Hallintoneuvoston katsaus 3/2020

Tarkastelujakso 19.6.-17.9.2020

1  Yleiskuva Sitrasta

Koronaviruspandemian aiheuttama akuutti terveyskriisi hellitti Suomessa kesäksi, mutta tilanteen kehittymisestä, saati laajemmista vaikutuksista ei ole vielä selvyyttä. Sitrassa seuraamme tilannetta tarkasti, ja suunnittelemme oman työmme siten että toimintamme jatkuu saumattomasti, miten asia kehittyykään.

Tulevaisuuteen suuntaavana julkisena organisaationa työmme raamittuu joka tapauksessa kauemmas tulevaan: viheliäiset ongelmat tai Suomelle tärkeät mahdollisuudet eivät ole kadonneet, vaan Sitran rooli tulevaisuuden luotaajana, ratkaisujen kehittäjänä ja tahojen yhteen kokoajana on edelleen relevantti.

Tarkastelujakson aikana olemme muun muassa punninneet koronan vaikutuksia laajan artikkelisarjan muodossa, osallistuneet kestävästä elvytyksestä virinneeseen yhteiskunnalliseen keskusteluun, sekä julkaisseet kevään kokeilujen aikana kertyneet oppimme koronajäljitykseen liittyvistä pilottihankkeista valtakunnallisen sovelluksenkin kehittäjien käyttöön. Olemme myös aloittaneet pk-yrityksille suunnatun IHAN-yritysohjelman, joka auttaa yrityksiä löytämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia reilusta datataloudesta, ja siten uudistamaan liiketoimintaansa. Sitran arvion mukaan koronakriisi korostaa entisestään systeemisen uudistumisen tarvetta.

Kesäkuussa julkaistu työpaperimme turpeen käytön lopettamisesta esitteli keinoja, joilla reilua siirtymää hiilineutraaliin yhteiskuntaan voidaan edistää sosiaalisesti ja taloudellisesti oikeudenmukaisella tavalla. Nyt 0,1 prosenttia kansantalouden arvonlisästä ja 12 prosenttia CO2-päästöistä on yhdistelmä, jolle Suomi ei voi rakentaa kestävää hyvinvointia. Prosessi saa syksyllä jatkoa, kun järjestämme aiheeseen liittyviä dialogeja, joissa pohditaan reilun siirtymän mahdollisuuksia ja esteitä turvealalla. Mediassa tulokulmia ruodittiin jo ennen julkaisua. Julkisuudessa painottui etenkin yksi, työpaperissa viimeiseksi luonnehdittu keino – turpeen käytön kieltäminen – sekä turpeesta luopumisen nopeutettu aikataulu. Kutsu entistä laajemmalle joukolle suunnittelemaan välttämätöntä siirtymää reilulla tavalla jäi monin osin huomiotta. Merkillepantavaa on, että laajaa julkisuutta saaneesta aiheesta julkaistiin myös valtamediassa artikkeleita, joissa Sitraa ja Sitran työtä koskevia tietoja ei oltu tarkistettu. Näin ollen Sitra täydensi yleisön kuvaa sekä oikoi artikkeleiden virheitä useilla vastineilla.

Keväällä alkanut strategiaprosessi etenee, ja Sitran hallitus hyväksyi elokuun kokouksessaan laajalla sitralaisten joukolla valmistellun, vuoteen 2035 suuntaavan vision Suomen suunnasta. Koko strategia vaikuttavuustavoitteineen ja painopisteineen hyväksytään lokakuussa, ja se tulee voimaan vuoden 2021 alusta.

Alla tarkempaa raportointia teemojen ja toimintojen työstä tarkastelujaksolla.

2  Toimintokohtaiset katsaukset

2.1  Hiilineutraali kiertotalous -teema

Tarkastelujakson aikana jatkoimme työtä, joka auttaa Suomea nousemaan taloudellisesta taantumasta ja ratkaisemaan samalla ekologista kestävyyskriisiä muun muassa kunnianhimoisemman ilmastopolitiikan muodossa. Tuimme reilua siirtymää hiilineutraaliin yhteiskuntaan niin kansainvälisestikin kuin Suomessakin kannustamalla kuntia tarjoamaan kesätöitä kiertotaloudesta ja tarjoamalla jo työelämässä oleville kaikille soveltuvia kiertotalouskursseja.

Mistä on kyse?

On toimittava ripeämmin, tehokkaammin ja vähemmillä päästöillä maailmassa, jota koettelevat ilmastokriisi, luonnonvarojen ja monimuotoisuuden hupeneminen sekä väestönkasvu. Arkemme ja hyvinvointimme eivät voi enää perustua ylikulutukseen ja fossiilisiin polttoaineisiin.

Sitra tukee Suomen uudistumista kiertotalouden edelläkävijäksi ja auttaa tekemään siirtymästä uuteen, kestävämpään talouteen mahdollisimman reilun eri osapuolille sekä luomaan maailmanluokan kiertotalousratkaisuja, joilla on vientipotentiaalia. Tuotamme myös tietoa keinoista tehdä Suomessa strategista ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Herättelemme ja innostamme ihmisiä, yrityksiä, tutkimuslaitoksia sekä hallintoa näkemään mahdollisuuksia uudenlaisessa, vähähiilisessä elämäntavassa sekä siihen liittyvässä liiketoiminnassa.

Teeman työtä tehdään etenkin kolmella avainalueella: Ilmasto- ja luontoratkaisut, Kestävä arki sekä Kilpailukykyinen ja reilu kiertotalous.

