1 Yleiskuva
Toimintamme uudessa teema- ja avainalueisiin perustuvassa matriisimallissa on alkanut hyvin. Vaikuttavuustyön viisi uutta avainalueprojektia on miehitetty ja operatiivinen toiminta on käynnistymässä kaikilla avainalueilla. Resursointi ja muu järjestäytyminen samanaikaisesti viiteen avainalueeseen onnistui varsin sujuvasti. Resursointikäytäntö, jossa kaikki sitralaiset saivat osoittaa kiinnostustaan avoimiin rooleihin toimi hyvin ja kiinnostuksen kohteet ja tarpeet saatiin kohtautettua ilman suuria ongelmia. Ulkopuolisia rekrytointeja avainalueille ollaan tekemässä hyvin valikoidusti. Runsaasti positiivista huomiota sai Verohallinnon pääjohtaja Mirjami Laitisen rekrytointi Sitraan. Laitinen aloittaa Sitrassa 2.1.2013
Avainalueet kuuluvat kahden sisällöllisen teeman alle, 1) Ekologinen kestävyys sekä 2) Elinvoimainen ihminen ja kannustavat rakenteet. Ekologisen kestävyyden teeman alla käynnistyi uusina Teolliset symbioosit ja Resurssiviisas talousalue -avainalueet, lisäksi Vihreän talouden lähiratkaisut -avainalue jatkuu vuoteen 2013. Elinvoimainen ihminen ja kannustavat rakenteet -teeman alla käynnistyi kolme avainaluetta: Hyvinvointia tiedosta, Palvelujohtamisen mahdollistaminen, sekä Tietoyhteiskunnan mahdollistaminen. Aiemmin käynnissä olleista avainalueesta vuoden 2013 puolelle teeman alla jatkuu kaksi avainaluetta: Johtaminen ja Luonnosta hyvinvointiliiketoimintaa.
Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen pilottikurssin ensimmäinen opintojakso järjestettiin 10.-12.12. Yhteiskunnan eri sektoreita edustava osallistujajoukko oli sitoutuneesti mukana jaksolla ja saavutimme jakson tavoitteet hyvin. Osallistujapalautteen purkaminen tapahtuu lähipäivien aikana, mutta tuntuma on, että osallistujat olivat varsin tyytyväisiä jakson antiin. Kurssi toteutetaan yhteistyössä AaltoEE:n kanssa. Yhteistoteutus on vaatinut suunniteltua enemmän panostuksia molemmin puolin.
29.11. järjestettiin pääministerin johtama Kitkaton Suomi – ICT 2015 –seminaari, jossa moderaattorina toimi yliasiamies Mikko Kosonen ja yhtenä puhujista Antti Kivelä. Tilaisuus oli onnistunut ja sen viestit saivat positiivisen vastaanoton. Esimerkiksi Aamulehti otsikoi tietojärjestelmäkehitystä käsitelleen pääkirjoituksen ”Avoin väylämalli myös Suomeen”. Lehti vaati, että Suomen on keskityttävä terveydenhuollon tietojärjestelmissä Kanta-arkiston ja tammikuussa käyttöön otettavan Taltioni-palvelun kehittämiseen. Jatkotoimien käynnistymistä seurataan Antti Kivelän teema-alueella ja arvioidaan samalla mahdollista roolia Sitralle toteutuksessa. Sitran vahva rooli tietoyhteiskunnan arkkitehtuurin taustavaikuttajana saattaa herättää myös närää joissain yhteyksissä lähikuukausina.
Yliasiamiehen vetämä kyberturvallisuusstrategiatyöryhmä on saanut työnsä valmiiksi. Strategiatyön yhteydessä kehitetty uusi poikkihallinnollinen toimintamalli tulee parantamaan Suomen valmiutta vastata yhä monimutkaisempiin kyberuhkiin entistä ketterämmin.
