Hallintoneuvoston katsaus 4/2021

1  Jakson pääkohdat lyhyesti

Vuoden neljännellä katsauskaudella Sitran toiminnassa korostuivat eritoten uusien projektien käynnistyminen, kansainväliset ilmastoneuvottelut, työllisyys sekä koronatilanteen käänteet. Saimme myös päätökseen toiminta- ja henkilöstöstrategian sekä arvotyön. Sitran toimintapa perustuu jatkossa neljälle arvolle: yhdessä, riippumattomasti, arvostavasti ja vastuullisesti.

YK:n johdolla neuvoteltiin merkittävistä kansainvälisistä sopimuksista: luontosopimuksesta Kunmingissa ja ilmastosopimuksesta Glasgow’ssa. Sitran asiantuntemus oli aktiivisesti käytössä niin paikan päältä Glasgow´sta kuin Helsingistäkin.

Kansainväliset tutkijat selvittivät Sitran toimeksiannosta, mitä Suomen virallisten ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii. Selvityksen mukaan tavoitteisiin on yhä mahdollista päästä korvaamalla fossiiliset polttoaineet puhtaasti tuotetulla sähköllä. Kustannustehokkain tapa on tuulivoima.

Demokratia ja osallisuus –teema käynnisti Uudet vaikuttamisen tavat –projektin, joka on muun muassa mukana suunnittelemassa hyvinvointialueiden demokratiaa. Alueiden rakenteet olisi tärkeää luoda avoimemmiksi ja vastaanottavimmiksi uusille osallistumisen muodoille. Projekti tukee osaltaan kansallisen demokratiaohjelma 2025:n toimeenpanoa. Teema myös julkaisi mm. Suomen ensimmäisen kokonaisvaltaisen selvityksen siitä, miten Suomessa säädetään laki.

Reilu datalous -teema aloitti kaksi uutta projektia: Datatalouden tiekartta selvittää, miten Suomi voi uudistua ja menestyä datatalouden mahdollisuuksia hyödyntäen. Kilpailukykyä datasta pyrkii tekemään datan jakamisesta ja hyödyntämisestä merkittävän kilpailukykytekijän innovaatioekosysteemeissä.

Käynnistimme marraskuussa myös ainutlaatuisen Digivalta-selvityksen, jossa selvitämme, millaista dataa päätöksentekijöistä ja yhteiskunnallisista vaikuttajista kerätään, mihin tiedot päätyvät ja kuinka niitä käytetään. Koehenkilöinä on mm. europarlamentaarikkoja, kansanedustajia ja journalisteja Suomesta ja muualta Euroopasta.

Työllisyyden tueksi koostimme suositukset elinikäisen oppimisen politiikan edistämiseksi Suomessa. Sitran ja Aluekehitysyhtiö MDI:n laaja selvitys osaajien liikkumisesta alueiden välillä tarjosi uutta, kunta- ja aluekohtaista tietoa keskusteluun työvoiman saatavuudesta.

Tulevaisuustaajuus -työpajamenetelmämme vahvistaa suomalaisten kykyä vaikuttaa tulevaisuuden kehityssuuntiin. Erityisesti järjestöjen, kolmannen sektorin ja julkisen sektorin toimijoille tarkoitettuun Tulevaisuustaajuuden kumppanuusohjelmaan tuli syyskuussa lähes 80 hakemusta. Mukaan valittiin kymmenen tiimiä eri puolilta Suomea.

Marraskuun alussa Sitrassa palattiin enenevästi lähityöhön, ja tiimit sopivat uusista työn tekemisen käytännöistä. Kuun lopussa heikentynyt koronatilanne käänsi painopisteen uudestaan etätyöhön ja verkkotilaisuuksiin.

2  Tätä teimme tarkastelujaksolla

2.1 Kestävyysratkaisut

Vahvistamme luonnon monimuotoisuutta ja vauhditamme ekologista jälleenrakentamista. Käytännössä edistämme siirtymää kohti ympäristön tilaa parantavaa yhteiskuntaa, jossa maapallon kantokykyyn sopeutuminen on kaikille mahdollista. Kiritämme kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, vauhditamme reilua ja kilpailukykyistä kiertotaloutta ja kannustamme kansalaisia kestävyystoimiin.

