Hallintoneuvoston katsaus 2/2023

1. Jakson pääkohdat lyhyesti

Vuosi 2023 on ollut Sitralle vilkas. Vuoden käynnisti suomalaisten laajasti hyödyntämä Megatrendit 2023 -päivitys. Megatrendit ovat käytössä niin päättäjillä, yrityksillä, kouluilla kuin järjestöilläkin, kun ne suunnittelevat työtään ja varautuvat tulevaan.

Kokeilut erottavat Sitran klassisista ajatuspajoista. Olemme mukana käytännönläheisissä kokeiluissa, joilla kehitämme ja testaamme tulevaisuuden toimintamalleja. Vuodenvaihteen tienoilla käynnistimme yhteensä noin 60 kokeilua, joilla vauhditamme muun muassa reilua datataloutta sekä vahvistamme demokratiaa ja osallisuutta eri puolilla Suomea.

Kevään hallitusneuvotteluissa Sitran asiantuntemuksella oli paljon kysyntää. Asiantuntijoitamme on ollut kuultavina yli kymmenessä työryhmässä esimerkiksi kiertotaloudesta, kestävästä verotuksesta, sote-datan hyödyntämisestä ja demokratian kehityksestä. Laadimme myös vastaukset hallitustunnustelija Petteri Orpon eduskuntapuolueille lähettämiin kysymyksiin, ja ennen vaaleja julkaisimme 1+4 strategista ehdotusta Suomelle. 

Huhtikuussa valmistui reilun datatalouden kansallinen tiekartta, joka laadittiin Sitran johdolla yhdessä laajan sidosryhmäverkoston kanssa. Tiekartta työkaluineen tukee Suomen talouden kehitystä ja kilpailukykyä. Lisäksi julkaisimme raportin, jonka mukaan sosiaali- ja terveydenhuollossa voidaan saavuttaa dataa hyödyntämällä jopa satojen miljoonien eurojen säästöt sekä vapauttaa hoitajien ja lääkärien työaikaa hoitotyöhön.

Maailman johtava kiertotaloustapahtuma WCEF (World Circular Economy Forum) järjestettiin Helsingissä 30.5–2.6. Sitran, Nordic Innovationin ja useiden kumppanien yhteistyönä. Osallistujia oli noin 8 400, joista 1 900 Helsingissä ja loput verkon välityksellä eri puolilla maailmaa. Sitran aloitteesta syntynyt Maailman kiertotalousfoorumi haki ratkaisuja mm. luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen.  

Sitra edistää huomisen menestyvää Suomea myös EU:n kautta. Julkaisimme muistion, jossa ehdotamme jatkoa ja päivitystä Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan. Green Deal 2.0 -muistio on laadittu syötteeksi seuraavan EU-komission työohjelmaan. Samanlaiset syötteet datasta julkaistaan tänä syksynä.

Hallintoneuvosto valitsi Sitran uudeksi yliasiamieheksi Atte Jääskeläisen, joka aloitti tehtävässä 1.8.2023. Nykyinen yliasiamies Jyrki Katainen siirtyy finanssikonserni Nordean palvelukseen. Hänen viimeinen työpäivänsä Sitrassa oli 31.8.2023.

Julkaisimme Sitran toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen 2022. Siitä käytiin lähetekeskustelu eduskunnan täysistunnossa 9.5.2023.
 

2. Tätä teimme tarkastelujaksolla

2.1 Yhteiskunnallinen ennakointi ja koulutus

Ennakoinnissa tuotamme tulevaisuustietoa yhteiskunnallisella ennakoinnilla ja analyysilla sekä vahvistamme ihmisten tulevaisuusajattelua ja kykyä vaikuttaa tulevaisuuden kehityssuuntiin. Työssämme painottuu tulevaisuusajattelun yhdistäminen muutoksentekokykyyn sekä yhteistyö ja vuoropuhelu tulevaisuustiedon tuottamisessa ja tulkinnassa. Lisäksi tuemme Sitran strategista johtamista, fasilitoimme strategiatyötä ja vastaamme Sitran vaikuttavuuden arvioinnista. Tänä vuonna olemme keskittyneet erityisesti Sitra Impact -mallin kehittämiseen. 

Sitran yhteiskunnallinen koulutusvahvistaa päättäjien ja muutoksentekijöiden kykyä ja halua rakentaa kestävää tulevaisuutta yhdessä. Luomme monitieteisiä ja -alaisia oppimisympäristöjä, tilanteita ja prosesseja, jotka mahdollistavat yhdessä ajattelun, oppimisen ja kehittämisen. Tuloksena syntyy uutta ajattelua, kyvykkyyttä ja uusia ratkaisuja. Teemme yhdessä ja tuemme Sitran teemoja ja projekteja vahvistaen myös Sitran muutoksentekokykyä. 

