevaisuuteen. Havainnollistimme asiaa myös suurelle yleisölle suomen– ja englanninkielisen videon avulla. Eurooppalaisen terveysdata-avaruuden kehityksestä ja TEHDAS-hankkeen tuloksista keskusteltiin hankkeen sidosryhmäfoorumissa, johon osallistui TEHDAS-kumppaneiden lisäksi laaja kirjo eurooppalaisia sidosryhmiä.
TEHDAS-hanke on tuottanut Euroopan komissiolle suosituksia mm. EU:n laajuisen terveysdatan toisiokäytön rahoitusvaihtoehdoista, datan laadun varmistamisesta ja teknisistä palveluista, joita terveysdatan toisiokäyttö vaatii.
Terveysdata 2030 -projektin työ jatkuu 31.12.2023 asti.
Gaia-X Suomi -projekti
Projekti on suunnitellut tarkempia toimia data-avaruuskehityksen edistämiseksi Suomessa ja tukenut kansallisen yhteistyöverkoston työtä, kuten toimialakohtaisia työryhmiä. Olemme valmistelleet yrityksille syksyllä suunnattavaa rahoitushakua, jonka tavoitteena on vauhdittaa datan jakamisen soveltamiskohteiden tunnistamista.
Sitran pitkäjänteinen työ reilun datatalouden vahvistajana kantaa hedelmää, kun jo päättyneessä IHAN-projektissa luotua Reilun datatalouden sääntökirjaa sovelletaan liikennealalle Fintrafficin luotsaamassa yhteistyössä osana Gaia-X-projektia. Liikennejärjestelmässä väylät, ajoneuvot, palveluntarjoajat ja käyttäjät tuottavat suuret määrät dataa. Kun sitä jaetaan yhteisin pelisäännöin, voidaan lisätä esimerkiksi ajoneuvojen autonomisuutta. Sitra jatkaa edelleen sääntökirjan kehittämistä.
Gaia-X Suomen-hubin koordinaatio -projektin työ jatkuu 30.6.2024 asti.
Datatalouden tiekartta -projekti
EU:n uusi datalainsäädäntö on tärkeä askel edettäessä kohti reilua datataloutta. Sääntely muuttaa radikaalisti tapaamme toimia ja käyttää palveluita tulevaisuudessa, mutta sen mahdollisuuksiin on osattava tarttua. Olemme analysoineet kehittyvää EU:n datalainsäädäntöä ja tuoneet laajaa sidosryhmäverkostoa yhteen useissa tapahtumissa työstämään uuden sääntelyn merkitystä Suomelle, kilpailukyvylle ja yhteiskunnan kehittymiselle.
Julkaisimme työpaperin EU:n datasääntelystä (suomeksi ja englanniksi) analysoiden uuden sääntelyn vaikutuksia yritysten, yksilöiden ja julkisen sektorin näkökulmista. Työpaperi kysyy, ovatko eri tahot valmiita tarttumaan uuden sääntelyn ja datan tarjoamiin uudistumisen mahdollisuuksiin. Asia herätti runsaasti kiinnostusta sidosryhmissä ja selvityksen tuloksista ja suosituksista kerrottiin kesäkuussa järjestetyssä tapahtumassa.
Avasimme sääntelyn ja etenkin datasäädösehdotuksen merkitystä suomalaiselle ja kansainväliselle yleisölle yhteistyötapahtumassa europarlamentaarikko Mia-Petra Kumpula-Natrin kanssa. Pääpuhujana oli Euroopan komission teknologiapääosaston johtaja Roberto Viola.
Lisäksi julkaisimme katsauksen julkisuusanalyysiin, jolla selvitimme datataloutta koskevan julkisen keskustelun aiheita ja näkökulmia Suomessa ja kansainvälisesti. Analyysin toteutti Meedius Oy. Sen keskeinen löydös oli, että Suomessa julkinen keskustelu vastuullisesta datavetoisesta liiketoiminnasta, yhteiskunnan tavoista käyttää dataa ja ylipäätään datataloudesta on vielä suppeaa. Projektissa laaditut selvitykset rakentavat Suomesta puuttuvaa datatalouden kehityksen tilannekuvaa ja luovat pohjaa projektissa parhaillaan käynnistyvälle tiekarttatyölle.
Datatalouden tiekartta -projektin työ jatkuu 30.6.2025 asti.
Kilpailukykyä datasta -projekti
Kilpailukykyä datasta -projektissa ratkaistaan datan jakamiseen ja hyödyntämiseen liittyviä haasteita. Tavoitteena on nostaa luottamus ja datapohjainen palvelukehitys suomalaisten innovaatioekosysteemien menestystekijäksi ja yritysten kilpailuvaltiksi. Innovaatioekosysteemeillä tarkoitetaan yritysten ja organisaatioiden verkostoja, joissa luodaan ja hyödynnetään uutta tietoa.