Nostot tarkastelujaksolta:

1. Kesäkuussa julkaistussa työpaperissa esittelimme keinoja, joilla turvealan reilua siirtymää hiilineutraaliin yhteiskuntaan voidaan edistää sosiaalisesti ja taloudellisesti oikeudenmukaisella tavalla.
2. Jatkoimme Sitran kehittämien kiertotalouden ja kestävän arjen toimintatapojen ja työkalujen liittämistä osaksi EU:n vihreän kasvun ohjelman käytännön toteutusta.
3. Osallistuimme näkyvästi sekä kansainväliseen keskusteluun kestävästä elvytyksestä että ympäristöministerin asettaman työryhmän työhön, ja nostimme esiin kriteerejä, joilla päätösten kestävyyttä voidaan arvioida. Kokosimme myös mekanismeja, joilla kestävyyttä ja reilua siirtymää voi edistää valtiontalouden budjetoinnin kautta.

Mitä teemalla tarkastelujaksolla tehtiin?

Osana Sitran strategiatyötä olemme nostaneet esiin tarvetta uudelle talousajattelulle: miten reilu datatalous, hiilineutraali kiertotalous ja monimuotoisuutta edistävä luontotalous kytkeytyvät yhteen. Tavoitteena on hahmottaa, miten saamme talouden sekä Suomessa että maailmalla toimimaan maapallon kantokyvyn rajoissa.

Olemme vauhdittaneet EU:n vihreän kasvun ohjelman (Green Deal) toimeenpanoa Sitran kehittämillä ja testaamilla hiilineutraalin kiertotalouden konsepteilla. Olemme myös tiivistäneet yhteistyötä Euroopan komission kanssa Eurooppa-neuvoston noteeraaman ja Sitran kehittämän Maailman kiertotalousfoorumin (WCEF) tuotannossa ja jatkokehittämisessä.

Olemme osallistuneet näkyvästi kestävä elvytys -työryhmän työhön sekä kansainväliseen keskusteluun kestävästä elvytyksestä ja nostaneet esiin kriteerit, joilla päätösten kestävyyttä voidaan arvioida. Selvityksemme ovat tarkastelleet muun muassa reilua siirtymää turvealalla, ilmastopolitiikan haasteita, kiertotalouden roolia koronapandemian jälkeisessä maailmassa sekä pandemian tuomia pitkäaikaisia muutoksia ihmisten arkeen.

Ilmastoratkaisut

Olemme esitelleet kesäkuussa julkaistussa turveselvityksessä keinoja, joilla reilua siirtymää hiilineutraaliin yhteiskuntaan voidaan edistää sosiaalisesti ja taloudellisesti oikeudenmukaisella tavalla. Syksyllä järjestämme dialogeja, joissa pohditaan reilun siirtymän mahdollisuuksia ja esteitä turvealalla.

Yhteistyössä Maailmanpankin kanssa olemme selvittäneet ilmastopolitiikan haasteita eri maissa, ja johtopäätökset tukevat valtiovarainministerien ilmastokoalition työtä. Lisäksi olemme valmistelleet loppuvuodesta julkaistavaa selvitystä, jossa osoitetaan kansallisten päästövähennystoimien pullonkaulat ja ratkaisuja niihin.

Olemme viimeistelleet selvitystä ilmastopäästöjen ja talouskasvun irtikytkennästä. Syksyn aikana valmistuvassa selvityksessä tarkastellaan niitä reunaehtoja, joiden valossa irtikytkentä olisi mahdollisesta globaalisti, Euroopassa ja Suomessa. Lisäksi olemme käynnistämässä selvitystä, jossa tarkastellaan yhteiskunnan sähköistymisen mahdollisuuksia ja pullonkauloja Suomessa.

Ilmasto- ja luontoratkaisut -avainalueen työ jatkuu 30.6.2022 asti.

Kilpailukykyinen ja reilu kiertotalous -avainalue

Kesän aikana olemme selvittäneet koronapandemian vaikutuksia kiertotalouden edistymiseen sekä kiertotalouden roolia koronapandemian jälkeisessä maailmassa. Käytännön projektimme ovat myös edistäneet kestävää elvytystä sekä elinkeinoelämän (teollisuusyrityksille uutta liiketoimintaa kesäkoulutuksesta -projekti) että kuntasektorin kanssa (kiertotalouden kesätyöpaikat -projekti). Sitran asiantuntijat ovat olleet tiiviisti mukana myös kiertotalouden strategisen edistämisohjelman sekä liikenne- ja viestintäministeriön johtaman ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategian valmistelussa. Molemmat valmistuvat loppuvuodesta 2020.

Olemme jatkaneet WCEF:n kehittämistä tiiviissä yhteistyössä kansainvälisten kumppaneidemme kanssa. Koronapandemian vuoksi siirtyneen vuotuisen konferenssin rinnalle olemme valmistelleet virtuaalista WCEFonline-tapahtumaa, joka järjestetään 29.–30. syyskuuta. Kuusi tiivistä sessiota tarjoavat koko maailmalle eväitä kestävään elvytykseen ja koronakriisistä toipumiseen kiertotalouden keinoin. Sitran kumppaneina WCEFonlinen järjestämisessä ovat African Circular Economy Alliance, Circular Economy Leadership Coalition, Ellen MacArthur Foundation, Euroopan komissio, OECD, Platform for Accelerating Circular Economy, World Business Council for Sustainable Development ja YK:n kehitysjärjestö UNEP sekä Suomen, Kanadan ja Hollannin valtiot. Nostamme tapahtumassa myös esiin inspiroivia kansainvälisiä esimerkkejä kiertotalousyrityksistä, joita koskevan selvityksen julkaisemme myöhemmin syksyllä.

Myös ensi vuoden WCEF-tapahtumien valmistelu on pitkällä: 15. huhtikuuta 2021 järjestetään ilmaston ja kiertotalouden yhteyttä käsittelevä tapahtuma Hollannissa ja 13.–15. syyskuuta 2021 Torontossa Kanadassa vuotuinen WCEF2021-konferenssi.