19.11. järjestettiin Pariisissa OECD:n Public Governance Committee’s Symposium, jonka aiheena oli avoin ja ketterä julkinen hallinto. Symposium kokosi noin 160 osallistujaa 32:sta OECD:n jäsenvaltiosta. Mikko Kosonen, Sari Heinonen ja Timo Hämäläinen Sitrasta osallistuivat Suomen hallituksen delegaatiossa symposiumiin ja Mikko Kosonen toimi symposiumin pääpuhujana. Saimme Pariisissa Sitralle ja Suomelle ainutlaatuista maailmanlaajuista huomiota.
Sitran rahoitus- ja taloushallinnon vastuita järjestellään siten, että peruspääoman hoito eriytetään omaksi vastuualueekseen, vetäjänään Magnus Sjöblom. Taloushallintoa vetämään haemme uutta Business Controlleria, josta tulee myös johtoryhmän jäsen. Muutos tulee voimaan uuden henkilön aloittaessa, ulkoinen rekrytointiprosessi on meneillään.
2 Toimintokohtainen katsaus vaikuttavuustyöhön
2.1 Elinvoimainen ihminen ja kannustavat rakenteet
Tietoyhteiskunnan mahdollistaminen
Palveluväylä on saatu nostettua selvitettäväksi kansallisen arkkitehtuuriratkaisun vaihtoehdoksi. Kansallinen keskitetty asiakastietokanta –hanke on käynnistymässä ja liittyy palveluväyläkokonaisuuteen. Kansallinen Tunnistus-hanke etenee askel kerrallaan, keskustelussa on tällä hetkellä liiketoimintamalli.
Hyvinvointia tiedosta
Omahoitokokonaisuus etenee osuuskunnan perustamisen jälkeen eri toimijoiden palvelukokeiluina. Laajamittaisesta siirtymisestä sähköiseen omahoitoon keskustellaan Hämeenlinnan, Lappeenrannan ja Oulun kanssa.
Palvelujohtamisen mahdollistaminen
Nuorten tilannekuva –hankkeen käynnistäminen on selvittelyvaiheessa, jossa tavataan mm. TEM:n ja OKM:n edustajia. Kansalaisen kokonaisterveystilanteen hahmottamista tukeva ja palvelujohtamista parantava Tiedolla johtamisen –hanke Lappeenrannassa on siirtymässä määrittelyn jälkeen kokeiluvaiheeseen.
Johtaminen
Kylä kaupungissa -hanke Hämeenlinnassa on päättynyt onnistuneesti ja saanut medianäkyvyyttä. Hanke on muuttanut kaupungin toimintatapoja ja luonut uusia yhteistyöväyliä minipilotti-toiminnalla. Esimerkiksi tavoite löytää konkreettisia tapoja lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseen saavutettiin, kun osa minipiloteilla kokeilluista toimintamuodoista vakiintui kaupungin käytännöiksi. Useat avainalueen hankkeista päättyy tammi-maaliskuussa. Valtion konsernijohtamisen käytäntöihin paneutuvan Governments for the Future -hankkeen 2-vaiheen suunnittelu on käynnissä.
Luonnosta hyvinvointiliiketoimintaa
Avainalueen viimeiset hankkeet ovat päätösvaiheessa ja kokoava päätösseminaari on suunnitteilla toukokuussa.
Päättyneet avainalueet
Ennakoivaa terveydenhoitoa edistävän Taltioni-osuuskunnan jäsenten määrä on ylittänyt 40. Palvelu avataan 7.1.2013. Taltioni on noussut keskeiseen rooliin keskusteluissa kansallisesta sähköisten palveluiden arkkitehtuurista.
2.2 Ekologinen kestävyys
Resurssiviisas alue
Resurssiviisas alue valitsee yhden kaupungin kumppanikseen. Tämän kumppanin valinta on käynnissä. Kaupungin kanssa tehdään alkuun aiesopimus ja myöhemmin tarkemmin tavoitteita ja vastuita määriteltävä sopimus. Resurssiviisas alueen hankekokonaisuudet ovat seuraavat: toimintamalli, laskentamalli, kokeilut & pilotit sekä liiketoiminta. Projektisuunnitelman jalkauttaminen eli tarkempien aikataulujen, toimenpiteiden ja vastuiden määrittäminen on tällä hetkellä käynnissä.