Nostot tarkastelujaksolta:

1. Loka-marraskuussa maailman huomio kohdistui YK:n ilmasto- ja luontokokouksiin Glasgow’ssa ja Kunmingissä. Asiantuntijamme kommentoivat laajasti erityisesti ilmastokokouksen etenemistä, niin paikan päältä Glasgow’sta kuin Helsingistä.
2. Suomen on mahdollista saavuttaa ilmastotavoitteet vaaditussa aikataulussa, kertoi syyskuussa julkaistu selvityksemme.Käytännössä tämä edellyttää fossiilisten polttoaineiden korvaamista päästöttömällä sähköllä teollisuudessa, liikenteessä ja lämmityksessä.
3. Kestävän arjen motivaatioprofiilit -selvitys kertoo, mikä motivoi suomalaisia kestäviin elämäntapoihin. Jakaudumme seitsemään ryhmään, joiden motivaatiot ovat hyvinkin erilaisia. Profiileja voivat hyödyntää esimerkiksi kestäviä tuotteita tai palveluja suunnittelevat yritykset tai toimialajärjestöt sekä aiheita käsittelevät tutkijat ja toimittajat.

llmasto- ja luontoratkaisut 

Suomen on mahdollista saavuttaa ilmastotavoitteet vaaditussa aikataulussa, kertoi syyskuussa julkaistu selvityksemme. Tämä edellyttää fossiilisten polttoaineiden korvaamista päästöttömällä sähköllä teollisuudessa, liikenteessä ja lämmityksessä. Puhtaasti tuotettua sähköä tarvitaan runsaasti lisää. Mallinnusten mukaan pääosa tarpeesta on halvinta kattaa maatuulivoimalla.

Lokakuussa Kiinan Kunmingistä käynnistyi YK:n luontokokous (COP15). Maailman maat pyrkivät kevääseen mennessä sopimaan tavoitteista luontokadon pysäyttämiseksi.

Marraskuussa huomio keskittyi Glasgow’n ilmastokokoukseen (COP26), jossa neuvoteltiin Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanon yksityiskohdista. Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen osallistui Sitran edustajana Suomen delegaatioon.

Ilmasto- ja luontoratkaisut -projektin työ jatkuu 30.6.2022 asti.

Luontoa vahvistava kiertotalous 

Digitaalisten palvelujen käyttö ja laitteiden määrä on kovassa kasvussa. Laitteiden sisältämien kriittisten metallien kierrätys ja talteenotto on hankalaa, mutta välttämätöntä, kertoo Sitran rahoittama tutkimus. Keskeisiksi ratkaisuiksi ICT-alan kestävyyshaasteisiin nostetaan mm. kiertotalouden mukainen materiaali- ja tuotesuunnittelu, uudet jakamisen ja omistamisen mallit sekä kierrätysprosessien kehittäminen. Digitalisaatio- ja luonnonvarat -tutkimuksen toteuttivat Geologian tutkimuskeskus GTK, VTT ja Suomen ympäristökeskus.

Sitra ja maailman keskeiset kiertotaloustoimijat laativat YK:n ilmastokokouksen alla kannanoton, jossa vaadittiin markkinatalouden valuvikojen korjaamista ja kiertotalouteen siirtymistä. Kirjoitus julkaistiin mm. kansainvälisessä Greenbiz-mediassa.

Kooste Sitran, Kanadan valtion ja 15 kansainvälisen organisaation järjestämästä Maailman kiertotalousfoorumista WCEF2021:stä valmistui lokakuussa. WCEF-sivutapahtumat jatkuivat syksyn ajan. Vuoden 2021 aikana 114 sivutapahtumassa on ollut lähes 30 000 osanottajaa ympäri maailmaa.

Luontoa vahvistava kiertotalous -projektin työ jatkuu 30.6.2022 asti. 

Kestävä arki  

Sitran Kestävän arjen motivaatioprofiilit -selvitys kertoo, mikä motivoi suomalaisia kestäviin elämäntapoihin. Selvityksen mukaan suomalaiset ovat entistä tyytyväisempiä elämäänsä, käyttävät aikaansa entistä harkitummin, tavoittelevat arjen pieniä iloja ja arvostavat perhettä ja ympäristöä tukevia pieniä arjen tekoja. Motivaatioprofiileja voivat hyödyntää esimerkiksi kestäviä tuotteita tai palveluja suunnittelevat yritykset, järjestöt tai aiheita käsittelevät tutkijat ja toimittajat.

Sitran rahoittamassa 1,5 asteen kaupungit -hankkeessa Lahdessa, Oulussa ja Tampereella kaupunkilaiset kokeilivat, millaisilla elämäntapamuutoksilla 1,5 asteen ilmastotavoitteen mukainen elämä onnistuu. Demos Helsingin toteuttamasta selvityksestä kävi ilmi, että ilmastotavoitteen mukainen elämä on jo monien ulottuvilla.

Kestävä arki -projektin työ jatkuu kevääseen 2022 asti.  

2.2 Demokratia ja osallisuus

Demokratia voi toimia vain, jos ihmiset kokevat riittävästi luottamusta toisiinsa ja yhteiskunnallisiin instituutioihin. Tavoitteemme on etsiä ratkaisuja ja näkökulmia yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistamiseksi, uusien teknologioiden hyödyntämiseksi ja demokraattisen luottamusyhteiskunnan vahvistamiseksi.  

