Miksi kaikki puhuvat nyt oppimisesta ja osaamisesta?
Siksi, että osaamisen jatkuva kehittäminen on niin yksittäisen ihmisen kuin kokonaisten kansakuntien kohtalonkysymys nopeasti muuttuvassa maailmassa.
Oppimisesta puhutaan myös siksi, että kyse on ihmisten ja kansakuntien lisäksi rahasta.
Varovaisen arvion mukaan Suomessa kanavoidaan nimittäin oppimiseen vuosittain noin 20 miljardia euroa, josta valtaosa on valtion ja kuntien poliittisesti ohjattua rahaa.
Tässä ei kuitenkaan ole vielä kaikki, sillä yritysten tekemistä huomattavista koulutusinvestoinneista ei edes ole saatavilla kattavia tietoja.
Oppimiseen ja osaamiseen käytetyistä rahavirroista pyrittiin muodostamaan ensi kertaa kokonaiskuvaa viime vuonna julkaistussa Sitran Millä rahalla? -selvityksessä.
Oppiminen ja osaaminen on vastedes nähtävä aiempaa moniulotteisemmin
Koska oppiminen ja osaaminen määrittävät pitkälti tulevaisuudennäkymiämme, Hyvää huomista -tulevaisuuspodcastin 16. jaksossa pohditaan elinikäistä oppimista sekä sitä, haluammeko ylipäätään oppia läpi elämän.
Jaksossa vieraana on Sitran vanhempi neuvonantaja Tapio Huttula Osaamisen aika -projektista, johon liittyen Sitra on fasilitoinut viime syksystä lähtien keskusteluja, joihin on osallistunut 30 keskeistä organisaatiota hallinnon, työelämän ja koulutuksen aloilta.
Keskustelujen pohjalta on kirjoitettu auki osallistujien tahtotila elinikäisen oppimisen Suomesta. Siinä yksi keskeisistä viesteistä on, että hallinnollisia uudistuksia tulisi tarkastella ja johtaa kokonaisuutena.
”Elinikäisen oppimisen politiikka on noussut esille, sillä maailman muutosta ei enää pystytä ottamaan haltuun vaikkapa yksittäisten hallinnonalojen kautta, vaan tarvitaan paljon moniulotteisempaa toimintaa ja sitä kautta myös monialaisempaa politiikkaa”, Huttula sanoo.
Suomalainen oppimisen menestystarina tienristeyksessä?
Elinikäinen oppiminen on ajankohtainen ja akuutti aihe myös siksi, että suomalainen oppimisen menestystarina näyttää olevan jonkinlaisessa tienristeyksessä, ainakin tilastojen perusteella: suomalaisten koulutustaso on parantunut pitkään, mutta nyt tuo kehitys näyttäisi pysähtyneen. Niin ikään tyrehtynyt on myös työn tuottavuuden kasvu. Samaan aikaan väestöllinen huoltosuhde heikkenee.
”Suomessa on pitkään tehty hyvää koulutuspolitiikkaa ja saatu aikaan peruskoulu- ja ammattikorkeakoulu-uudistuksia. Nyt kun kuitenkin monet ilmiöt haastavat meitä työelämässä ja teknologiassa, niin voi kysyä, että onko meillä kokonaisvaltaista käsitystä siitä, miten ihmisten osaamisesta pidetään huolta”, Huttula kysyy.
Jaksossa kuullaan myös hyvin harvinaislaatuista materiaalia, sillä Tulevaisuuspodcastin toimitus on saanut käsiinsä radiouutisinserttejä tulevaisuudesta. Näistä inserteistä kuullaan tässä jaksossa ensimmäinen, ja siinä kerrotaan, millaiset palvelut tukevat Juhanin, 67, siirtymää elämänvaiheesta toiseen 2030-luvulla.
Foliohattuosiossa puolestaan pohditaan, käytetäänkö koulutuspolitiikkaa keppihevosena myös muiden kuin koulutukseen liittyvien tavoitteiden ajamiseen.
Palkintona ahkeralle kuuntelijalle jakson lopussa kerrotaan myös uutisia iloisesta perhetapahtumasta Tulevaisuuspodcastiin liittyen!
Jakson juontajana toimii tuttuun tapaan Jukka Vahti Sitrasta.
Tulevaisuus ei tapahdu, se tehdään. Sitran Hyvää huomista -tulevaisuuspodcast kertoo, mihin olemme menossa ja miten voimme vaikuttaa huomisen maailmaan jo tänään.
Podcastin uudet jaksot sekä aiheita taustoittavat artikkelit löydät osoitteesta www.sitra.fi/tulevaisuuspodcast. Voit tilata ja kuunnella podcastia myös Spotifyssa ja Apple Podcasteissa, mistä se löytyy mm. hakusanoilla ”hyvää huomista”.
Twitteristä meidät löytää hastagilla #tulevaisuuspodcast
Tervetuloa tilaamaan podcast, kommentoimaan, kysymään ja keskustelemaan! (Otamme mieluusti vastaan palautetta myös sähköpostiosoitteessa tulevaisuuspodcast@sitra.fi)
Suosittelemme
Tästä eteenpäin.