Teolliset symbioosit
Avainalueen toiminta jakautuu kolmeen osaan: ekosysteemikehitys, yhteistyöfoorumi sekä yrityskehitys ja -rahoitus. Avainalueen suunnitelmaa on jo lähdetty jalkauttamaan, mm. valmistelemalla kilpailutusta markkinakatsauksesta, jonka tarkoituksena on tunnistaa globaalisti kiinnostavimmat suomalaisille yrityksille tarjoutuvat liiketoimintamahdollisuudet teollisten symbioosien alueella.
Vihreän talouden lähiratkaisut
Oma energia -hankekokonaisuuden tavoitteena on tehdä ihmisille oman puhtaan energian tuottaminen helpoksi ja kannattavaksi. Sitran johdolla ja laajan yhteistyöverkoston avulla laadittu keskustelupaperi sekä seminaari sähkön pientuotannon haasteista ja ratkaisuista nosti asian laajempaan keskusteluun. Tärkeänä edistysaskeleena TEM on antanut Motivalle tehtäväksi lähteä ratkomaan verkkoonliityntä- ja tukiratkaisuja joulukuusta 2012 alkaen.
Luomu- ja lähiruoan uusien liiketoimintamallien tarpeellisuus ja näkemykset ovat levinneet laajasti ja ne ovat hyvin esillä maa- ja metsätalousministeriön työstämässä hallituksen lähiruoan kehittämisohjelmassa. Toimijoiden seminaareissa ja yritysten toiminnassa kysyntälähtöinen liiketoiminta-ajattelu on vahvasti esillä ja sen osaamista vahvistetaan kehittäjien toimesta eri puolilla Suomea, kuten Maitoalan Tulevaisuusseminaarissa 22.11.2012. Tämä ja tuleva julkaisu ovat toimiva ratkaisu avainalueen tämän osan exitille.
Uudistuva maaseutuajattelu (päättyy 31.12.2012)
Kokeiluhankkeissa testattujen toimintamallien kehitys ja jalkautus jatkuu kiitettävissä määrin kokeilukumppaneiden toimesta. Viimeisimpinä exit-toimenpiteinä sidosryhmätapaamisten lisäksi avainalue toteuttaa maa- ja metsätalousministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön käyttöön suunnatun, sidosryhmien haastatteluihin ja Maaseutu Suomi-strategiassa -prosessin sekä Kokeilujen maaseutu -hankkeen tuloksiin perustuvan keskustelupaperin Palveluintegraattori-toiminnasta koskien maaseudun kestävän kasvun vauhdittamista. Lisäksi 14.12. toteutetaan Kestävän kasvun toimintamallit -aiheinen round table -tilaisuus, jossa toimintamallien kehittämiseen haetaan impulsseja Hollannin esimerkin pohjalta Department of bio-based economy:n johtaja Roel Bolin johdolla (Ministry of Economic Affairs, Agriculture and Innovation).
Kansalaiset ja energiatehokkuus (päättyy 31.12.2012)
ECO2-hankkeen Sitra-osuuden loppuseminaari pidettiin Tampereella 29.11. Siellä Tampereen pormestari Timo P. Nieminen arvioi, että ekotehokkuudesta on tullut eräs Tampereen tavaramerkeistä maailmalla.