Talouden elvytystyössä tärkeänä osana on teollisen kiertotalouden jatkuva kehittäminen sekä investointien edistäminen tutkimuksen, tuotekehityksen ja pilotointien kautta. Olemme olleet mukana kehittämässä eurooppalaista kiertotalousinvestointien allianssia, joka tähtää suomalaisten ekoteollisuuspuistojen kanssa luomamme teollisen kiertotalouden mallin skaalaamiseen EU-tasolle osana Vihreän kasvun -ohjelman toteutusta. Sitran kehittämä valmistavan teollisuuden kiertotalouden työkirja otetaan syksyn aikana myös laajemmin käyttöön Pohjoismaissa.

Sitran aloitteesta käynnistynyt työ suomalaisen meriteollisuuden kiertotalousklusterin rakentamiseksi on päässyt hyvään vauhtiin. Suomella on pitkä historia meriklusterin parissa sekä paljon laivanrakennus- ja teknologiaosaamista. Alan laajalla yhteistyöllä on suuret mahdollisuudet saada merikuljetuksiin merkittäviä myönteisiä vaikutuksia niin ympäristön, työllisyyden kuin kilpailukyvyn kannalta. Tälle osaamiselle ja teknologisille ratkaisuille on myös globaalia kysyntää, joka tulee vielä kasvamaan tulevina vuosina säädösten kiristyessä.

Kilpailukykyinen ja reilu kiertotalous -avainalueen työ jatkuu 30.6.2022 asti.

Kestävä arki -avainalue

Olemme käynnistäneet selvityksen koronapandemian tuomien muutosten pitkäaikaisista vaikutuksista suomalaisten arjen tapoihin. Selvitys valmistuu loppuvuodesta.

Olemme myös jatkaneet valmistelua Sitran kestävä arki -konseptin sekä siinä kehitettyjen toimintatapojen ja työkalujen liittämistä osaksi EU:n vihreän kasvun ohjelmaa. Kansainvälinen yhteistyö tähtää käytäntöjä ja osaamista jakavan eurooppalaisen yhteisön luomiseen, joka vauhdittaa kestäviä elämäntapoja ja hiilidioksidipäästöjen vähenemistä.

Jatkuva oppiminen painottuu kaikessa työssämme. Olemme herätelleet sekä opiskelijoita että jo työelämässä olevia ymmärtämään, että he ovat osa muutosta sekä löytämään omaan työhönsä ja arkeensa parhaiten soveltuvat, kestävää arkea rakentavat hiilineutraalit kiertotalousratkaisut.

Kestävä arki -avainalueen työ alkoi uudessa muodossaan 1.8.2020 ja jatkuu 31.1.2022 asti.

2.2  Uudistumiskyky

Tarkastelujakson aikana Sitran Uudistumiskyky-teema oli mukana terveysteknologiatapahtuma HIMSS Europe & Health 2.0 -virtuaalitapahtumassa sekä käynnistämässä, koordinoimassa ja rahoittamassa koronatartuntojen jäljittämiseen liittyviä hankkeita Vaasan sairaanhoitopiirissä ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa. Lisäksi teeman alla tehtävässä Kansanvallan peruskorjaus -projektissa jatkettiin suomalaisen kansanvallan uudistumiskyvyn ja osallisuuden kehittämistä.

Mistä on kyse?

Sitran Uudistumiskyky-teema vahvistaa erilaisten toimijoiden uudistumiskykyä siten, että ihmiset ovat muutoksen tärkein voimavara. Kyky uudistaa omaa toimintaa on nopeasti muuttuvassa maailmassa niin yksilön, yhteisön kuin koko kansakunnan elinehto.

Teeman alla työskentelee tällä hetkellä yksi avainalue, joka on suomalaisen päätöksentekojärjestelmän ja osallisuuden päivittämistä vauhdittava Kansanvallan peruskorjaus. Lisäksi teeman alla toteutetaan tarvittaessa yksittäisiä kokeiluhankkeita.

Nostot tarkastelujaksolta:

1. Merkittävimpiin kansainvälisiin terveysteknologiatapahtumiin kuuluva The HIMSS & Health 2.0 European Digital Event järjestettiin syyskuun puolessa välissä poikkeuksellisesti virtuaalitapahtumana. HIMSSin saaminen Suomeen on Sitran pitkäjänteisen kansainvälisen verkostoitumisen ja yhteistyön tulosta.
2. Koronajäljitykseen liittyneet pilottihankkeet Vaasan sairaanhoitopiirissä ja Eksotessa tuottivat tietoa Suomen testaa-jäljitä-eristä-hoida -toimintamallin tueksi.
3. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) nimesi kesäkuussa Euroopan komission pyynnöstä Sitran vastuuorganisaatioksi Suomesta osallistumaan terveysohjelman yhteistoimintahankkeeseen. Hankkeeseen osallistuvat jäsenmaat valitsivat Sitran koordinoimaan hanketta. Hankkeen valmistelu jatkuu.

The HIMSS & Health 2.0 European Digital Event yhdisti syyskuussa digitaalisen terveydenhuollon innovaatiot, alan yritykset, asiantuntijat, päättäjät ja startupit. Kansainvälinen konferenssi järjestettiin vuosi sitten Helsingissä ensimmäistä kertaa ja kokosi silloin yhteen yli 3000 alan asiantuntijaa ja yritysmaailman edustajaa eri puolilta maailmaa.

Mitä teemalla tarkastelujaksolla tehtiin?

Syyskuussa 2020 järjestetyssä virtuaalitapahtumassa yhtenä kantavana teemana oli luonnollisesti koronapandemia ja se, millaisia ratkaisuja ja innovaatioita terveydenhuollon huippuosaajilla ja esimerkiksi startupeilla on siihen tarjota. Konferenssin muita ajankohtaisia teemoja olivat tekoäly, ikääntyminen, data ja uudet teknologiat sekä digitalisaatio terveydenhuollossa.