Nostot tarkastelujaksolta:

1. Marraskuussa julkistettiin kaksi julkaisua, jotka käsittelivät suomalaisen kansanvallan kovaa ydintä. Miten Suomessa säädetään laki -selvitys kuvaa ensi kertaa kokonaisvaltaisesti lainsäädäntöprosessin Suomessa. Muistio Lainsäädännön arviointineuvoston rooli korona-aikana täydentää tilannearviota.
2. Uudistuva päätöksenteko -projekti jatkaa Sitran Kansanvallan peruskorjauksessa tehtyä työtä keskeisten demokratian instituutioiden, kuten eduskunnan ja valtioneuvoston uudistamisen tukemiseksi. Projekti vauhdittaa julkisen päätöksenteon kehittämistä kohti siilotonta yhteistoimintaa.
3. Uusi projekti, Uudet vaikuttamisen tavat, tukee demokratian kehitystä kokeiluin ja selvityksin sekä levittämällä uusia vaikuttamisen tapoja entistä laajempaan käyttöön Suomessa ja vahvistamaan niiden kytkentää päätöksentekoon.

Julkistimme lokakuussa suomalaisten huippukirjailijoiden kirjoittaman 2040 – Tarinoita demokratian tulevaisuudesta -novellikokoelman, jonka Kansanvallan peruskorjaus –projekti oli saattanut alkuun. Sitra lahjoittaa kouluille ja oppilaitoksille yhteensä noin 3000 kappaletta novellikokoelmaa. OAJ:n jäsenet voivat tilata kirjoja opetuskäyttöön joulukuun ajan postikuluja vastaan.

Uudistuva päätöksenteko

Marraskuun lopussa julkistettu Miten Suomessa säädetään laki -selvitys tuo uuden näkökulman lainsäädännän vaiheiden kuvaukseen. Lain säätämistä ei aiemmin ole katsottu demokratian ytimen, kansanvallan, näkökulmasta. Selvityksen päähuomioihin kuuluu, että Suomessa laki säädetään osasina, mikä hankaloittaa prosessin johtamista ja sen kehittämistä sekä kansalaisen vaikutusmahdollisuuksia. Samaan aikaan julkistettu Lainsäädännön arviointineuvoston rooli korona-aikana -muistio kuvaa haastattelu- ja kyselyaineistoon pohjautuen käsityksiä neuvoston roolista korona-aikana osana lainsäädäntöprosessia.

Julkaisut ovat osa Sitran työtä julkisen päätöksenteon kehittämiseksi kohti siilotonta yhteistoimintaa. Uudistuva päätöksenteko -projekti tukee selvityksin ja hankkein eduskunnan omaa uudistamistyötä sekä eduskunnan ja valtioneuvoston ylittävien lainsäädäntöprosessien uudistamista. Siinä pyritään myös kehittämään kansalaisten käyttöön uusia keinoja tutustua, vaikuttaa ja osallistua edustuksellisen demokratian päätöksentekoon. Uudistamista tehdään tiiviissä yhteistyössä eduskunnan, valtioneuvoston ja muiden valtionhallinnon toimijoiden kanssa.

Uudistuva päätöksenteko -projekti jatkuu 30.6.2023 asti.

Uudet vaikuttamisen tavat

Marraskuussa käynnistynyt Uudet vaikuttamisen tavat -projekti vahvistaa osallistuvaa demokratiaa Suomessa. Projekti pyrkii levittämään uusia vaikuttamisen tapoja entistä laajempaan käyttöön Suomessa ja vahvistamaan niiden kytkentää päätöksentekoon. Tavoitteena on innostaa mukaan laaja joukko demokratian kehittäjiä, ja toimia välittäjänä tutkimuksen, poliittisen päätöksenteon ja kansalaisyhteiskunnan välillä.

Projekti toimii etenkin tammikuussa 2022 perustettavilla hyvinvointialueilla. Tuemme hyvinvointialueita demokraattisen rakenteen luomisessa, vahvistamme viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden ymmärrystä asukasosallisuuden merkittävyydestä ja lisäämme asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia kehittämällä uusia vaikuttamisen tapoja.

Sitran vetovastuulla perustettu Demokratia-teemaryhmä kokoaa yhteen hyvinvointialueiden asukkaiden osallistumisesta ja demokratiasta vastaavat henkilöt. Ryhmän tavoitteena on auttaa alueita luomaan hyvinvointialueiden osallistumisen rakenteiden pohja, joka mahdollistaa uusien vaikuttamisen tapojen käyttöönoton ja kytkemisen päätöksentekoon.