Nostot tarkastelujaksolta:

1. Julkaisimme tammikuussa suuren suosion saaneen Megatrendit 2023 -katsauksen ja siihen liittyviä työkaluja.
2. Uusi päättäjille ja vaikuttajille suunnattu EU:n tulevaisuuden johtamisen kurssi käynnistyy lokakuussa.
3. Maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen Tulevaisuusbarometri-kysely kertoi, että suomalaisten tulevaisuudenusko on edelleen vahva. Venäjän hyökkäyssota on kuitenkin vaikuttanut näkemyksiin tulevaisuudesta.

Sitra julkaisi alkuvuonna kaksi suurta ennakointikokonaisuutta: Megatrendit 2023 ja Tulevaisuusbarometrin 2023.

Megatrendit 2023 – ymmärrystä yllätysten aikaan -selvityksen lisäksi tarjolla on työkaluja, kuten paperiset ja digitaaliset megatrendikortit ja erilaisia työpohjia megatrendien hyödyntämiseen. Järjestimme keväällä yrityksille, järjestöille ja julkiselle sektorille kullekin omat webinaarit megatrendien hyödyntämisestä. Tilaisuuksissa käytiin läpi megatrendityökaluja ja kokemuksia niiden soveltamisesta. Jokaiseen webinaariin osallistui noin 200 ihmistä.

Julkaisimme kaikki megatrendimateriaalit ruotsiksi ja englanniksi. Saatavilla on myös Megatrendikortit selkokielellä.

Maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen Tulevaisuusbarometri 2023 -kansalaiskysely toteutettiin eduskuntavaalien alla kolmatta kertaa. Barometrin mukaan suomalaisten tulevaisuudenusko on pysynyt vankkana viime vuosien kriiseistä huolimatta, vaikka Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on vaikuttanut paljon näkemyksiin tulevaisuudesta.

Tulevaisuuden uudistajat

Tulevaisuuden uudistajat -projekti päättyi 31.12.2022. Projekti kehitti Tulevaisuustaajuus-työpajamenetelmän, joka otettiin laajasti käyttöön erilaisissa organisaatioissa eri puolella Suomea. Tulevaisuustaajuus-sivustolla vieraili yli 24 000 eri kävijää, työpajan vetäjän käsikirjaa ladattiin 4 000 kertaa ja kymmenen organisaatiota valittiin kumppanuusohjelmaan soveltamaan ja levittämään menetelmää eteenpäin.

VTT toteutti työpajamenetelmän toimivuudesta arvioinnin ja sen mukaan työpajamenetelmä vahvistaa osallistujien tulevaisuusajattelua. Lisäksi tiimi kehitti kaikille tarkoitetun Hyvät kortit -korttipelin toivottavien tulevaisuuksien kuvitteluun, jotka lähetimme mm. kaikkiin suomenkielisiin lukioihin, ammattiopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. 

Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus ja uusi EU-koulutus

Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen 19. kurssilta valmistui 29 osallistujaa kesäkuun alussa. Sitra aloitti elokuussa 2023 myös kurssin täydennyskoulutuksen. Kahteen ensimmäiseen täydennyskoulutukseen on ilmoittautunut yhteensä 73 talouspolitiikan johtamiskoulutukseen aiemmin osallistunutta henkilöä.

Suomessa on tunnistettu tarve syventää päättäjien ja vaikuttajien ymmärrystä Euroopan unionin toiminnasta. Sitra käynnistää lokakuussa uuden EU-koulutuksen. Kurssilla hyödynnetään kestävän talouspolitiikkakurssin parhaita toimintamalleja. Tavoitteena on, että suomalaisten päättäjien ja vaikuttajien valmius rakentaa kestävää tulevaisuutta EU:ssa on kasvanut. Koulutuksen ensimmäiselle kurssille on kutsuttu 20 päättäjää ja vaikuttajaa.

EU:n tulevaisuuden johtamisen koulutus tuo yhteen uusinta tietoa ja rakentavaa keskustelua unionin tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista sekä Suomen roolista EU:ssa.

Lähestymistapoja ja menetelmiä muutoksen tekemiseen

Sitra on kehittänyt työkaluja ja menetelmiä kestävän muutoksen tekemisen tueksi. Yli 1 000 oppijaa on osallistunut niin sanotun Muutoskyky-oppimispolun johonkin vaiheeseen. Perustiedot on koottu e-Oppivan Näkymiä muutoskykyyn -digikoulutukseen, ja tietoja on voinut syventää Muutoskyky-live-tilaisuuksissa sekä soveltavissa Muutospajoissa, joita on järjestetty muun muassa osana valtionhallinnon Uudistuja-valmennusta johtajille.

Heräämöt ovat Sitran kaikille avoimia, yhteisöllisiä tilaisuuksia, joihin osallistui vuonna 2022 aikana noin 1 200 henkilöä. Heräämöissä opitaan yhdessä yhteiskunnallisen muutoksen tekemisestä, kestävästä taloudesta ja tutkitaan keinoja tarttua viheliäisiin ongelmiin. Keväällä 2023 tapahtuma täydentyy kestävän talouden tilaisuuksilla.