Uudistumiskyky-teeman alla huhti-syyskuussa toteutetut, koronajäljitykseen liittyneet pilottihankkeet Vaasan sairaanhoitopiirissä ja Eksotessa tuottivat tietoa viranomaistyön tueksi. Sitran arvion mukaan koronakriisi korostaa systeemisen uudistumisen tarvetta, sillä teknologian ja esimerkiksi jäljityssovellusten vaikutus yksistään on pieni, ellei samaan aikaan varmisteta koko testaa – jäljitä – eristä – hoida -prosessin toimivuutta.

Vaasan pilottihankkeessa 33 vapaaehtoista Vaasan keskussairaalan henkilökunnan jäsentä testasi kehitteillä ollutta Ketju-jäljityssovellusta. Tavoitteena oli testata, miten valittu teknologia soveltuu kohtaamistietojen tallentamiseen ja niiden tietojen avulla tartuntojen jäljittämiseen. Vaasassa tehdyn pilotin malli oli niin sanottu hajautettu malli, jossa käytettiin DP-3T-teknologiaa. Tämänkaltaisen sovellusratkaisun kohdalla Vaasan pilotti oli yksi ensimmäisiä Euroopassa.

Pilotin keskeiset havainnot julkistettiin kesäkuussa ja ne voi tiivistää niin, että koekäyttäjät olivat tyytyväisiä Ketju-sovelluksen käytettävyyteen ja toimivuuteen mutta teknisen analyysin perusteella pilotissa käytetty Bluetooth-teknologia vaatii kuitenkin huomattavasti säätöä ja optimointia, jotta sillä voitaisiin rekisteröidä ihmisten välisiä kohtaamisia riittävän luotettavasti.

Pilotin tulokset julkistettiin avoimena lähdekoodina GitHub-sivustolla ja ne ovat olleet hyödynnettävissä myös sittemmin julkistetun, valtakunnallisen Koronavilkku-jäljityssovelluksen kehittämiseen. Pilotin taustalla olleessa konsortiossa olivat mukana Sitra, Vaasan sairaanhoitopiiri, 2M-IT Oy sekä ohjelmistoyhtiöt Reaktor, Futurice ja Columbia Road sekä tietoturvayhtiö Fraktal. Ketju-pilotin käynnistäjä, koordinaattori ja rahoittaja oli Sitra.

Eksoten pilottihankkeessa tavoitteena oli tartuntatautien hoitoketjujen toiminnanohjauksen tarpeiden määrittäminen sekä niiden prosessin kohtien tunnistaminen, joissa voitaisiin hyödyntää automatiikkaa ja digitalisaatiota, kuten robottipuheluita. Tällaisia kohtia voisivat olla esimerkiksi yhteyden ottaminen jäljitettäviin tai koronatestituloksista ilmoittaminen.

Hanke tuotti jäljitysprosessista tietoa, jota voidaan hyödyntää valtakunnallisessa kehitystyössä paitsi nykyisen myös tulevien epidemioiden kohdalla. Päähavaintoja pilotissa oli, että automatisoidut ratkaisut ovat keino resurssien järkevään kohdentamiseen ja tehokkuuteen epidemiatilanteissa sekä se, että robottipuheluita ja muita automaation ratkaisuja kannattaa pilotoida ja ottaa käyttöön monissa muissakin sote-palvelutuotannon prosesseissa. Pilotti toteutettiin Sitran, Eksoten ja 2M-It Oy:n yhteistyönä.

Sitran mahdolliseen uudenlaiseen kansainväliseen rooliin liittyen sosiaali- ja terveysministeriö (STM) nimesi kesäkuussa Euroopan komission pyynnöstä Sitran vastuuorganisaatioksi Suomesta osallistumaan terveysohjelman yhteistoimintahankkeeseen (Joint Action). Hankkeeseen osallistuvat jäsenmaat valitsivat Sitran koordinoimaan hanketta. Hankkeen valmistelu on jatkunut tämän katsauksen tarkastelujakson aikana.

Sitralla on pitkä kokemus terveysdatan hyötykäytön edistämisessä ja se on ollut tiiviisti mukana toisiolain ja sen kansalliseen toimeenpanoon liittyvissä valmisteluissa. Sitralla on myös käynnissä laaja yksilöön liittyvän datan eettistä käyttöä edistävä IHAN – Reilu datatalous -hanke. STM näkee, että Sitralla on hyvät mahdollisuudet koordinoida vaativaa yhteistoimintahanketta Euroopan laajuisesti.

Yhteistoimintahankkeet ovat EU:n terveysohjelman toimeenpanon välineitä. Uuden ohjelman (2020) alla on neljä eri hanketta. Sitran koordinoiman yhteistoimintahankkeen otsikko on Kansallisen yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) täytäntöönpanon erojen käsitteleminen terveydenhuoltoalalla, mukaan lukien European Health Data Space ja terveystietojen käyttö. Käynnistyessään hanke saa uuden nimen. Yhteistoimintahankkeeseen liittyvien EU-maiden yhteinen hakemus tulee jättää Euroopan komissiolle lokakuussa 2020.

Kansanvallan peruskorjaus

Kansanvallan peruskorjaus -projekti työskentelee suomalaisen demokratian rakenteiden, prosessien, toimintatapojen ja toimijoiden uudistumiskyvyn parantamiseksi. Projektissa tehdään yhteistyötä mm. valtioneuvoston, eduskunnan, puolueiden, kuntakentän sekä kirjastojen kanssa.

Projekti päättyy kesäkuussa 2021, joten edessä on ”loppukiri”, jonka aikana tullaan julkaisemaan lukuisia vielä tekeillä olevia selvityksiä sekä viemään loppuun ja vakiinnuttamaan jo alkaneita kokeiluja. Tavoitteena on, että esimerkiksi keväällä koronakriisin keskeyttämä eduskunnan uudistamistyö saataisiin syksyn aikana uudelleen liikkeelle, ja se vakiintuisi pysyväksi osaksi eduskunnan omaa toimintaa.

