Haastattelu
Arvioitu lukuaika 5 min

Hehän ovat kuin kaksi marjaa – Voisiko vaalikone auttaa?

Moni äänestäjä joutuu nyt valitsemaan presidenttiehdokkaansa uudestaan. Ovatko nykyiset vaalikoneet kuitenkaan sopivia kahden ehdokkaan vertailuun? Näin vastaavat vaalikonetutkija ja -muotoilija.

Kirjoittaja

Krista Takkinen

Asiantuntija, Viestintä ja yhteiskuntasuhteet

Julkaistu

Monessa maassa kahdesta vaihtoehdosta – tavallisimmin kahdesta pääpuolueesta – valitseminen on tyypillinen vaaliasetelma. Suomessa kaksi ehdokasta kamppailee kuitenkin vain presidentinvaalien mahdollisella toisella kierroksella.

Kun presidentinvaalit venyvät toiselle kierrokselle, monen äänestäjän täytyy valita ehdokkaansa uudestaan.

Miten vaalikone voi auttaa äänestäjää, kun tämä ei voikaan enää äänestää ensimmäistä ehdokastaan? Ja voiko vaikean valinnan äärellä oleva äänestäjä vertailla vaalikoneen avulla kahta suhteellisen samankaltaista ehdokasta?

Vaalikoneiden käytöstä on tullut tavanomainen osa monen suomalaisen arkista valmistautumista vaaleihin, ja ne vaikuttavat varsinkin nuorten äänestysvalintoihin.

Vaalikoneilla on siis valtaa, ja sen vuoksi niitä täytyy tarkastella kriittisesti ja pohtia, miten niitä voi kehittää.

Helsingin yliopiston tutkija Veikko Isotalo ja muotoilija Kalle Järvenpää kehittävät Sitran hankkeessa uudenlaista vaalikonealustaa, jonka päälle on mahdollista rakentaa erilaisia vaalikoneita.

Veikko on tutkinut laajasti vaalikoneiden suunnittelua ja niihin liittyviä teoreettisia kysymyksiä. Kalle puolestaan on perehtynyt vaalikoneiden käyttökokemukseen ja rakensi kuntavaaleihin 2021 käyttäjäkokemukseltaan uudenlaisen vaalikoneen.

He kertovat, miten vaalikoneita voisi parantaa, jotta ne voisivat auttaa äänestäjiä valitsemaan sopivan ehdokkaan silloinkin, kun ehdokkaiden väliset erot ovat kohtalaisen pieniä.

Presidentinvaalien toisella kierroksella äänestäjät valitsevat kahden ehdokkaan välillä. Osa vaalikoneiden käyttäjistä saattaisi kuitenkin haluta vertailla kahta mielestään kiinnostavaa ehdokasta muissakin vaaleissa. Miten tämä onnistuisi nykyistä helpommin tai monipuolisemmin?

Kalle Järvenpää:  Vaalikoneet eivät ole onnistuneet toteuttamaan kahden ehdokkaan vertailua kovin hyvin ennen kaikkea siksi, että vertailun kohteena olevien tietojen määrä on niin suuri.

Yksi vertailua helpottava keino ovat esimerkiksi arvokartat, mutta ne puolestaan saattavat pelkistää eroja liiaksi tai piilottaa erot, jos ehdokkaat ovat eri mieltä joillakin muilla akseleilla kuin arvokartalle valituilla.

Eräs kokeilun arvoinen vertailutyökalu olisi näyttää valittujen ehdokkaiden kohdalta tiiviisti vain ne kysymykset ja mahdolliset taustatiedot, joiden osalta ehdokkaissa on eroja, ja järjestää ne sen mukaan, missä mielipide-erot ovat suurimpia. Samaa metodia voisi tietysti käyttää myös vertailuun äänestäjän ja ehdokkaan välillä.

Äänestäjien päätöksentekoa voisi helpottaa mahdollistamalla yksilöllisemmät tavat käyttää vaalikoneita – sekä vaalikoneen täyttämisessä että tulosten tulkinnassa.

Veikko Isotalo: Vaalikoneen roolista äänestyspäätöksen teossa on vielä yllättävän vähän tutkimusta. Oma hypoteesini on, että valtaosa vaalikoneen käytöstä on äänestyspäätöstä alustavaa työtä, jolla rajataan vaihtoehtojen määrää ja sitten näihin tutustutaan syvemmin vielä erikseen.