Kansalliset dialogit

Keväällä järjestettiin ensimmäiset Kansalliset dialogit aiheesta epävarmuudessa eläminen. Kansalliset dialogit ovat ympäri Suomen järjestettäviä keskusteluja, joiden avulla rakennetaan ymmärrystä erilaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä, haasteista ja mahdollisuuksista kansalaisten, yhteisöjen ja viranomaisten yhteistyönä. Sitra rahoittaa kansallisen dialogimallin kehittämistä ja vauhdittaa mallin käyttöönottoa.

3. Reilu datatalous

Rakennamme eurooppalaiseen arvopohjaan perustuvaa ihmislähtöistä ja reilua datataloutta vaihtoehdoksi valtio- tai datamonopolilähtöiselle datataloudelle. Edistämme muutoksia talouden rakenteissa, kuten sääntelyssä ja pelisäännöissä, lisäämme yksilöiden vaikutusmahdollisuuksia datan käyttöön liittyen sekä tarjoamme käytännön työkaluja datamarkkinoilla toimiville yrityksille.

Nostot tarkastelujaksolta:

1. Julkistimme datatalouden kansallisen tiekartan. Se näyttää suuntaa Suomen uudistamiselle datan avulla ja tarjoaa tietoa sekä työkaluja yrityksille ja päätöksentekijöille.
2. Selvitimme, miten sosiaali- ja terveysdatan parempi hyödyntäminen voi tuoda satojen miljoonien vuosittaiset säästöt julkisiin menoihin. Myös tuhansien hoitajien ja lääkärien työpanos voitaisiin vapauttaa hoitotyöhön.
3. Julkaisimme selvityksen web 3.0 -liiketoiminnan sääntelytarpeista eli siitä, mitä internetin seuraavan vaiheen vastuullinen kehittäminen edellyttää sääntelyltä. Selkeytimme myös alan keskeisiä käsitteitä.

Tarjosimme reilun datatalouden asiantuntemusta, tutkittua tietoa ja ratkaisuja päätöksentekijöiden käyttöön hallitusneuvottelujen kuulemisissa. Taustoitimme neuvottelijoita sekä tekoälyn että datan käytön hyödyistä julkisella sektorilla. Painotimme suurteho- ja kvanttilaskentaan suunnattujen investointien strategista merkitystä, kyberturvallisuuden vahvistamista, osaajapulan ratkomista sekä digitaalisten ja vihreiden investointien kiireellisyyttä.

Järjestimme uusille kansanedustajille perehdytystä datatalouteen yhdessä eduskuntapuolueiden yhteisen Tietopolitiikka.fi-yhteistyöryhmän kanssa.

Syvennyimme web 3.0:n eli hajautetun internetin tulevaisuuteen. Esittelimme selvityksessämme suosituksia, jotka parantavat alan yritysten liiketoimintamahdollisuuksia ja rakentavat osaltaan tulevaisuuden reilua datataloutta. Selkeytimme suomeksi myös alan käsitteitä.

Terveysdata 2030

Sujuvasti hyödynnetty data tarjoaa satojen miljoonien säästöt sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin Suomessa. Selvitimme terveysdatan hyödyntämiseen liittyviä pullonkauloja: arvokas data jää edelleen vajaakäytölle erillisiin siiloihin ja on usein hankalasti siirrettävässä muodossa. Julkaisimme työpaperin, jossa ehdotamme toimenpiteitä esteiden purkamiseksi. Aihe herätti laajaa huomiota ja nousi myös hallitusneuvottelujen agendalle.

Johtamamme eurooppalaista terveystietoaluetta valmistelevan TEHDAS-hankkeen päätöstilaisuus kokosi laajan joukon terveysalan asiantuntijoita ja päättäjiä keskustelemaan terveystietojen hyödyntämisestä ja eurooppalaisen terveystietoalueen kehityksestä.

Työmme tarjosi elementtejä Euroopan komission lainsäädäntöehdotukseen eurooppalaisesta terveystietoalueesta (terveysdata-avaruus), joka julkaistiin toukokuussa 2022. Hankkeen loppua kohden laadimme suosituksia, jotka helpottavat terveystietoalueen onnistunutta toimeenpanoa. Selvityksemme mukaan EU-maiden valmiudet edistää maiden rajat ylittävää terveystietojen toisiokäyttöä vaihtelevat suuresti.

Vahvistamme terveysalan kilpailukykyä reilun datatalouden keinoin. Vuoden alussa käynnistimme useita hankkeita: Keräämme parhaillaan kokemuksia datan hyödyntämisestä terveysalan ekosysteemeissä, joista yhdessä eurooppalaiset lastensairaalat rakentavat datan hyödyntämiseen perustuvaa yhteistyötä. Digitaaliset menetelmät helpottavat potilaiden ja tutkijoiden arkea ja niiden käyttöä tulisi lisätä lääketutkimuksissa. Tuemme kolmen lääketutkimuksen valmistelua, joista yhdessä kehitetään nenään annosteltavaa koronarokotetta. Keräämme kokemuksia uusien keinojen käytöstä ja lupaviranomaisen suhtautumisesta niihin.