Uudet vaikuttamisen tavat -projektin työ tukee myös kansallisen demokratiaohjelman 2025 sekä julkishallinnon uuden strategian toimeenpanoa, joissa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien laajentaminen on keskeinen tavoite.

Uudet vaikuttamisen tavat –projekti jatkuu 31.12.2025 asti.

2.3 Reilu datatalous

Rakennamme eurooppalaiseen arvopohjaan perustuvaa ihmislähtöistä ja reilua datataloutta vaihtoehdoksi valtio- tai datamonopolilähtöiselle datataloudelle. Edistämme muutoksia talouden rakenteissa, kuten sääntelyssä ja pelisäännöissä, lisäämme yksilöiden vaikutusmahdollisuuksia datan käyttöön liittyen sekä tarjoamme käytännön työkaluja datamarkkinoilla toimiville yrityksille.

 Nostot tarkastelujaksolta:

1. Kaksi uutta projektia käynnistyi marraskuussa vauhdittamaan reilun datatalouden etenemistä.  Datatalouden tiekartta -projekti selvittää, kuinka Suomi uudistuu ja menestyy datatalouden mahdollisuuksia hyödyntäen. Kilpailukykyä datasta -projekti ratkoo innovaatioekosysteemien datan jakamiseen ja hyödyntämiseen liittyviä haasteita.
2. Digivalta-selvitys tutkii, miten testihenkilöinä oleviin päätöksentekijöihin on mahdollista vaikuttaa heistä kerätyn datan avulla. Selvitys pyrkii tunnistamaan uudenlaisia vaikutusmekanismeja ja kehittämään ratkaisuja, joiden avulla datataloudesta voitaisiin tehdä reilumpaa ja kestävämpää myös demokratian kannalta. Opetushallituksen kanssa on käynnistetty yhteistyö datan käytön perusteista kansalaistaitona. Ensimmäiset materiaalit opettajille luodaan tämän vuoden aikana.
3. Lokakuussa TEHDAS-yhteistoimintahankkeen vuoden suurin sidosryhmäfoorumi kokosi linjoille yli 450 terveysdatasta kiinnostunutta osallistujaa. Sidosryhmät painottivat, että EU tarvitsee pikaisesti kestävän strategian terveystietojen nykyistä laajempaan hyödyntämiseen.

Terveysdata 2030

Projektissa rakennetaan ratkaisuja, reiluja pelisääntöjä ja siltaa maiden ylittävälle terveysdatan hyödyntämiselle Euroopassa sekä tuetaan terveysalan kilpailukyvyn kehitystä Suomessa.

Projektin alkuvaiheessa kartoitetaan terveysalaa eri näkökulmista. Lokakuussa valmistunut ensimmäinen työpaperi valaisee terveysalan ekosysteemien nykytilaa Suomessa ja tarjoaa askeleita etenemiseen.

Osana lääketieteellistä hoitoa joissain maissa, kuten Saksassa, tarjotaan myös digitaalisia terapioita. Kartoitimme niiden hyödyntämistä muutamassa Euroopan maassa ja julkaisimme analyysin How can digital therapeutics help Europe?. Aineistosta julkaistaan alkuvuodesta 2022 myös suomenkielinen analyysi, jossa tilannetta verrataan Suomeen.

Sitran ja TEHDAS-yhteistoimintahankkeen vaikuttavuus terveyspolitiikassa on syventynyt kuluneen vuoden aikana. Marraskuun lopussa järjestimme toistamiseen EU-maiden terveys-, valtiovarain- ja tutkimusministeriöille terveyspolitiikkaa käsittelevän seminaarin. Kesällä järjestettyyn ensimmäiseen seminaarin osallistui 21 Euroopan maata.

Marraskuussa osallistuimme myös valtioneuvoston EU-jaostojen yhteiseen tilaisuuteen, jossa pohdimme millaista terveyspolitiikkaa Euroopassa tarvitaan tulevaisuudessa. Teemme tiivistä yhteistyötä seuraavan EU-puheenjohtajamaan Ranskan kanssa.

TEHDAS-hanke on tuottanut useita ehdotuksia eurooppalaisen terveysdata-avaruuden (European Health Data Space) pohjaksi. Raportit käsittelevät mm. terveysdata-avaruuden pääelementtejä, datan laadun sääntelyä ja kansalaisten roolia heidän terveystietojensa hyödyntämisessä.

Osana TEHDAS-hanketta Suomi ja Ranska tiivistävät yhteistyötään ja pilotoivat terveystietojen turvallista ja tehokasta rajat ylittävää hyödyntämistä.

Lokakuussa TEHDAS-hankkeen johtoryhmä kokoontui Helsingissä ennen yleiskokousta ja sidosryhmäfoorumia, ja viikko huipentui eurooppalaisille terveysdatan parissa työskenteleville projekteille järjestettyyn verkkotapahtumaan.