Projektissa tehdyn selvityksen pohjalta kumppaneiksi valikoitui kolme teollisuuden alan innovaatioekosysteemiä, joiden kanssa kehitetään yhdessä datan hyödyntämisen ja jakamisen mallia. Mukana on metsäteollisuuden SEED, logistiikkaan keskittyvä CAAS sekä liikkuvien työkoneiden klusteri SIX.
Kevään aikana olemme käynnistäneet tiiviin yhteistyön innovaatioekosysteemien kanssa ja kartoittaneet niiden tarpeita datan hyödyntämiseen ja jakamiseen yhteistyössä kumppanimme Futuricen kanssa. Lisäksi olemme verkottuneet innovaatioympäristön ja teollisuuden sidosryhmien kanssa sekä käynnistäneet säännölliset sidosryhmätapahtumat.
Innovaatioekosysteemeissä on tunnistettu kolme potentiaalisinta datan jakamisen kokeilua, jotka käynnistyvät kesän ja ensi syksyn aikana. Kokeiluissa selvitetään mm. datan hyödyntämisen ja digitalisoitumisen mahdollisuuksia autonkierrätyksessä sekä testataan mahdollisuutta hyödyntää käytettyjä työkoneiden akkuja energiavarastona ja uusien liiketoimintamallien pohjana.
Sitran kehittämä Datasta kasvua –ohjelman maksuton materiaali- ja työkalupaketti on nyt kaikkien hyödynnettävissä. Ohjelma tarjoaa suomalaisyrityksille tietoa ja työkaluja palvelujen kehittämiseen datan avulla. Työkalu- ja materiaalipakettia hyödynnetään paraikaa matkailu- ja ravintola-alan yritysten liiketoiminnan uudistamiseen. Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus (Tieke) toteuttaa kuluvana vuonna alan yrityksille valmennuksen datapohjaisten palveluiden kehittämisessä.
Kilpailukykyä datasta -projektin työ jatkuu 30.9.2025 asti.
2.4 Ennakointi ja strategia
Ennakoinnissa tuotamme tulevaisuustietoa yhteiskunnallisella ennakoinnilla ja analyysilla sekä vahvistamme ihmisten tulevaisuusajattelua ja kykyä vaikuttaa tulevaisuuden kehityssuuntiin. Työssämme painottuu tulevaisuusajattelun yhdistäminen muutoksentekokykyyn sekä yhteistyö ja vuoropuhelu tulevaisuustiedon tuottamisessa ja tulkinnassa. Lisäksi tuemme Sitran strategista johtamista, fasilitoimme strategiatyötä ja vastaamme Sitran vaikuttavuuden arvioinnista. Tänä vuonna olemme keskittyneet erityisesti Sitra Impact -mallin kehittämiseen.
Nostot tarkastelujaksolta:
- Työstimme Ukrainan sodan pidempiaikaisista vaikutuksista verkkojulkaisun, joka sisältää työkaluja skenaarioiden tekemiseen.
- Talouden tulevaisuus -projekti järjesti ensimmäisen ison tapahtumansa: Tulevaisuus – talouskeskustelustamme puuttuva palanen?
- Sivistys+-projekti kaarsi loppusuoralle. Projekti päättyi kesäkuussa 2022.
Ennakointi
Pohdimme Sitrassa Ukrainan sodan pidempiaikaisia vaikutuksia ja työstimme tulevaisuustaulukon mahdollisista kehityskuluista ja niihin liittyvistä epävarmuuksista. Työn pohjalta rakensimme verkkojulkaisun Ennakointia Ukrainan sodan vaikutuksista, joka kokoaa yhteen sodan vaikutuksia, epävarmuustekijöitä sekä tulevaisuuden vaihtoehtoja 5–10 vuoden aikajänteellä. Lisäksi julkaisu tarjoaa työkaluja, joiden avulla voi saada paremmat valmiudet toimia yllätysten maailmassa.
Valmistelimme yhteistyössä kansallisen ennakointiverkoston kanssa syksyn Finnsight-ennakointitapahtumaa, jonka pääjärjestäjänä on tänä vuonna Sitra. Tapahtuman teemana on tulevaisuusvalta.
Heikot signaalit
Valmistelimme yhdessä Designmuseon kanssa syksyllä avattavaa näyttelyä, jonka nimi on ”Mitä jos? Toisenlaisia tulevaisuuksia”. Näyttelyyn mukaan valitut taiteilijat muotoilivat kevään aikana tulevaisuuden esineitä ja asioita Heikot signaalit -selvityksen, yhteisten työpajojen sekä henkilökohtaisten sparrausten pohjalta. Näyttelyn taiteilijat julkistettiin kesäkuussa.