Esimerkki projektissa parhaillaan työn alla olevista julkaisuista on jatko-osa huhtikuussa 2019 julkaistulle työpaperille Valtioneuvoston ydin Suomessa – Kuinka valmistautua paremmin tulevaisuuteen. Työpaperissa keskeisten toimijoiden haastattelujen avulla selvitettiin, miten valtioneuvoston ydin Suomessa toimii ja miten se vertautuu kansainvälisesti.

Jatkona ”Valtioneuvoston ydin – miten valmistautua paremmin tulevaisuuteen?” -selvitykseen (20.8.2019) loppuvuodesta valmistuu selvitys valtioneuvoston ytimen roolista ja toiminnasta kriisitilanteessa. Selvitykseen kootaan ajantasaisiin haastatteluihin ja muuhun lähdeaineistoon perustuen valtioneuvoston ytimen ja sitä lähellä olevien toimijoiden kokemuksia ja arvioita koronakriisin hoidosta. Selvitys antaa valmiuksia kehittää edelleen valtioneuvoston ytimen toimintaa myös kriisitilanteissa.

Toinen esimerkki työ alla olevista ja päätöksentekojärjestelmän systeemistä muutosta pohtivista julkaisuista on eduskunnan ja valtioneuvoston työlle keskeisestä lainsäädäntöprosessista loppuvuodesta valmistuva selvitys, jossa prosessi ja sen eri vaiheet kuvataan nykyistä tarkemmin. Eduskuntavaiheen osalta kuvataan myös poliittisen prosessin yhteys muodollisjuridiseen prosessiin. Selvitys avaa koottuun dataan perustuen lainsäädäntöprosessin kehittämistarpeita sekä eduskunnan ja valtioneuvoston omaan, mutta erityisesti tarvittavaan yhteiseen kehittämistyöhön.

Kansanvallan peruskorjaus -projektin työ jatkuu kesäkuuhun 2021.

2.3  Uusi työelämä ja kestävä talous

Tarkastelujakson aikana Sitra käynnisti IHAN-yritysohjelman, jossa 22 suomalaista pk-yritystä lähti uudistamaan liiketoimintaansa jaetun datan avulla.

Mistä on kyse?

Sitran Uusi työelämä ja kestävä talous -teema edistää työelämän uudistumista, elinikäistä oppimista ja kestävää taloutta. Teeman painopisteet ovat elinikäinen oppiminen ja reilu datatalous.

Nostot tarkastelujaksolta:

1. Sitran kannanotossa vuoden 2021 budjettiesitykseen painotetaan elinikäisen oppimisen merkitystä ja sitä, että etenkin työttömien mahdollisuuksia oman osaamisen kehittämiseen tulee vahvistaa kautta linjan. Se tukee työllistymistä ja luo tulevaisuususkoa.
2. Kesäkuun alussa Sitra julkisti kattavan Suomen väestönkehitystä ja koulutustarpeita peilaavan Mille väestölle? -selvityksen. Pohdintoja koulutuksen eri osa-alueiden tulevaisuudennäkymistä ja kehitystarpeista on jatkettu syksyllä Sitran keskustelusarjassa.
3. Sitran IHAN-yritysohjelmaan valitut 22 pk-yritystä aloittivat ohjelmassa elokuussa. Yritykset saavat sparrausta ja tukea, kun ne kehittävät reiluun datatalouteen pohjaavaa uutta liiketoimintaa.

Mitä teemalla tarkastelujaksolla tehtiin? 

Osaamisen aika

Osaamisen aika – Elinikäisestä oppimisesta kilpailukykyä ja hyvinvointia -avainalue käynnistyi lokakuussa 2018. Kolmivuotisen kokonaisuuden tavoitteena on pitkäjänteinen ja monialainen elinikäisen oppimisen kehitys Suomessa. Tuemme yhteiskunnallisia toimijoita tällaisen systeemisen muutoksen käynnistämisessä. Sitran roolina on toimia fasilitoivana sillanrakentajana, yhteistyöfoorumin tarjoajana sekä kokonaiskuvan täydentäjänä.

Hallitusohjelmaan kirjattiin kehitysohjelma laaja-alaisesta, politiikkalohkot ylittävästä elinikäisen oppimisen kehittämisestä. Valtioneuvosto asetti viime syksynä parlamentaarisen jatkuvan oppimisen uudistustyöryhmän, jossa ovat edustettuna kaikki eduskuntapuolueet. Sitra tukee uudistusta tiedontuotannolla. Työtä teemme tiiviissä yhteistyössä työryhmälle nimetyn koordinaatioverkoston ja sen jäsenten edustamien organisaatioiden kanssa.

Sitra ennakoi tulevaisuuden koulutustarpeita vuoteen 2040 asti Mille väestölle? -selvityksessä. Julkistustilaisuuden keskustelua jatkettiin keskustelusarjalla väestöselvityksen vaikutuksista kolmen koulutusasteen järjestelyihin:

1. Perusopetus – Miten järjestetään tasavertainen perusopetus vähenevälle lapsimäärälle? 19.8.2020
2. Toisen asteen koulutus – Miten toisen asteen koulutus järjestetään, kun nuorten vähetessä alueiden tarpeet erilaistuvat? 2.9.2020
3. Korkea-asteen koulutus – Miten väestöennuste vaikuttaa korkea-asteen koulutuksen joustaviin ja työelämää palveleviin koulutusjärjestelyihin? 15.9.2020

Sitra tuo ajankohtaiseen työllisyyskeskusteluun budjettiriihen alla työttömien kokonaisnäkökulman heidän mahdollisuuksistaan osaamisen kehittämiseen tavoitteena syventää ymmärrystä tulevien ratkaisujen rakentamisen haasteista myös yksilön kannalta. Huhtikuussa julkistetun muistion Työttömien näkökulma elinikäiseen oppimiseen pohjalta jatkettiin keskustelua avoimessa verkkodialogissa 26.8.2020 eri toimijoiden kesken.