Digitaalisiin hoitomuotoihin liittyvät kokeiluhankkeemme päättyivät toukokuussa. Alustavien tulosten mukaan esimerkiksi Onnikka-sovellus on auttanut monia painonsa kanssa kamppailevia ja syöpäpotilaat ovat saaneet nopeasti vastauksia kysymyksiinsä Kamu-sovelluksella. Vaikuttaviksi todettujen sovellusten käyttö parantaisi potilaiden arkea ja toisi säästöjä myös Suomessa – Saksa ja Ranska ovat jo etumatkalla sovellusten käytössä.

Maailmalla on herätty siihen, että ihmisen hyvinvointi ja ympäristön tila ovat tiiviisti riippuvaisia toisistaan. Puhutaan planetaarisesta eli yhteisestä terveydestä. Saamme syksyllä tuloksia kahdesta hankkeesta, joilla pyrimme lisäämään tietoisuutta yhteisestä terveydestä ja keräämään tietoa konkreettisista toimista EU-maissa.

Terveysdata 2030 -projektin työ jatkuu 31.12.2023 asti.

Gaia-X Suomi

Gaia-X –on eurooppalainen hanke, jossa luodaan yhdessä reiluja ja luotettavia tapoja jakaa dataa. Sitra koordinoi hankkeen Suomen verkostoa.

Käynnistimme kokeilun, jossa teknologiayritykset Awake.AI ja Siili Solutions kehittävät Sitran rahoituksella dataa hyödyntäviä ratkaisuja laivaliikenteen pullonkauloihin. Kokeilussa kehitetään ratkaisuja, jotka sujuvoittavat merenkulun logistiikkaa ja vähentävät sen ympäristövaikutuksia. Ylimääräisiä päästöjä syntyy esimerkiksi siitä, että rahtilaivat joutuvat odottamaan merellä satamapaikkoja tai kiirehtimään äkkinäisesti satamaan.

Data-avaruuksia rakennetaan nyt vauhdilla Euroopassa ja keskustelu niistä kiinnostaa. Helmikuussa järjestimme aiheesta jo toisen englanninkielisen verkkotapahtumamme, johon osallistui lähes 200 kansainvälistä kuulijaa.

Toukokuussa kansalliset Gaia-X-verkostot ja yli 40 asiantuntijaa ympäri Eurooppaa kokoontuivat Sitran isännöimään verkostotapaamiseen.

Sitra on mukana EU-rahoitteisessa Data Spaces Support Center -hankkeessa (DSSC), jossa selvitetään data-avaruuksien eli tietoalueiden rakentamisen ja määrittelyn tarpeita sekä yhteisiä toimintatapoja. Hankkeessa on mukana laaja kansainvälinen verkosto, joka kokoontui Helsingissä toukokuussa. Jaoimme Sitran näkemyksiä aiheesta kansainvälisille kumppaneille myös Helsingin MyData-konferenssissa.

Gaia-X Suomi -projektin työ jatkuu 30.6.2024 asti.

Datatalouden tiekartta

Julkaisimme datatalouden kansallisen tiekartan, joka syntyi Sitran luotsaamana ja yli 700 asiantuntijan yhteistyönä. Tiekartta viitoittaa toimet, joilla suomalaisten hyvinvointia, kilpailukykyä, työn tuottavuutta ja vihreää siirtymää voidaan viedä eteenpäin dataa hyödyntämällä. Julkistimme myös datatalouden kehityksen mittareita seuraavan Datatalouden tilannekuva -työkalun. Se on datatalouden tietopankki liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoille, kehittäjille ja päättäjille. Tiekarttaverkosto tarjosi syötteitä myös hallitusneuvottelijoille Suomen talouden uudistamiseksi datan avulla.

Tiekartta listasi yli 20 konkreettista toimea, joilla reilua datataloutta jo rakennetaan. Lisäksi julkistimme yrityksille maksuttomia opiskelumateriaaleja uudistuvasta EU:n datasääntelystä, jotta ne voisivat valmistautua sääntelyyn ja tarttua paremmin datatalouden mahdollisuuksiin.

Seuraavan, ensi vuonna valittavan EU-komission työohjelmaa valmistellaan jo Brysselissä. Kutsuimme eurooppalaisia verkostoja pyöreän pöydän keskusteluihin Brysseliin luotaamaan tulevia tavoitteita ja suuntaviivoja politiikkaohjelmille datan hyödyntämisestä. Julkaisemme syksyllä keskustelujen annista työpaperin vauhdittamaan keskustelua myös Suomessa.

