Hankinnat talouskasvun vetureina

Tanskassa, Saksassa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa valtio ja kunnat kannustavat uusiin vihreisiin innovaatioihin niin kepillä kuin porkkanoillakin, eli hankintalailla, politiikkatoimilla ja rahoituksella. Miksei Suomessa hankinnoilla edistetä kotimaisia innovaatioita ja esimerkiksi cleantech-sektorin uusia ratkaisuja?

Hankinnoilla on valtava voima innovaatioiden ja cleantech-ratkaisujen tukemisessa, mutta Suomessa tätä voimaa ei ole juuri käytetty. Tämä oli yksi niistä viesteistä, joista hankintojen asiantuntijat, kuntien virkamiehet ja yrittäjien edustajat olivat pitkälle samaa mieltä Sitran torstaina järjestämässä Julkiset hankinnat talouskasvun veturiksi -seminaarissa.

”Kunnat ja valtio käyttävät vuosittain yli 30 miljardia euroa hankintoihinsa. Tämä on lähes 20 prosenttia Suomen BKT:sta, eli todella suuri summa rahaa. Julkisia hankintoja tulisi käyttää strategisina työkaluina uusien ratkaisujen markkinoille pääsyn edistämisessä, mutta tosiasia on, että nykyisellään hankitaan useimmiten ’jo koeteltua teknologiaa’. Meidän tehtävämme on pohtia yhdessä, mitä Suomessa tulisi tehdä, jotta julkiset hankinnat saadaan tukemaan kasvua ja kilpailukykyä”, sanoi Sitran yliasiamies Mikko Kosonen.

Seminaarin tavoitteena oli tutustua kansainvälisiin esimerkkeihin hyvistä ja innovatiivisista hankintakäytännöistä ja työstää ehdotuksia Suomen käytäntöjen kehittämiseksi. Kansainvälisistä esimerkeistä seminaarilaiset perehtyivät tarkemmin Tanskan, Britannian, Saksan ja Yhdysvaltojen käytäntöihin. Tutustuminen pohjautui Sitran konsulttiyhtiö Rambollilla teettämään selvitykseen, jonka mukaan edistyksellisimmät ja vihreään teknologiaan kannustavimmat hankintakäytännöt löytyvät Yhdysvalloista.

”Yhdysvalloissa yrityksille on tarjolla valtavasti erilaisia kannusteita kehittää cleantech-ratkaisuja ja uutta, päästöjä ja kulutusta vähentävää vihreää teknologiaa. Taloudelliset kannusteet ovat isossa roolissa. Lisäksi käytetään muitakin cleantechiä edistäviä malleja: esimerkiksi vihreän teknologian ratkaisut pääsevät valtion lupaprosesseissa ns. nopealle raiteelle niin, että ne saavat päätöksen pikaisemmin kuin muut. Joissakin hankintamalleissa maksetaan vain etukäteen määritellyistä tuloksista ja saavutetuista tavoitteista”, kertoi  Rambollin edustaja, selvityksen tehnyt Mirja Mutikainen.

Seminaarissa hahmoteltiin erilaisia keinoja saada hankinnoilla vauhtia cleantech-innovaatioihin. Hankintalain osalta Rambollin Mutikainen ehdotti siirtymistä teknologianeutraalimpiin hankintakriteereihin, jolloin valinta voitaisiin tehdä tulosten ja vaikutusten perusteella ja uusilla ratkaisuilla olisi paremmat mahdollisuudet pärjätä kilpailussa. Politiikkatoimien osalta voitaisiin ottaa mallia Yhdysvalloista ja luoda vihreän teknologian hankinnoille nopeutettu lupaprosessikäytäntö. Energiatehokkuuteeen kannustava ESCO-malli pitäisi saada leviämään niin, että kunnat hyödyntäisivät mahdollisuutta tehdä ekotehokkaita hankintoja riskittömästi ja maksaa investoinnit syntyneillä säästöillä takaisin pikkuhiljaa – ja samaa mallia voitaisiin laajentaa koskemaan materiaalisäästöä, jätteensäästöä ja kasvihuonekaasupäästöjä.

Yhtenä keinona innovatiivisuuden lisäämiseen nousi ns. hankintarenkaiden muodostaminen. Pienet hankintayksiköt voisivat tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä lisätäkseen ostovoimaansa ja osaamistaan.

”Turussa olemme tehneet tämän aiheen parissa töitä jo muutaman vuoden ja laajentaneet hankintayhteistyömme ja neuvontamme koskemaan koko maata. Kaupunkien ja yrittäjien välisellä paremmalla yhteispelillä on onnistuttu laskemaan esimerkiksi hankintojen taloudellisia vaikutuksia ja tukemaan innovatiivisia hankintoja”, sanoi Varsinais-Suomen yrittäjien hankinta-asiamies Jorma Saariketo tilaisuudessa.

Kansainväliset käytännöt kirvoittivat keskustelua siitä, miksi Suomessa on piilouduttu hankintalain taakse ja usein sen väitetään suorastaan estävän innovatiiviset tai cleantechiä suosivat hankinnat, vaikka kansainväliset esimerkit Euroopasta todistavat päinvastaista.

”Suomessa on lähestytty hankintalakia väärästä päästä. Olemme lähteneet etsimään laista rajoitteita ja esteitä sen sijaan, että olisimme etsineet siitä mahdollisuuksia”, summasi Saariketo.

Tilaisuudessa todettiin, että hiilineutraali, energia- ja resurssitehokas Suomi syntyy kuntatason ratkaisujen pohjalta. Tärkeää on päättäjien ja valmistelijoiden motivaatio ja sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin ja siihen, että hankintoja käytetään strategisesti näihin tavoitteisiin pääsemiseksi.  Sitra esitteli lyhyesti työtään tämän tavoitteen edistämiseksi Kohti resurssiviisautta -hankkeessaan.

”Sitra rakentaa parhaillaan resurssiviisaan kaupungin toimintamallia, jota on tarkoitus levittää kaupunkeihin eri puolille Suomea. Mallia on kehitetty yhteistyössä Jyväskylän kanssa ja kevään aikana mukaan tulevat Lappeenranta, Forssa ja Turku. Nämä kaupungit ovat jo sitoutuneet resurssiviisaustavoitteisiin: Ne haluavat olla täysin jätteettömiä, hiilineutraaleja ja kestäviä kaupunkeja viimeistään vuonna 2050”, sanoi johtava asiantuntija Lari Rajantie Sitrasta.