Sosiaali- ja terveysministeriön johtama Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma Työ2030 käynnistyi 31.8.2020. Sitra vetää ohjelman Osaaminen-teemaryhmää Sitran fasilitoiman elinikäisen oppimisen tahtotilatyön pohjalta. Sitra vastaa ohjelmassa oppivan työelämän tiekartan tuottamisesta yhdessä verkostojensa kanssa. Tiekartta tulee osaksi koko ohjelman joulukuussa 2020 valmistuvaa tiekarttaa vuoteen 2030.

Osaamisen aika -projekti on siirtynyt sen kolmanteen vaiheeseen, jossa edistämme työuran aikaisen elinikäisen oppimisen yhteistä tahtotilaa kohti konkretiaa. Sillanrakentajan roolissa Sitran työ keskittyy eri alueilla ja toimialoilla vaikuttavien yritysten, oppilaitosten ja muiden julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyön tiivistämiseen. Tarkennamme ekosysteemityön kokeiluja varten oppilaitosten ja yritysten välisen yhteistyön suurimpia haasteita mm. yrityksille suunnatulla kyselyllä.

Sitran Osaamisen aika -avainalueen työ jatkuu 30.9.2021 saakka.

IHAN^® – Ihmislähtöinen datatalous

Koronakriisin seurauksena toimintaympäristö on yhä vaikeammin ennakoitava. Samaan aikaan data on noussut maailman arvokkaimmaksi raaka-aineeksi, mutta on laajamittaisesti vain harvojen hyödynnettävissä. IHAN-avainalue pyrkii luomaan Euroopan laajuiset pelisäännöt ja ratkaisuja reilulle datataloudelle, jossa digitaaliset palvelut pohjautuvat luottamukseen ja tuottavat arvoa kaikille. Reilussa datataloudessa dataa jaetaan nykyistä enemmän yhteisillä pelisäännöillä. Ihmiset saavat entistä kohdennetumpia, hyvinvointiaan ja arkeaan parantavia palveluja, joissa dataa jaetaan läpinäkyvästi. Kaikenkokoiset yritykset pärjäävät ja saavat kasvua innovaatioista. Samalla yhteiskunnan hyvinvointi lisääntyy.

Tarkastelujakson aikana Sitra julkisti IHAN-yritysohjelmaan valittujen 22 suomalaisen pk-yritysten nimet ja käynnisti ohjelman. Syksyn aikana yritykset lähtevät rakentamaan uutta liiketoimintaa datasta reilun datatalouden periaatteiden mukaisesti. Yritysohjelmalla on merkittävä rooli IHAN-avainalueen tavoitteiden toteutumisessa, sillä yritykset ovat avainasemassa nykyistä reilumpien datamarkkinoiden ja digitaalisten palvelujen rakentamisessa. Sitran tavoitteena on pilottiohjelman aikana testata reilun datatalouden työkaluja käytännössä ja kehittää dataan pohjautuvia liiketoimintamalleja, palveluja ja tuotteita yhdessä osallistujayritysten ja toteutuskumppanien kanssa. Ohjelman jälkeen konsepti on tarkoitus tuotteistaa ja levittää se sekä kansalliseen että Euroopan-laajuiseen käyttöön.

Lisäksi tarkastelujakson aikana Sitra on osallistunut LVM:n asettaman Digitaaliset keinot koronaviruskriisin jälkihoidossa -työryhmän työskentelyyn. Työryhmän tavoitteena on ollut laatia suunnitelma toimenpiteistä, joilla vakiinnutetaan Covid19-pandemian myötä saavutettu digitalisaatiokehitys. Sitra on painottanut työskentelyssä datan nykyistä reilumpaa ja ihmislähtöisempää jakamista digitaalisissa palveluissa.

IHAN^® – Ihmislähtöinen datatalous -avainalueen työ jatkuu 30.6.2021 saakka.

2.4  Ennakointi ja strategia -toiminto

Tarkastelujakson aikana toiminto julkaisi Koronan vaikutukset -kirjoitussarjan koronan pidempiaikaisista vaikutuksista, jatkoi Tulevaisuustaajuus-nimisen koulutuskonseptin kehittämistä ja pilotointia, käynnisti ensimmäisiä hankkeita Sivistys+-projektissa sekä edisti strategian kehittämistyötä.

Mistä on kyse?

Ennakointi-toiminto tuo suomalaiseen yhteiskuntaan ja tiedon ekosysteemiin pitkäjänteisesti tulevaisuuden kehityssuuntia luotaavia selvityksiä ja ennakointitietoa. Ennakointityössä painopisteet ovat yhteiskunnallinen analyysi- ja selvitystoiminta, oma ja kansallinen ennakointityö sekä sidosryhmäyhteistyö erityisesti erilaisten kohtaamisten, dialogin ja yhteistyöprosessien rakentamiseksi tiedontuottajien ja päätöksentekijöiden välille. Lisäksi toiminto pyrkii kehittämään tulevaisuuskyvykkyyksiä eli tulevaisuusajattelun ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen taitoja yhteiskunnassa. Strategia-perustoiminto vastaa Sitran strategiaprosesseista, vaikuttavuusarvioinnista ja tietopalveluista.

Nostot tarkastelujaksolta:

1. Julkaisimme kesä-heinäkuussa viikoittain yhteensä kuusi syvällistä artikkelia koronan pidempiaikaisista vaikutuksista. Artikkeleissa vaikutuksia tarkasteltiin vuodenvaihteessa julkaistun megatrendikehikkomme avulla.
2. Strategian kehittämistyössä kesän aikana sitralaiset kiteyttivät visiota sekä koostivat strategisia painopisteitä ja vaikuttavuustavoitteita useissa eri työpajoissa ja työryhmissä. Sitran hallitus hyväksyi 31.8. kiteytyksen visioksi.
3. Sitran tulevaisuuspuhujat pitivät kesän ja alkusyksyn aikana useita puheenvuoroja megatrendeistä ja koronan vaikutuksista.