Terveysdata 2030 -projektin työ jatkuu 31.12.2023 saakka.

Suomen Gaia-X hubin koordinaatio -projekti

Eurooppalaisen Gaia-X-aloitteen tavoitteena on määritellä, kuinka hajautettua dataa voidaan jakaa luotettavasti. Se pyrkii myös vahvistamaan Euroopan kilpailukykyä ja dataan liittyvää itsemääräämisoikeutta. Hankkeessa määritellään eurooppalaiseen arvopohjaan perustuvat datan jakamisen standardit ja toimintamallit.

Suomen Gaia-X-hubia koordinoiva Sitra liittyi marraskuussa kansainvälisen voittoa tavoittelemattoman Gaia-X-säätiön jäseneksi. Gaia-X AISBL -säätiö koordinoi Gaia-X-hankkeen toimintaa Euroopassa. Se on tarkoitettu yrityksille ja organisaatioille, jotka aktiivisesti osallistuvat Gaia-X:n kehitykseen.

Suomen-hubissa on pyritty luomaan verkostoa suomalaisten yritysten mukaantuloon esimerkiksi kaikille avoimissa, toimialakohtaisissa työryhmissä. Niissä asiantuntijat määrittelevät ja muotoilevat vaatimuksia ja periaatteita kullekin data-avaruudelle eli toimialakohtaisille datakokonaisuuksille. Kaikkiaan hubissa toimii seitsemän työryhmää (maatalous, kiertotalous, geoinformaatio, terveys, teollisuusdata, liikkuminen, älykaupungit). Valmistelussa on lisäksi työpajoja, joiden kautta yritykset voivat saada tietoa EU-rahoitusmahdollisuuksista, erityisesti Digital Europe -ohjelman kautta.

Joulukuussa Suomen-hubi järjesti etenkin yrityksille suunnatun kansainvälisen verkkotapahtuman.

Gaia-X Suomen-hubin koordinaatio -projektin työ jatkuu 30.6.2024 asti.

Datatalouden tiekartta -projekti

Datatalouden tiekartta -projekti käynnistyi 1.11.2021. Projektin tavoitteena on selvittää, kuinka Suomi uudistuu ja menestyy datatalouden mahdollisuuksia hyödyntäen.

Data ja siitä jalostettu tieto ovat elintärkeitä Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Yhteiskunnan siirtyminen datatalouteen ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Projektin valmisteluvaiheessa tehdyn Datatalouden tilannekuva -selvityksen mukaan Suomessa siirtymää hidastavat muun muassa puutteellinen ja eriytynyt ymmärrys datataloudesta, esteet datan jakamiselle, osaamisvaje ja asenteet.

Suomen täytyy löytää keinot vauhdittaa datatalouden rakentamista, jotta kansallinen kilpailukyky vahvistuu ja datatalous voi tuottaa hyvinvointia. Siksi tarvitaan tiekarttaa ja yhteistä sitoutumista suunnanmuutokseen. Datatalouden tiekartta -projektissa rakennetaan Suomen yhteinen tilannekuva ja ennakointiprosessi, joka luotaa datatalouskehitykseen toimintaympäristössä vaikuttavia muutosvoimia. Projektin sidosryhmätyöskentelyssä innostetaan eri toimijoita yhteisen reilun datatalouden vision taakse ja vauhdittamaan muutokseen tarvittavia toimenpiteitä. Projektissa on käynnistetty datatalousaiheita koskeva ja kansainvälistä vertailua tekevä julkisuus- ja aiheanalyysi, jonka tuloksia on luvassa tammikuussa.

Datatalouden tiekartta -projektin työ käynnistyi 1.11.2021 ja jatkuu 30.6.2025 asti.

Kilpailukykyä datasta –projekti 

Kilpailukykyä datasta -projekti käynnistyi 1.11.2021. Projektissa pyritään ratkaisemaan innovaatioekosysteemien datan jakamiseen ja hyödyntämiseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia.

Projektin tavoitteena on poistaa datan hyödyntämisen esteitä sekä mahdollistaa datan reilumpi, helpompi ja turvallisempi jakaminen yrityksissä ja innovaatioekosysteemeissä. Siinä myös autetaan hyödyntämään dataa innovoinnissa ja liiketoimintamalleissa sekä testataan dataa hyödyntäville yrityksille soveltuvia menetelmiä.

Projektissa toteutetaan datapohjaisia pilotteja kolmen innovaatioekosysteemin kanssa. Näiden avulla ekosysteemien käyttöön luodaan yleinen datan jakamiseen ja hyödyntämiseen sopiva toimintamalli. Yhteistyö ekosysteemien kanssa alkaa keväällä 2022.

Kilpailukykyä datasta -projektin työ käynnistyi 1.11.2021 ja jatkuu 30.9.2025 asti.