Osallistuimme energiakriisin ratkomiseen rahoittamalla kahdeksaa pilottia, jotka tutkivat datan hyödyntämistä energiansäästössä ja kulutushuippujen tasaamisessa. Tavoitteena oli vauhdittaa tuotteita ja palveluja, jotka auttavat etenkin pieniä energiankäyttäjiä, kuten kotitalouksia, pienyrityksiä ja taloyhtiöitä säästämään sähköä tai lämpöä. Ratkaisuja kehittivät kumppaneina myös energiasektorin toimijat, kuten Fingrid, Motiva ja muutamia energiayhtiöitä.

Datatalouden tiekartta -projektin työ käynnistyi maaliskuussa 2022.

Kilpailukykyä datasta -projekti

Kilpailukykyä datasta -projektissa ratkaisemme datan jakamiseen ja hyödyntämiseen liittyviä haasteita yhteistyössä innovaatioekosysteemien kanssa.

Vuoden alussa käynnistyi kaksi uutta Sitran Datasta kasvua -ohjelmaan perustuvaa maksutonta valmennusta. Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus Tieken ja Going Green Oy:n toteuttama Datamatka-valmennusohjelma tukee harvaan asutuilla alueilla toimivia luonto- ja ruokamatkailuyrityksiä tehostamaan ja uudistamaan liiketoimintaansa datan avulla. Datasta kasvua Kasvupolku auttaa kasvua hakevia yrityksiä alkuun datan hyödyntämisessä. Valmennukset perustuvat Sitran valmennuspilottiin, IHAN-yritysohjelmaan 2020–2021, jossa rakennettiin reilun datatalouden mallia ja työkaluja yrityksille.

Autokierrätyksen digitaalinen alustahanke eteni rakennusvaiheeseen. Kokeilun taustalla on Sitran rahoittaman selvitys. Alustan avulla on tarkoitus nostaa autojen kierrätysastetta ja saada käytöstä poistuneiden ajoneuvojen tiedot liikkumaan kierrätystoimijoiden välillä.

Sitran rahoittamasta työkoneiden akkudatakokeilusta saatiin niin ikään lupaavia tuloksia: metsä-, rakennus-, kaivos- ja satamatyössä käytettävien liikkuvien työkoneiden akkujen elinkaarta voidaan pidentää datan avulla. Kokeilun toteuttaa liikkuvien työkoneiden SIX-klusteri.

Paneuduimme myös datan hyödyntämiseen ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Data tarjoaa mahdollisuuksia teollisuuden vihreän siirtymän kirittämiseksi, mutta tuotantoketjujen optimointi datan avulla on edelleen haastavaa. Selvitimme VTT:n kanssa, miten tuotantoketjuja voitaisiin kehittää kestävämmiksi dataa hyödyntämällä. Listasimme ratkaisuja haasteisiin.

Kilpailukykyä datasta -projektin työ käynnistyi helmikuussa 2022.

4. Demokratia ja osallisuus 

Demokratia voi toimia vain, jos ihmiset kokevat riittävästi luottamusta toisiinsa ja yhteiskunnallisiin instituutioihin. Tavoitteemme on etsiä ratkaisuja ja näkökulmia yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistamiseksi, uusien teknologioiden hyödyntämiseksi ja demokraattisen luottamusyhteiskunnan vahvistamiseksi.   

Nostot tarkastelujaksolta:

1. Sitran demokratiaan ja päätöksenteon uudistamiseen liittyvä tieto ja suositukset ovat olleet päätöksentekijöiden, muun muassa hallitusneuvottelijoiden käytettävissä. Käynnistimme myös kokeiluja siitä, miten kansalaisten osallistumista päätöksentekoon vaalien välillä voi parantaa.
2. Keväällä julkaisemamme työpaperi kuvaa ensimmäistä kertaa, miten poliittinen ohjaus toimii lainvalmistelussa. Tarkoituksena on lisätä ymmärrystä käytännöistä, jotta lainvalmistelun laatua voidaan parantaa.
3. Julkaisimme oppaan ”Keskustelevasta kuulemisesta laatua lakeihin”. Jyrki Jauhiaisen kirjoittama opas tarjoaa lainvalmistelijoille työkaluja avoimemman ja osallistavamman lainsäädäntöprosessin kehittämiseen.

Tarjosimme demokratiaan ja päätöksenteon uudistamiseen liittyvää tietoa päätöksentekijöiden käyttöön muun muassa hallitusneuvottelujen kuulemisissa. Aiheet käsittelivät dataa johtamisen välineenä ja valtioneuvoston johtamista. Lisäksi osallistuimme keskusteluun demokratian kehittämisestä tuoden esiin kansalaisten monipuolisen osallistumisen tärkeyttä demokratian elinvoimalle ja tähän liittyviä ratkaisuehdotuksia. Suosituksiamme ovat esimerkiksi kansalaisaloitteen jatkokehittäminen, kansalaispaneelit ja verkkopalvelun kehittäminen päätöksenteon ja lainsäädäntötyön seuraamiseen.