Mitä toiminnossa tarkastelujaksolla tehtiin? 

Ennakointitoiminnossa painopiste oli tarkastelujakson aikana koronan pidempiaikaisten vaikutusten seurannassa ja analyysissä. Analysointia tehtiin yhteistyössä Sitran teemojen asiantuntijoiden kanssa. Työn pohjalta rakensimme Sitra.fi-sivuillemme koronakokonaisuuden, jossa julkaisimme kesän aikana useita blogeja ja kuusi syväartikkelia. Asiantuntijamme levittivät korona-analyysiä artikkeleiden lisäksi useissa puheenvuoroissaan eri tilaisuuksissa sekä haastatteluissa. Yhteensä tulevaisuuspuheenvuoroja megatrendeistä ja koronan vaikutuksista on kuluvana vuonna pidetty liki 60, ja niillä on tavoitettu yli 5 000 ihmistä.

Syvällinen ja vaikuttava transformaatio on mahdollinen vain, jos konkreettisten toimien ohella tarkastelemme yhteiskunnassa vallitsevia arvoja ja ihanteita ja pyrimme tiedostamaan niihin kohdistuvia muutostarpeita siltä osin kuin ne eivät vastaa kestävän tulevaisuuden edellytyksiä. Tämän takia Sivistys+ -projekti pyrkii luomaan yhteyksiä sivistyskentän keskeisiin toimijoihin vahvistaakseen sivistyksestä arvoista ja ihanteista käytävää keskustelua Suomessa. Tarkastelujakson aikana Sivistys+-projektissa on käynnistetty kolme hanketta:

• Allegra Lab Helsingin Arvot, ideaalit ja muutos -hanke, jossa selvitetään, kuinka arvot ja ideaalit vaikuttavat yhteiskunnassa ja kuinka ne kohtaavat yhteiskunnan kriisitilanteet.
• Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen, Itä-Suomen yliopiston ja metsämuseo Luston yhteishanke nimeltä Dynaaminen museo ja tulevaisuusperintöverstas, jossa kehitetään uudenlaista museokonseptia ja tulevaisuusperintöverstaita.
• Hautomohanke, jossa tuodaan yhteen perinteisiä sivistystoimijoita alan uusien toimijoiden kanssa.

Tulevaisuuden uudistajat -projekti on jatkanut tarkastelujaksolla Tulevaisuustaajuus-nimisen työpajamenetelmän työstämistä ja pilotoimista. Konseptin kehittämisessä oli kevään aikana mukana 17 asiantuntijan kehittäjäryhmä, joka tapasi neljä kertaa. Koulutusta pilotoitiin kevään aikana viiden eri ryhmän kanssa. Pilotointia jatketaan syksyn aikana ja konsepti julkaistaan tammikuussa 2021. Tulevaisuustaajuus on työpajamenetelmä, joka kehittää tulevaisuusajattelua ja muutoksen tekemisen taitoja.

Sitran strategiatyö

Sitrassa käynnistyi maaliskuussa työ strategian ja toimintamallin kehittämiseksi. Tarkastelujakson aikana työstimme eteenpäin vision kiteytystä, vaikuttavuustavoitteita ja strategisia painopisteitä sekä toimintamallin kehittämiseen tähtääviä kokeiluita. Vaikuttavuustavoitteita ja strategisia painopisteitä työstettiin viidessä sisältöryhmässä, joissa oli osallistujia eri puolilta Sitraa. Elokuussa järjestimme ryhmien työn pohjalta viisi työpajaa sitralaisille, joissa painopisteitä vielä hiottiin. Sitran johtoryhmä valitsi ryhmien työn pohjalta hallitukselle esitettävät aihiot painopisteistä ja vaikuttavuustavoitteista. Hallitus keskusteli aihioista sekä hyväksyi kiteytyksen Sitran visioksi kokouksessaan 31.8. Koko strategia käsitellään hallituksen kokouksessa 22.10. Sitralaiset pääsivät keskustelemaan strategiasta ja toimintamallista Erätauko-dialogeissa Sitra-päivässä 4.9., jossa myös esiteltiin toimintamallikokeilujen tuotokset ja opit.

2.5  Yhteiskunnallinen koulutus

Tarkastelujakson aikana Sitra Lab II eli luonnosta kaupungistumisen haasteisiin ratkaisuja hakeva koulutus suunniteltiin alusta loppuun uudelleen siten, että se voidaan toteuttaa elokuun lopusta alkaen täysin verkossa. Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus puolestaan päädyttiin organisoimaan erityisjärjestelyin. Innovaatioportfolioita koskeva muistio julkaistiin elokuussa, ja kestävää taloutta käsittelevä Talous tulevaisuuden palveluksessa -työpaperi syyskuussa. Poikkeusajan dialogeja päädyttiin jatkamaan syksyllä tulevaisuuspainotuksella.

Mistä on kyse?

Sitran yhteiskunnallinen koulutustoiminta kokoaa päättäjiä ja muutoksentekijöitä kehittämään huomisen menestyvää Suomea yhdessä. Koulutustoiminnon fasilitointiosaamista hyödynnetään myös poikkileikkaavasti Sitran teemojen tukena ja tarkastelujaksolla koulutustiimin fasilitointitukea hyödynnettiin Sitran strategia- ja toimintamalliprosessissa. Tärkeimmät kokonaisuudet ovat Sitran oma tulevaisuuslaboratorio Sitra Lab ja Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus.