– Kannattaa pyrkiä edelläkävijäksi ilmastoasioissa, sillä se luo uutta osaamista ja yrittämistä, jolla on kysyntää maailmalla. Siksi haastan kaikki tamperelaiset mukaan konkreettisiin tekoihin sen hyväksi, että vuonna 2020 Tampere on Euroopan ilmastokaupunkien ykkönen, Nieminen lausui. Ramboll Oy:n arvion mukaan Tampereen kaupungin eri yksiköiden energia- ja ilmastohankkeiden avulla saavutetaan yli 600 000 hiilidioksiditonnin vähennykset päästöihin vuoteen 2020 mennessä. Määrä on ECO2-hankkeen johtaja Pauli Välimäen mukaan noin 22 prosentin vähennys vuoden 2005 tasoon verrattuna. ECO2 jatkaa toimintaansa myös tulevina vuosina Tampereen kaupungin oman rahoituksen turvin. Tampereen Tammelan täydennysrakentamishanke on myös Sitran osalta jo päättynyt, mutta siinä tehdyn työn pohjalta Tampereen kaupungin on tarkoitus vielä lähitulevaisuudessa julkaista Tammela-raportti.
Rakennettu ympäristö ja Low2No (päättyy 31.12.2012)
EEMontti pientalojen energiaremonttihankkeen päätösseminaari pidettiin 1.11.2012. Ympäristöministeriö totesi EEMontin tulosten olevan arvokkaita ja EEMontin kohteiden energiansäästön kustannustehokkuus toimi vahvana viestinä. Kaavoituksen mallit -hankkeen loppuraportti valmistuu jouluun mennessä ja VÄRKKI-hanke julkistaa Rakennusten elinkaaren aikaisen hiilijalanjäljen laskentaohjeistuksen tammikuussa 2013. Mediassa näkyi Taloyhtiön energiakirja, jolle myönnettiin vuoden 2012 Kiinteistöalan uroteko -palkinto. Kirja tarjoaa apua kustannustehokkaiden energiansäästöratkaisujen toteuttamiseen ja sen suosiosta kertoo mm. se, että sähköinen versio on luettu yli 800 kertaa.
2.3 Liiketoiminnan kehitys
Woodprime Oy on pääsemässä hyvin puurakentamisen markkinoille omilla rakennusosatuotteillaan. Yhtiö on valittu toimittamaan puuelementtejä mm. Tampereen Vuoreksen puukerrostalokohteisiin. Vivago Oy on tehnyt uuden aluevaltauksen toimittamalla hyvinvointirannekkeita Kemin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon käyttöön (esim. hoitajakutsujärjestelmä sairaalaan). AW-Energy Oy:n Portugaliin asennetun aaltovoimalaitoksen ensimmäiset mittaustulokset ovat osoittaneet, että laitoksen tuotantokyky on vähintäänkin suunnitellulla tasolla. Markkinatilanne on vaikeuttanut rahoituskierrosten toteuttamista ja tämä on asettanut haasteita myös osalle Sitran yritysrahoitushankkeita.
2.4 Yhteiskunnallinen koulutus ja tutkimus
Kestävän talouspolitiikan johtamiskoulutuksen pilottikurssin ensimmäinen opintojakso järjestettiin 10.-12.12. ja saavutimme jakson tavoitteet hyvin. Osallistujapalautteen purkaminen tapahtuu lähipäivien aikana, mutta tuntuma on, että osallistujat olivat varsin tyytyväisiä jakson antiin. Kurssi toteutetaan yhteistyössä AaltoEE:n kanssa. Yhteistoteutus on vaatinut suunniteltua enemmän panostuksia molemmin puolin. Samanaikaisesti pilottikurssin kanssa käynnissä on edelleen myös Kestävän talouden foorumi, joka on tuottanut pilottikurssin sisällöllisen viitekehyksen ja osallistui myös pilottikurssilla osaan alustussessioista, sekä toimi osan ajasta opettajana ja fasilitaattorina pilottikurssilla. Molemmat koulutuskokonaisuudet jatkuvat alkuvuoteen 2013.
Itä-Aasian strategisessa tutkimushankkeessa Teppo Turkki piti asiantuntijapuheenvuorot Itä-Aasian nykytilasta ja Kiinan suunnasta 18. puoluekokouksen jälkeen Suomen Pankissa, Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa, sekä tapaamisissa presidentin kabinetin ja ulkoministeriön Aasian ja Tyynen meren alueen deskin kanssa.
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.