Reilun datatalouden ja Demokratia ja osallisuus -teeman yhteistyö

Kahden teeman yhteisessä Digivalta-hankkeessa selvitetään, miten päättäjiin vaikutetaan verkossa. Tunnetut poliitikot ja yhteiskunnalliset vaikuttajat ryhtyivät testihenkilöiksi, joiden käyttämiin testipuhelimiin asennettiin seurantasovellus. Etsimme selvityksellä vastauksia siihen, minne kaikkialle suomalaisten ja eurooppalaisten päätöksentekijöiden data leviää ja millainen kokonaiskuva heistä datan perusteella voidaan muodostaa. Tuloksia on luvassa tammi-helmikuussa 2022.

Lisäksi teemalla on aloitettu yhteistyö Opetushallituksen kanssa, jotta osaamista datan käytön perusteista voitaisiin edistää kansalaistaitona. Opettajien käyttöön tuotetaan opetusmateriaaleja yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Ensimmäiset materiaalit opettajille on tarkoitus luoda loppuvuoden 2021 aikana.

2.4 Ennakointi ja strategia

Ennakoinnissa tuotamme tulevaisuustietoa yhteiskunnallisella ennakoinnilla ja analyysilla sekä vahvistamme ihmisten tulevaisuusajattelua ja kykyä vaikuttaa tulevaisuuden kehityssuuntiin. Työssämme painottuu tulevaisuusajattelun yhdistäminen muutoksentekokykyyn sekä yhteistyö ja vuoropuhelu tulevaisuustiedon tuottamisessa ja tulkinnassa. 

Lisäksi toiminnossa tuemme Sitran strategista johtamista, fasilitoimme strategiatyötä ja vastaamme Sitran vaikuttavuuden arvioinnista. Tänä vuonna olemme keskittyneet erityisesti Sitra Impact -mallin kehittämiseen.  

Nostot tarkastelujaksolta:

1. Tulevaisuustaajuus-kumppanuusohjelmaan haki mukaan kaikkiaan liki 80 tiimiä, joista valikoitui mukaan 10 kumppanitiimiä eri puolilta Suomea.
2. Designmuseo valitsi avoimessa haussa Sitran toteuttamaan Tulevaisuuden esineet -näyttelyn syksyllä 2022. Esineitä näyttelyyn muotoilee 4–6 muotoilijaa, jotka on kutsuttu mukaan kaikille avoimen työpajaprosessin pohjalta.
3. Julkaisimme luontosuhteesta tutkijoiden kirjoittaman artikkelikokoelman sekä järjestimme aiheesta tilaisuuden yhdessä kestävyysratkaisut-teeman kanssa 9.12.

Heikot signaalit -työ korostaa, että tarvitsemme toisenlaisia tarinoita tulevaisuuksista sekä nykyisten tarinoiden haastamista, ja tässä heikot signaalit voivat auttaa avartamalla ajatteluamme. Työ eteni tarkastelujakson aikana selvityksen kirjoittamiseen ja julkistustilaisuuden valmisteluun. 13.1.2022 pidettävään julkistustilaisuuteen oli marraskuun lopulla ilmoittautunut yli 1700 ihmistä. Kehotamme ihmisiä järjestämään myös Signaalistudioita, joissa käydään tulevaisuuskeskustelua joko kaikille avoimessa tai oman organisaation sisäisessä keskustelussa. Kerroimme myös loppuvuonna (alustavasti 13.12.), että Designmuseo valitsi meidät Design Club Open Call -haussa toteuttamaan Tulevaisuuden esineet -näyttelyn syksylle 2022.

Tulevaisuuden uudistajat -projektissa on syksyn ollut tavoitteena saada Tulevaisuustaajuus-työpajamenetelmää yhä laajemmalle käyttöön ja erilaisten organisaatioiden hyödynnettäväksi. Avasimme syyskuussa haun Tulevaisuustaajuus-kumppanuusohjelmaan, jonka tarkoituksena on tukea tiimejä ja organisaatioita Tulevaisuustaajuus-menetelmän hyödyntämisessä osana omaa toimintaansa. Kumppanuusohjelmaan valikoitui 10 erilaista tiimiä (mm. Fingo, Raaseporin kaavoitusyksikkö ja Pohjois-Savon & Päijät-Hämeen kylät) eri puolilta Suomea (pääkaupunkiseudulta pohjoisimpaan Lappiin). Järjestimme myös kaikille avoimen Haasta, kuvittele, toimi -koulutussarjan, joka täyttyi hetkessä. Tulevaisuustaajuus on osoittautunut erittäin suosituksi työpajamenetelmäksi. Tulevaisuustaajuus.fi-sivustolla on vieraillut tammi-marraskuun aikana 14 000 kävijää ja englanninkielisellä Futures frequency -sivustolla 4 000 kävijää.