Nostot tarkastelujaksolta:

1. Kestävän talouspolitiikan 15. johtamiskurssi käynnistyi 9.9. Kurssin taustamateriaali on päivitetty. Uusi julkaisu Talous tulevaisuuden palveluksessa valottaa talouden nykyistä roolia, kestävyyshaasteita ja yhteiskunnallisia valinnan paikkoja. Kantarin kesällä 2020 tekemä vaikuttavuustutkimus Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksesta kertoo siitä, että kurssilaiset pitävät kurssikokemusta merkityksellisenä, samoin Sitran roolia yhteiskunnallisen koulutuksen järjestäjänä.
2. Sitra Lab II hakee luonnosta ratkaisuja kaupungistumisen haasteisiin. Keväältä syksyyn siirtynyt koulutusohjelma siirrettiin pikavauhdilla tyystin verkkototeutukseksi, ja kurssi alkoi 24.8.2020.
3. Kevään aikana kehittäjäryhmän kanssa yhdessä työstetty ajatus systeemisen muutoksen johtamisesta muovautui muistioksi, joka julkaistiin elokuussa. ”Radikaali epävarmuus vaatii radikaalia yhteistoimintaa” -julkaisu esittelee innovaatioportfolio-nimisen yhteistoiminnallisen kehittämisen lähestymistavan.

Mitä toiminnossa tarkastelujaksolla tehtiin? 

Sitra Labin kaupungistumisen haasteisiin luonnosta ratkaisuja hakeva koulutusohjelma siirrettiin koronan takia nopealla aikataululla keväältä syksyyn. Samalla koko ohjelma suunniteltiin puolivuotiseksi verkkototeutukseksi. Sitra Labissa muutoksentekijät oppivat yhteiskunnallisen muutoksen tekemisen taitoja ja tapoja, ja toteuttavat aiheeseen liittyviä kokeiluja. Lab tukee täten myös Sitran luontoratkaisut -työtä.

Sitran tavoitteena on vahvistaa yhteiskunnallisten muutoksentekijöiden osaamista ja valmiuksia ratkaista monimutkaisia ongelmia yhdessä. Keväällä kokosimme yhteen ryhmän suomalaisia yhteiskunnallisia kehittäjiä oppimaan yhdessä uudesta innovaatioportfoliot-lähestymistavasta. Innovaatioportfoliot ovat lähestymistapa systeemisen muutoksen johtamiseen. Sen ytimessä ovat samankaltaisten haasteiden parissa toimivien hankkeiden ja kehittäjien vaikuttavuus sekä keskinäisen oppimisen edistäminen. Kevään aikana kehittynyt innovaatioportfolio-ajattelu paketoitiin elokuussa julkaistuksi muistioksi, joka avaa tätä uutta ajattelu- ja toimintamalleja sisältävää kehittämisen lähestymistapaa.

Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus

Vuodesta 2013 lähtien Sitra on järjestänyt Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutusta yhteiskunnallisille vaikuttajille ja päätöksentekijöille. Kurssin käyneitä on jo yli 400. Koulutuksessa pohditaan teoriassa ja käytännön harjoituksen kautta sitä, miten maapallon ekologiset reunaehdot sekä reiluuden ja hyvinvoinnin tavoitteet sisällytetään taloudellisiin päätöksiin, talouspolitiikkaan ja johtamiseen. Jokaiselle kurssille kutsutaan noin 30 osallistujaa yhteiskunnan eri sektoreilta ja heille mahdollistetaan yhdessä oppiminen sekä uuden ajattelun ja uusien ratkaisujen kehittely.

Keväälle suunniteltu 15. kurssi jouduttiin perumaan koronaepidemian takia. Se toteutetaan tänä syksynä erikoisjärjestelyin kurssilaisten turvallisuudesta huolehtien.

Kurssin taustamateriaali on juuri päivitetty. Julkaisu ”Talous tulevaisuuden palveluksessa – Kestävän talouden tilannekuva 2020-luvun vaihteessa” valottaa talouden haasteita ja tehtäviä sekä valinnan paikkoja yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Julkaisun keskeinen viesti on tämä: Talouden voimat ja mekanismit on valjastettava luonnon ja ihmisen palvelukseen siten, että kaikenlainen taloudellinen toimeliaisuus uusintaa ekologista ja sosiaalista pääomaamme. Vähempi ei enää riitä.

Kestävän talouspolitiikan johtamiskurssista toteutettiin vaikuttavuusarviointi kesällä 2020. Kantarin tekemän kyselytutkimuksen mukaan yli puolet haastatelluista (54 %) piti kurssikokemusta erittäin tärkeänä. Johtamiskurssille annettu yhteiskunnallinen merkittävyysarvio oli samalla, erittäin hyvällä tasolla kuin vuonna 2014. Myös Sitran roolia yhteiskunnallisena kouluttajana kurssilaiset pitivät käymänsä kurssin perusteella tärkeänä.

Poikkeusajan dialogit on DialogiAkatemian, Erätauko-säätiön, valtiovarainministeriön, oikeusministeriön ja Sitran yhteinen dialogisten keskustelujen sarja, jossa luodattiin keväällä kansalaisten kokemuksia poikkeusajan Suomessa eri näkökulmista. Tavoitteena on ollut tarjota kansalaisille ja yhteisöille mahdollisuus käydä rakentavaa keskustelua ja lisätä ymmärrystä siitä, millaista on elää Suomessa poikkeuksellisten olosuhteiden vallitessa. Poikkeusajan dialogeissa piirtyikin koko koronakevään kehityskaari, ja keskusteluista tehdyt yhteenvedot ovat arvokasta materiaalia, jota hyödynnetään mm. valtiovarainministeriön Covid-19 valmiustyössä, hallintopolitiikan ohjauksessa ja sekä OECD:n valmistelemassa luottamusarvioinnissa. Erinomaisen vastaanoton saanut sarja saa jatkoa syksyllä, kun katseet käännetään tulevaisuuteen.

Sitra Lab ja Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus ovat Sitran pysyvää toimintaa.

3  Sitran tiedotteet 19.6.-17.9.2020