Nykykirjailijoiden terävin joukko kuvitteli Sitran pyynnöstä vuonna 2021, miltä suomalainen demokratia voisi näyttää 20 vuoden päästä. Syntyi novellikokoelma, jonka kirjailijat vierailivat 23 lukiossa 16 paikkakunnalla ympäri maan. Lukukeskuksen kanssa toteutettuihin kirjailijavierailuihin osallistui yhteensä lähes 1 000 opiskelijaa. Lukutaito luo pohjan niin medialukutaidolle kuin digitaalisen informaation lukutaidolle, joiden merkitys on korostunut. 

Olimme mukana rahoittamassa E2 Tutkimuksen laatimaa katsausta siitä, mitä Suomeen paenneet ukrainalaiset ajattelevat elämästään. Ukrainalaisten tulevaisuudensuunnitelmia on yhä vaikeaa ennakoida. Katsauksessa nousevat esiin myös työllistymisen hidasteet, kuten puutteellinen kielitaito ja tutkintojen pätemättömyys Suomessa. 

Uudistuva päätöksenteko  

Edustuksellisen demokratian ja kansallisen päätöksenteon prosessien uudistaminen kiinnostaa selvästi myös laajempaa yleisöä: vuonna 2021 julkaistua Miten Suomeen muodostetaan hallitus –selvitystä on käyty katsomassa tämän kevään aikana verkkosivuillamme noin 12 000 kertaa.

Julkaisimme työpaperin, joka kuvaa ensimmäistä kertaa lainvalmistelun poliittista ohjausta. Jouni Backmanin laatima työpaperi sisältää 11 kehitysehdotusta, jotka tähtäävät lainvalmistelun laadun parantamiseen.

Uudistuva päätöksenteko -projekti jatkuu 30.6.2024 asti.  

Uudet vaikuttamisen tavat 

Uudet vaikuttamisen tavat –projekti toteuttaa lukuisia demokratiakokeiluja eri puolella Suomea. Kokeilut tähtäävät siihen, että suomalaisilla olisi paremmat mahdollisuudet saada äänensä kuuluviin ja vaikuttaa yhteisiin asioihin myös vaalien välillä.

Yhteistyössä on mukana muun muassa kahdeksan hyvinvointialuetta. Niissä kokeillaan asukaspaneeleja ja Polis-keskustelualustaa. Polis-alusta perustuu avoimeen lähdekoodiin ja se mahdollistaa rakentavan mielipiteiden vaihdon valitun aihepiirin ympärillä.Alusta tuottaa analyysia osallistujien mielipiteistä, mikä auttaa kartoittamaan asioita, josta ihmiset ovat samaa mieltä. Päättäjille Polis-keskustelut tarjoavat näkymän kansalaisten ajatuksiin ja ratkaisuehdotuksiin.Sitra rahoittaa DigiFinlandin toteuttamaa kokeiluhanketta. Ensimmäinen valtakunnallinen Polis-alustan kokeilu alkaa syyskuussa.

Lisäksi avasimme rahoitushaun kunnille. Tavoitteena on rahoittaa kokeiluja, joissa kuntalaiset pääsevät osallistumaan kunnan talouden suunnitteluun.

Kutsuimme aluehallitusten puheenjohtajat tilaisuuteen, jossa käytiin läpi alkavia hyvinvointikokeiluja ja luotiin yhteistä tilannekuvaa demokratian kehittämisestä hyvinvointialueilla.

Maaliskuun alussa valmistui Sitran rahoittama ja Suomi-seuran toteuttama digitaalinen verkkopalvelu Virta. Se tukee ulkosuomalaisten osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun ja välittää kyseisen väestöryhmän toiveita heitä koskevaan päätöksentekoon. Uusi palvelu avattiin eduskuntavaalien alla, ja yhtenä ajatuksena oli äänestämiseen kannustaminen. Edellisissä eduskuntavaaleissa 250 000 äänioikeutetusta ulkosuomalaisesta äänesti vain 13 prosenttia.  

Julkaisimme keväällä myös oppaan Keskustelevasta kuulemisesta laatua lakeihin. Lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiaisen kirjoittama opas tarjoaa lainvalmistelijoille työkaluja avoimemman ja osallistavamman lainsäädäntöprosessin kehittämiseen. Selvitys auttaa myös kansalaisia ja eri sidosryhmiä tunnistamaan oikeat hetket osallistua ja tulla kuulluksi.

Uudet vaikuttamisen tavat -projekti käynnistyi huhtikuussa 2022. 

Digitaalinen valta ja demokratia

Julkaisimme alkuvuonna muistion Data, valta ja demokratia. Dosentti Henrik Rydenfeltin muistio tarkastelee digitaalisen aikakauden valtasuhteita yhteiskuntatieteellisten valtateorioiden avulla. Yksi keskeinen havainto on, että yksilöiden ja yhteiskunnan valtasuhteita tulee tarkastella uudelleen digitaalisen vallan uusien muotojen vuoksi.  