Sivistys+-projekti

Sivistys+-projektissa tavoiteltiin tarkastelujakson aikana sivistystoimijoiden ajattelun avartamista. Järjestimme heikot signaalit -aamukahvitilaisuuden marraskuussa (joka kiinnittyy myös Sitran laajempaan heikot signaalit -työhön). 9.12. järjestimme yhteistyössä Sitran kestävyysratkaisut-teeman kanssa Suomalaisten luontosuhde murroksessa -tapahtuman, jossa julkaistiin kysely suomalaisten luontosuhteista sekä Sivistys+:n tilaama ja tutkijoiden kirjoittama muistio luontokäsityksistä ja luontosuhteesta länsimaisen sivistysihanteen näkökulmasta.

Talouden tulevaisuus -hankekokonaisuus

Sitran uuden Talouden tulevaisuus -tiimin tavoitteena on tunnistaa reiluun, kestävään ja kilpailukykyiseen talouteen vaikuttavia muutostekijöitä ja mahdollisia kehityssuuntia sekä lisätä tietoisuutta vaihtoehtoisista kehityskuluista. Marraskuussa järjestimme kolme työpajaa, joissa ennakoitiin Suomen kansantalouden kannalta tärkeitä tulevaisuuden kilpailutekijöitä. Työpajasarjaan osallistui noin 30 asiantuntijaa, jotka valittiin avoimella haulla. Työn tulokset kootaan raportiksi, joka julkaistaan alkuvuodesta. Toisessa hankkeessa kartoitamme parhaillaan taloutta koskevan tulevaisuuskeskustelun kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia.

2.5 Yhteiskunnallinen koulutus

Sitran yhteiskunnallinen koulutustoiminta vahvistaa päättäjien ja muutoksentekijöiden kykyä ja halua rakentaa kestävää tulevaisuutta yhdessä. Koulutustoiminnon rooliin kuuluu myös Sitran sisäisen muutoksentekokyvykkyyden vahvistaminen.   

Nostot tarkastelujaksolta:

1. Osaamisen ajan & Sitra Lab -tulevaisuuslaboratorion yhteistyöprojektissa (ns. OA-Lab) vauhditettiin kahdeksaa päättyvää projektia kahdeksalla eri alueella Suomessa, jotta alueiden toimijoiden muutoskyvykkyys kasvaa, osaamista hyödynnetään entistä kattavammin ja alueen kehitystyö on yhä vaikuttavampaa.Sitra Labin kehitysohjelma tarjosi osaamisen ajan aluekehittäjille menetelmiä ja uutta ajattelua mm. systeemi- ja vaikuttavuusajattelun keinoin. Lisäksi niissä edistettiin yhteistä systeemistä kehittämistapaa, muutostilanteisiin reagoimista sekä yritysten valmiuksia kansainvälisiin rekrytointeihin.
2. Kolmen vuoden Osaamisen aika -työn aikana tehdyt havainnot on koottu selvitykseen seitsemäksi suositukseksi elinikäisen oppimisen edistämiseksi Suomeen.Alueiden osaamisen aika -työ jatkuu kahdeksalla alueella tulevaisuusfoorumeilla ja kuusi uutta aluetta on aloittanut rakentamaan vuorovaikutteisen toimintamallin mukaisesti tilannekuvaa alueestaan.Koulutettujen sijoittumista ja muuttoliikettä alueilla selvitettiin julkaisussa Miten osaajat liikkuvat alueilla? Siihen liittyvässä Koulutustaso alueilla -verkkopalvelussa voi vertailla alueiden koulutustasoindeksejä ja 10:tä muuta elinvoimaa kuvaavaa tunnuslukua. Muistiossa Osaajien riittävyys alueilla – neljän erilaisen alueen esimerkit kerrotaan konkreettisia ratkaisuja osaajapulaan.
3. Muutoksen menetelmät -hankekokonaisuudessa on kerätty käyttäjäymmärrystä ja Muutoksen menetelmät -kattokonseptin suunnittelu on edennyt. Lisäksi kaikille avoimen yhteiskunnallista muutoskykyä koskevan digikoulutuksen tuotanto on käynnissä ja julkaistaan eOppiva-oppimisympäristön avoimelle puolelle alkuvuodesta 2022.

Suomalaista muutoskyvykkyyttä ja Sitran roolia sen edistämisessä käsittelevä Näkemyksiä suomalaiseen muutoskykyyn -työpaperi ilmestyi syyskuussa. Työpaperissa muodostetaan käsitys yhteiskunnan muutoskyvyn nykytilasta ja haasteita.