Tulevaisuuden uudistajat
Tulevaisuuden uudistajat -projektissa järjestettiin avoin klinikka Tulevaisuustaajuus-työpajamenetelmästä kiinnostuneille, jatkettiin menetelmän kumppanuusorganisaatioiden sparraamista ja työstettiin elokuussa julkistettavaa Hyvät kortit -korttipeliä, joka auttaa kuvittelemaan toisenlaisia, parempia tulevaisuuksia.
Sivistys+
Kesäkuun lopussa päättyvä Sivistys+-projekti järjesti viimeisiä tapahtumia, varmisti rahoitettavien hankkeiden loppuvaiheita sekä työsti Eläköön sivistys -nimistä loppujulkaisua. Sen julkistus tapahtuu uudessa sivistykselle pyhitetyssä tiedekeskus-Sopessa. Kvs-säätiön Sitran rahoituksella tuottama Soppi on yksi konkreettinen esimerkki Sivistys+-projektin työn tuloksista. Kesäkuussa Sitran verkkosivuilla julkaistaan myös sivistystoimijoiden näkökulmia avaava blogisarja sekä sivistystoimijoille tarkoitettuja työkaluja tulevaisuustyöhön. Projekti loppuu kesäkuussa 2022.
Talouden tulevaisuus
Talouden tulevaisuus -tiimi järjesti toukokuussa Tulevaisuus – talouskeskustelustamme puuttuva palanen? -webinaarin, jossa julkaistiin talouskeskustelua analysoiva työpaperi. Tilaisuudessa kuultiin mm. nuorten asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, mistä pitäisi keskustella, kun keskustellaan talouden tulevaisuudesta ja keiden ääni tulisi saada vahvemmin esiin. Nuoret asiantuntijat osallistuivat maaliskuussa Sitran, HELSUSin ja Rethinking Economics Suomen järjestämiin työpajoihin. Opiskelijat valottavat talouskeskustelun aukkoja tällä videolla. Talouden tulevaisuuden tiimi on myös valmistellut kolmea kesäkuussa julkaistavaa raporttia, jotka käsittelevät vastuullisuuden tulevaisuutta, tulevaisuuden kilpailukykyä sekä reilua ja kestävää taloutta koskevia aloitteita. Kestävän talouden aloitteita ja niiden Suomessa saamaa vastaanottoa pohdittiin webinaarissa kesäkuussa.
2.5 Yhteiskunnallinen koulutus
Sitran yhteiskunnallinen koulutustoiminta vahvistaa päättäjien ja muutoksentekijöiden kykyä ja halua rakentaa kestävää tulevaisuutta yhdessä. Luomme monitieteisiä ja -alaisia oppimisympäristöjä, tilanteita ja prosesseja, jotka mahdollistavat yhdessä ajattelun, oppimisen ja kehittämisen. Tuloksena syntyy uutta ajattelua, kyvykkyyttä ja uusia ratkaisuja. Teemme yhdessä ja tuemme Sitran teemoja ja projekteja vahvistaen myös Sitran muutoksentekokykyä.
Nostot tarkastelujaksolta:
- Sitra Labiin sisältyvä Kunnallisen vaikuttamisen uudet tavat -työpajakiertue toi yhteen kuntademokratian ja vaikuttamisen kentällä työskenteleviä henkilöitä eri puolella Suomea: Turussa, Kuopiossa, Helsingissä, Oulussa ja verkon kautta. Kiertue toteutettiin yhteistyössä Demokratia ja osallisuus -teeman Uudet vaikuttamisen tavat -projektin kanssa.
- Demokratian puolustusdialogeissa (28.4. ja 9.6.) vahvistettiin demokratiaa rakentavan keskustelun keinoin.
- Yli 80 suomalaista toimijaa oli mukana järjestämässä keskusteluja. Kansainvälisiin dialogeihin osallistui toimijoita Latviasta, Tanskasta, Japanista, Iso-Britanniasta, Ruandasta ja Virosta. Sitra oli yksi tapahtuman koordinoijista. Yhteiskunnallisen koulutuksen alumnijoukosta koostuvan Muutoskykyryhmän työskentelyn tuloksena julkistettiin keskustelunavaus: “Loikka muutoskyvystä vie kriiseistä luottamustietoisuuteen”. Käytännön tuotteena rakennettiin Muutospeli, joka on suunnattu erilaisille tiimeille ja työyhteisöille.
Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus
Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen 16. kurssi päättyi tammikuussa 2022, ja 17. kurssi alkoi huhtikuun lopulla uusien vetäjien (johtava asiantuntija Kalle Nieminen ja johtaja Päivi Hirvola) johdolla.
Koulutukseen kutsutaan kerrallaan noin 30 päättäjää ja yhteiskunnallista vaikuttajaa eri sektoreilta. Tavoitteena on, että koulutuksen jälkeen osallistujat pystyvät ymmärtämään ja johtamaan kestävää talouspolitiikkaa. Kurssi perustuu asiantuntija-alustuksiin, osallistujien välisiin keskusteluihin sekä intensiiviseen hallitusohjelmaharjoitukseen.
Nykymallisen talouspolitiikkakoulutuksen on vuodesta 2013 lähtien käynyt jo yli 450 päättäjää.
Sitra Lab -muutosohjelma
Sitra Lab on Sitran teemoja tukeva vaikuttavuuslähtöinen muutosohjelma, jonka tavoitteena on lisätä poikkiyhteiskunnallisten toimijoiden osaamista yhteiskunnallisen muutoksen tekemiseen. Ohjelman oppisisältöinä ovat mm. tulevaisuus-, systeemi- ja vaikuttavuusajattelu. Kestävän yhteiskunnan rakentamista edistetään sosiaalisten innovaatioiden, kokeilujen ja yhteisen oppimisen keinoin.
Järjestyksessä neljäs Sitra Lab tarjoaa muutoksentekijöille areenan kuntalaisosallistumista vauhdittavien demokratiainnovaatioiden kehittämiselle. Tarkempi muutosteema määritellään touko–kesäkuussa toteutetun kuntakiertueen työpajojen pohjalta. Avoin haku Sitra Lab -ohjelmaan avataan 13.6. ja tiimit valitaan elokuussa. Syyskuussa käynnistyvä ohjelma toteutetaan Sitra Labin ja Uudet vaikuttamisen tavat -projektin yhteistyönä.
Lähestymistapoja ja menetelmiä muutoksen tekemiseen
Vahvistamme muutoksentekijöiden osaamista kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi. Järjestämme kaikille avoimia verkostoitumis- ja yhdessä oppimisen tilaisuuksia yhteiskunnallisen muutoksen tekemisestä (Heräämö-tilaisuudet). Tuemme Sitran teemoja ja projekteja osana Sitra Impact -työtä ja fasilitointiosaamisen kautta. Kehitämme ja jaamme menetelmiä avoimesti kaikkien toimijoiden hyödynnettäväksi
Yhteisen, muutosta koskevan tilannekuvan ymmärtämistä tukeva Muutospeli valmistui toukokuussa. Peliä on tilattu laajasti valtionhallintoon, kuntiin, järjestöihin, yrityksiin ja oppilaitoksiin. Tilauksia voi tehdä perusteltuun käyttötarpeeseen osoitteessa: https://sitra.fi/muutospeli.
Demokratian puolustusdialogit ideoitiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Demokratia-teeman kanssa yhteistyössä toteutettava hanke on tukenut myös kansallisen dialogimallin kehittämistä kokoamalla dialogien järjestäjäverkostoa ja luomalla käytäntöjä, joilla kannustetaan toimijoita mukaan dialogeihin ja lisäämään omaa osaamistaan niiden järjestämisestä. Demokratian puolustusdialogeja ja Sitran dialogityötä esiteltiin myös OECD:n avoimen hallinnon työryhmälle (Working Party on Open Government) 13.5.2022.
Osaamisen aika
Maaliskuun lopussa päättyneen Osaamisen aika -projektin vaikuttavuuden varmistamiseksi on tehty kaksi sopimusta: Kasvukäytävän kanssa on sovittu vuorovaikutteisen toimintamallin hyödyntämisestä alueilla ja Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen kanssa osaamisen huomaamisen myönteisen ajattelun levittämisestä.
Elinikäisen oppimisen yhteisen tahtotilan laatineista yhteiskunnallisista toimijoista 82 prosenttia arvioi, että Sitra on onnistunut Osaamisen aika -työssä kokonaisuutena hyvin tai erittäin hyvin. Vastaavasti 96 prosenttia Alueiden osaamisen aika -työn sidosryhmistä arvioi, että Sitra on onnistunut aluetyössä todella erinomaisesti, erittäin hyvin tai hyvin.
Osaamisen aika -projektin työ päättyi 31.3.2022.
3 Sitran tiedotteet
Sitran julkaisemat tiedotteet löytyvät kootusti Stt info:sta
4 Julkaisut
Sitran julkaisut löytyvät kootusti sivuiltamme.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.