Olimme Helsingissä järjestetyn MyData-konferenssin  (31.5.–1.6.) pääyhteistyökumppani. Konferenssi keskittyy henkilödatan reiluun hallintaan ja se on alansa johtava maailmassa. Käynnistimme keskustelua siitä, miten datatalous ja sen lieveilmiöt, kuten henkilödatan kasautuminen harvojen data- ja digijättien käsiin, heijastuvat demokratiaan.

Nostimme esiin, että demokratiateknologioiden kehittämiseen tarvitaan lisää panostuksia – sekä puolustautumiseen uhkia vastaan että kansanvallan houkuttelevuuden vahvistamiseen. Demokratiateknologia on kattokäsite palveluille, jotka mahdollistavat kansalaisten suoran osallistumisen päätöksenteon prosesseihin esimerkiksi äänestämällä tai aloitteita tekemällä. Toisin kuin sosiaaliset mediat, ne on alusta alkaen suunniteltu tätä tarkoitusta varten.

Rahoitamme kolmivuotista hanketta, jossa kehitetään avointa lähdekoodia hyödyntävä vaalikonealusta. Tarkoitus on houkutella kehittämään moninaisempia vaalikoneita. Alustojen kehitys voi myös kannustaa äänestäjiä vireämpään yhteiskunnalliseen osallistumiseen. 

Rahoitamme myös maahanmuuttajataustaisille toimittajille suunnattua harjoitteluohjelmaa, joka kehittää edellytyksiä kytkeä ei-suomenkieliset nykyistä paremmin julkiseen keskusteluun. Tämä on tärkeää demokratian kannalta, kun Suomen väestö muuttuu monimuotoisemmaksi. 

Digitaalinen valta ja demokratia -projekti käynnistyi maaliskuussa 2022.  

5. Kestävyysratkaisut

Vauhditamme siirtymää kohti yhteiskuntaa, jossa niin yksilöt, yritykset kuin poliittinen päätöksenteko sovittavat toimintansa luonnon kantokyvyn rajoihin. Vahvistamme ymmärrystä ekologisesta kestävyyskriisistä kokonaisuutena, jonka ulottuvuuksia ovat muun muassa luontokato, ilmastonmuutos ja luonnonvarojen ylikulutus, ja kiritämme ratkaisujen kehittämistä siihen.

Nostot tarkastelujaksolta:

1. Maailman kiertotalousfoorumi WCEF2023 kokosi Helsinkiin ja verkkolähetyksen äärelle 8 400 osallistujaa 156 maasta. Ohjelmassa oli kiertotalouden yritysesimerkkejä, työkaluja ja selvityksiä. Konferenssissa sovittiin tiivistyvästä yhteistyöstä maailman kehityspankkien välillä sekä Sitran ja YK:n alaisen resurssipaneelin IRP:n, Circle Economy-järjestön ja UNDP:n kesken.
2. Sitra ehdottaa, että seuraavan EU-komission kannattaa jatkaa ja päivittää Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa. Tämä vahvistaisi omavaraisuutta ja loisi uusia markkinoita. Keskeistä olisi tehdä luonnon arvo näkyväksi ja nostaa luonto osaksi politiikkaohjelmia.
3. Jyväskylän yliopiston, Sitran ja S-ryhmän yhteishankkeessa on kehitetty luontojalanjäljen laskentamallia, joka on uraauurtava myös kansainvälisesti. Kun laskentamenetelmä valmistuu, se on vapaasti kaikkien yritysten käytettävissä.

Sitran aloitteesta käynnistetty Astetta alemmas –energiansäästökampanja kannusti suomalaisia pienentämään energiankäyttöään. Valtionhallinnon ja Sitran yhteishanke vaikutti merkittävästi siihen, että Suomi selvisi talvesta hyvin, vaikka Venäjän hyökkäyssota horjutti energiamarkkinoita ja nosti rajusti hintoja.

Sitran muistio ehdottaa (tiivistelmä suomeksi), että seuraavan EU-komission tulee jatkaa ja päivittää Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa. Muistio hahmottelee EU-politiikan keskeiset osa-alueet, jotka ohjelman päivityksessä tulisi huomioida.

Vuonna 2019 julkistettu vihreän kehityksen ohjelma (European Green Deal) on auttanut maanosaa vauhdittamaan vihreää siirtymää ja irtautumaan Venäjän fossiilienergiasta. Ohjelman päivittämisellä voitaisiin vahvistaa omavaraisuutta ja synnyttää uusia markkinoita esimerkiksi kiertotalousratkaisuille, joissa Suomi on edelläkävijä.