Ymmärrystä yhteiskunnallisesta muutoskyvystä rakennetaan parhaillaan mm. Sitran koulutuksen alumneista koostuvan poikkiyhteiskunnallisen ryhmän kanssa. 70 suomalaisen vaikuttajan ryhmä tuo näkemyksensä siihen, mitä tarkoittaa yhteiskunnallinen muutoskyky tässä ajassa ja millä keinoilla muutoskyvykkyyttä voidaan kehittää yhteiskunnan, organisaation ja yksilön näkökulmista. Lopputulos ryhmän ajatuksista julkaistaan alkuvuodesta 2022.

Osaamisen aika

Kolmen vuoden aikana tehdyt havainnot on koottu suosituksiksi elinikäisen oppimisen edistämiseen Suomessa. Selvitys Millä suosituksilla? Kohti elinikäisen oppimisen Suomea sisältää seitsemän keskeistä suuntaviivaa projektin alussa 30 yhteiskunnallisen toimijan viitoittaman näkemyksen toteutukseen ja johtamiseen. Julkistustilaisuus laajalle sidosryhmäjoukolle on 13.12.

Lokakuussa julkaisimme selvityksen siitä, miten ammatillisen toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksesta valmistuneet sijoittuvat työmarkkinoille ja alueille. Selvitykseen liittyy verkkopalvelu, jossa voi tarkastella kuntien, seutukuntien ja maakuntien väestön koulutustasoa sekä kymmentä muuta elinvoimaa kuvaavaa tunnuslukua. Tarjosimme myös konkreettisia ratkaisuja osaajapulaan.

Alueiden osaamisen aika -työ jatkuu kahdeksalla alueella tulevaisuusfoorumien järjestämisellä loppuvuoden aikana. Kuusi uutta aluetta on alkanut rakentaa vuorovaikutteisen toimintamallin mukaisesti tilannekuvaa alueestaan. Tarjosimme myös kasvuyrityksille työpajasarjan tulevaisuuden kasvun lähteiden tunnistamiseen ja hyödyntämiseen toisilta oppimalla.

Osaamisen aika -projektin työ jatkuu 31.3.2022 saakka.

Muutoksen menetelmät

Muutoksen menetelmiin liittyvä käyttäjäymmärrys- ja konseptointityö on edennyt. Hankekokonaisuudessa rakennetaan työkalujen, menetelmien ja lähestymistapojen konsepti, joka auttaa muutoksentekijöitä tarttumaan yhteiskunnallisiin muutoksiin, tekemään niitä käytännössä ja varmistamaan vaikuttavuuden.

Jatkuva koulutustoiminta

Jatkuvia koulutuskokonaisuuksia ovat Sitran tulevaisuuslaboratorio Sitra Lab ja Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutus.

Osaamisen ajan & Sitra Lab -tulevaisuuslaboratorion yhteistyöprojektissa (Sitra Lab x Alueiden osaamisen aika) vauhditettiin kymmentä projektia kahdeksalla eri alueella Suomessa, jotta alueiden toimijoiden muutoskyvykkyys kasvaa, osaamista hyödynnetään entistä kattavammin ja alueen kehitystyö on yhä vaikuttavampaa.

Sitra Lab 2 -koulutusohjelmasta ilmestyi selvitys Kohti viheliäisten ongelmien ratkaisemista – ongelman monipuolinen ymmärrys ja yhteinen suunta monialaisissa tiimeissä.

Sitra Lab ja HAUS toteuttavat yhteistyössä syksyn ja alkuvuoden 2022 aikana sarjan Oppimissprinttejä, viikon mittaisia, julkisen hallinnon toimijoille suunnattuja ketterän kehittämisen työpajoja. Oppimissprinteistä ilmestyy käsikirja keväällä 2022.

Marraskuussa Sitra Labin ja States of Change’n Work-in-Progress-tapahtuman suomalaisessa kisakatsomossa julkisen sektorin edustajat pohtivat yhteistuumin, mihin julkinen innovaatiotoiminta on menossa koronan jälkeisenä aikana ja millaisia muutoksen tekemisen kykyjä se edellyttää.

Vuodenvaihteessa päättyvän Demokratian kapeikot -koulutusohjelman kymmenen tiimiä ratkaisevat ongelmia demokratian ja yhteiskunnallisen osallistumisen kapeikkopaikoissa ja kertovat kokeiluistaan mm. Minne menet demokratia? -tilaisuudessa 15.12.

Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen 16. kurssi käynnistyi marraskuussa, ja se on tarkoitus saada päätökseen ennen joulua. Koulutukseen on osallistunut yhteensä jo noin 500 asiantuntijaa.

3  Sitran tiedotteet

Sitran julkaisemat tiedotteet löytyvät kootusti Stt info:sta

4  Julkaisut

Sitran julkaisut löytyvät kootusti sivuiltamme.