Yksi syy tälle on voinut olla vaalikoneiden aiemmin vaatimattomat ehdokkaiden ja puolueiden vertailutyökalut. Harva äänestäjä on siis tehnyt päätöstä vaalikoneen tuloksia tutkiessa, vaan vasta myöhemmin.

Äänestäjien päätöksentekoa voisi helpottaa mahdollistamalla yksilöllisemmät tavat käyttää vaalikoneita – sekä vaalikoneen täyttämisessä että tulosten tulkinnassa.

Presidentti vastaa ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, mutta on tyypillisesti suomalaisille myös arvojohtaja. Miten vaalikoneita voitaisiin kehittää niin, että erot ehdokkaiden arvoissa tulisivat selvemmin esiin?

Kalle: Arvokartat ovat olleet silloin tällöin toistuva aihe suomalaisissa ja säännöllisemmin ulkomaisissa vaalikoneissa.

Viime vaaleissa esimerkiksi Helsingin Sanomat on kehittänyt oman koneensa arvokarttaa esimerkilliseen suuntaan siten, että ehdokkaiden sijoittelu kartalle on toteutettu tieteelliseltä kannalta huolellisesti. Kahden pääakselin lisäksi kartta tarjoaa myös hienojakoisempia erotteluita, mitkä auttavat asetelmassa, joissa ehdokkaiden väliset erot arvoissa eivät ole suuren suuria.

Erottelukykyä voisi lisätä kasvattamalla arvokysymysten määrää. Nykyisellään ne keskittyvät suomalaisen poliittisen kentän perinteisesti tunnistettuihin ideologisiin ulottuvuuksiin.

Vaikka yleensä suosisin konkreettisten asiakysymysten käyttämistä ideologisten ulottuvuuksien mittaamisessa, niin presidentin roolin takia sopivat abstraktimmat arvokysymykset vaalikoneeseen tällä kertaa mielestäni paremmin.

Veikko: Vaalikoneeseen yleensä valitaan asiakysymyksiä, jotka ovat päivänpoliittisesti relevantteja, niinpä niiden osalta nähdään paljon vaihtuvuutta vaalista toiseen. Arvokysymykset ovat tässä suhteessa enemmän ajasta riippumattomia, vaikkakaan eivät täysin muuttumattomia.

Presidentinvaali on siinä mielessä poikkeuksellinen, etteivät presidentin tehtäviin kuulu juurikaan sisäpoliittiset asiat.

Vaikka yleensä suosisin konkreettisten asiakysymysten käyttämistä ideologisten ulottuvuuksien mittaamisessa, niin presidentin roolin takia sopivat abstraktimmat arvokysymykset vaalikoneeseen tällä kertaa mielestäni paremmin.

Konkreettiset asiakysymykset toimivat paremmin ulkopolitiikkaan liittyen, koska nämä kuuluvat hänen tehtäviinsä.

Vaalikoneet ovat Suomessa hyvin suosittuja, joten moni äänioikeutettu on varmasti jo vastannut vaalikoneen kysymyksiin kertaalleen presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella. Tulisiko tämä ottaa vaalikoneiden suunnittelussa jotenkin huomioon?

Kalle: Tässä voisi olla useampi kokeilun paikka. Yksi olisi antaa käyttäjän tallentaa omat vastauksensa ja hän voisi jatkaa näistä toisella kierroksella – toki tietoturvan huomioiden.

Toinen olisi tarjota äänestäjälle mahdollisuus vastata halutessaan vain niihin kysymyksiin, joista ehdokkaat ovat eri mieltä. Uudet kysymykset voivat toimia myös äänestäjälle kiinnostavana lisätäkynä.

Kolmas kehityskohde olisi huomioida ne äänestäjät, joiden ensisijainen ehdokas putosi toiselta kierrokselta. Heille, ja toki muillekin, olisi hyödyllistä halutessaan nähdä, mihin pudonneet ehdokkaat sijoittuivat etenkin arvokartalla.

Kenties voisi lisätä myös toiminnon, jolla näkisi ykkösehdokkaan valitsemalla tätä lähimmän kakkoskierroksen ehdokkaan ja erot näiden välillä.

Veikko: Jokaisella vaalilla on omat erityispiirteensä. Presidentinvaalien kaksikierroksisuus on kuitenkin Suomen vaaleissa poikkeustilanne. Tältä osin on ymmärrettävää, ettei vaalikoneita ole aiemmin suunniteltu tätä tilannetta varten. Oman jo tippuneen ykköskierroksen ehdokkaan ottaminen mukaan ehdokasvertailuihin on mielestäni mielenkiintoinen idea.

Mistä on kyse?