Luonto ja arki sekä PSLifestyle

Sitran suositun Elämäntapatestin pohjalta kehitetty uusi kestävän elämän suunnittelutyökalu julkaistiin elokuussa Suomessa. Sitran vetämä PSLifestyle-hanke kehittää uutta hyvän ja kestävän elämän suunnittelutyökalua kahdeksaan Euroopan maahan. Palvelun testiversio on otettu jo käyttöön Sloveniassa, Virossa ja Turkissa.

Testin avulla käyttäjä voi testata hiilijalanjälkensä pikatestillä, minkä jälkeen työkalu tarjoaa räätälöityjä vinkkejä sen pienentämiseen. Uutena ominaisuutena on myös kestävän arjen suunnitelma, johon jokainen voi koota itselleen sopivia vinkkejä.

Luonto ja arki -projektin työ käynnistyi kesäkuussa 2022.  

Luonto ja talous

Yrityksillä on luontokadon torjunnassa tärkeä rooli, ja edelläkävijäyritykset ovatkin ryhtyneet jo toimiin. Toistaiseksi yrityksiltä ovat kuitenkin puuttuneet riittävät työkalut toimintansa luontohaittojen arvioitiin. Tähän on tulossa muutos, sillä Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet maailman ensimmäisiin lukeutuvan mittarin yritysten luontojalanjäljen laskemiseen.

Pilottihankkeessa tutkijat arvioivat S-ryhmän luontojalanjäljen. Laskentamenetelmän kehitystyötä rahoittavat S-ryhmä ja Sitra. Tutkimushankkeen lopputuloksena syntyy avoimesti julkaistava menetelmä, jota mikä tahansa yritys, organisaatio tai kunta voi käyttää luontovaikutustensa arviointiin.

Rahoitimme kokeilua, jossa kymmenen suomalaista edelläkävijäyritystä pilotoi uutta, tieteeseen perustuvaa luontotavoitteiden ohjeistoa Sitran ja yritysvastuuverkosto FIBSin hankkeessa. Yritykset mm. analysoivat toimitusketjujensa luontovaikutuksia ja arvioivat, miten kiertotalouden avulla voidaan saavuttaa luontotavoitteita.

Käynnistimme myös yrityshaun, jossa etsitään Euroopan tasolla kiinnostavimpia yrityksiä, joiden kiertotalousratkaisut torjuvat luontokatoa. Tarkoituksena on näyttää, että kiertotalouden keinoin on mahdollista vahvistaa samanaikaisesti luonnon monimuotoisuutta ja tehdä kannattavaa liiketoimintaa.

Nostimme yhteiskunnalliseen keskusteluun erityisesti luonnon monimuotoisuuden merkitystä taloudelle, hyvinvoinnille ja ihmisten terveydelle. Julkaisimme helmikuussa talouden ja yhteiskunnan näkyvien vaikuttajien kirjoituskokoelman. Kirjoittajien keskeinen huomio oli, että talous ei pyöri ilman luontoa: jos luontokatoa ei pysäytetä, vakaa julkinen taloudenpito vaarantuu, eläkerahastojen riskit kasvavat ja rahoitusvakaus voi heikentyä. Kiinnostusta herättäneen kokoelman kirjoittajina olivat mm. VM:n ylijohtaja Mikko Spolander, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn, Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen ja hallitusammattilainen Kaisa Hietala.

Luonto ja talous -projektin työ käynnistyi heinäkuussa 2022.

Globaali yhteistyö ja maailman kiertotalousfoorumi WCEF

Vuoden tärkein kiertotaloustapahtuma WCEF2023 toi Helsinkiin lähes 1 900 päättäjää ja asiantuntijaa ympäri maailmaa 30.5.–2.6. Konferenssissa etsittiin ratkaisuja globaaliin kriisiin: luontokatoon, ilmaston kuumenemiseen ja saastumiseen.  Osallistujia oli kaikkiaan 156 maasta. Sitran perustama foorumi on nykyään alan johtava kiertotalouden yhteistyöalusta maailmassa. Tämänvuotisen foorumin järjestivät Sitra ja pohjoismaiden ministerineuvoston alainen Nordic Innovation yhteistyössä lukuisten kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

Foorumissa niin Sitra kuin useat muut organisaatiot julkaisivat selvityksiä, työkaluja ja ohjelmia. Näistä esimerkkejä ovat Ellen MacArthur -säätiön ruokaohjelma, YK:n ympäristöjärjestön tekstiilialan tiekartta kiertotalouteen ja Maailman talousfoorumin rahoitustiekartta.

Ensi vuoden tapahtuma järjestetään huhtikuussa 2024 Brysselissä. WCEF2024:n järjestävät Sitra, Circle Economy-järjestö ja kansainvälinen resurssipaneeli IRP tiiviissä yhteistyössä YK:n kehitysohjelman UNDP:n kanssa.

EU-vaikuttamisessa keskeisimpiä teemoja olivat EU:n vihreän kehityksen ohjelmaan kytkeytyvän työmme esittely keskeisille sidosryhmille kotimaassa ja Brysselissä.