Hikinen tie kohti resurssiviisasta Jyväskylää

Tavoite jätteettömästä, päästöttömästä ja kestävästä kaupungista ei ole helppo toteuttaa, mutta jyväskyläläiset ovat tarttuneet haasteeseen tosissaan. Kaksipäiväisessä työpajassa resurssiviisauteen perehtynyt joukko kaupunkilaisia rakensi Jyväskylälle suunnitelman tavoitteisiin pääsemiseksi  – voimia ja hermoja säästelemättä.

”Ei tästä tule yhtään mitään! Me ei nyt saada tästä jutusta mitään kokonaiskuvaa…” Kahvia kuluu, rytättyjen post-it-lappujen keko kasvaa ja epätoivo lisääntyy jyväskyläläisen hotelli Alexandran kokoushuoneessa.

Koolla on kolmenkymmenen kaupunkilaisen vaikuttajajoukko, joka yrittää Sitran kaksipäiväisessä työpajassa puristaa kasaan tiekartan kohti päästötöntä, jätteetöntä ja kestävää kaupunkia. Poikkiyhteiskunnallisessa työryhmässä on edustajia niin julkiselta sektorilta, yrityksistä kuin järjestöistäkin, ja se on perehtynyt resurssiviisauden eri osa-alueisiin noin puolentoista vuoden ajan. Nyt ryhmän tavoitteet ovat kovat: viimeistään vuonna 2050 kaupungin on oltava hiilineutraali, se ei enää vie kiloakaan jätettä kaatopaikalle ja kaupunkilaisten elämän pitää sopia yhden maapallon kantokyvyn rajoihin – nykyisen 3,5 maapalloa vaativan elämäntyylin sijaan.

”Nämä ovat asioita, joihin meidän on joka tapauksessa sopeuduttava – tästä asiasta ollaan hyvin yksimielisiä. Viime aikoina jopa monet kansainväliset rahoituslaitokset ovat tehneet kytköksen ilmastonmuutoksen ja talouden trendien välillä – ja nyt ne analysoivat, miten ilmastonmuutos yhdessä luonnonvarojen hupenemisen kanssa vaikuttaa globaaliin kehitykseen”, oli Sitran johtaja Mari Pantsar-Kallio johdattanut ryhmäläisiä työhön ensimmäisenä työpajapäivänä.

”Ne kaupungit, jotka edelläkävijöinä pystyvät kehittämään ratkaisuja näihin haasteisiin, ovat tulevaisuuden menestyjiä. Jyväskylällä on kaikki mahdollisuudet tähän”, Pantsar-Kallio oli rohkaissut.

Tiekartan rakentaminen oli jaettu kuuteen kaistaan niin, että yksi ryhmä suunnitteli tavoitteita ja toimenpiteitä energiasektorille, toinen liikenteeseen, kolmas hahmotteli tulevaisuuden vesitaloutta, neljäs ruuan tuotantoa ja kulutusta, ja viides ryhmä keskittyi jäte- ja materiaalihuoltoon. Kuudennella kaistalla luonnosteltiin tulevaisuuden kaupunkilaisten arkea Kestävät yhteisöt -pienryhmässä.

”Tavoitteena on, että tämän työn päätteeksi syntyy innostava ja uskottava visio, johon saamme myös Jyväskylän kaupungin johdon sitoutumaan”, kertoi hankkeen vetäjä, johtava asiantuntija Lari Rajantie Sitrasta.

Ensimmäisenä päivänä ryhmäläiset olivat hahmotelleet tavoitetiloja ja välietappeja eri kaistoille ja päivän päätteeksi työn tulokset esiteltiin raadille, joka arvioi missä onnistuttiin ja missä on vielä parantamisen varaa. Vaikka palaute oli ollut kannustavaa, kehitettävääkin löytyi runsaasti.

Nyt toisena päivänä tiekartan suunnittelu pitää viedä toimenpidetasolle – ja työn määrä on valtava. Kestävät yhteisöt -ryhmä heittää vanhan työpaperinsa nurkkaan ja aloittaa viime hetkellä puhtaalta pöydältä. Raadin saapumiseen on enää puolisen tuntia eikä tarjolle tuotuihin hillomunkkeihin ehdi kukaan tässä vaiheessa koskeakaan. Liikenne-ryhmässäkin on kova tohina, mutta paperijätteen määrä ei sielläkään ole ainakaan vielä kääntynyt laskuun, päinvastoin:  pieniksi palloiksi rutistettuja ja yliviivailtuja lappusia on pöydällä iso kasa. Vesi-ryhmästä sentään kuuluu vielä kova naurunremakka.

”Paljonko suomalainen heittääkään keskimäärin ruokaa pois vuodessa? Jos kerrotaan se jyväskyläläisten määrällä ja arvioidaan, että vuonna 2030 ruokahävikki olisi vähentynyt 75 prosenttia, sehän tarkoittaisi että tällä alueella ihmisillä olisi noin 8 miljoonaa euroa enemmän käytettävissä! Sehän olisi aluetalouden kannalta iso juttu…”  mietti tähdelounasidean äiti, palvelupäällikkö Paula Puikkonen yhdessä ruokaryhmän kanssa.

Kello kolmelta saapuvat raatilaiset: apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto, kaupungin viestintäjohtaja Helinä Mäenpää, Saarijärven kaupunginjohtaja Timo Rusanen, Biotalous INKA:n kehittämispäällikkö Janne Salmi, maakunnan kehittämisjohtaja Hannu Korhonen ja Jyväskylän yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen. ”Täällähän haisee ihan työnteko”, joku raatilaisista toteaa.

Energian osalta tulevaisuutta esittelee Janne Pirttimäki Jyväskylän Energiasta:

”Tavoitteena on, että kaupungissa käytetään vain uusiutuvaa energiaa, joka saadaan puusta, tuulesta, auringosta ja esimerkiksi kaikki teollisuuden hukkalämpö hyödynnetään. Talotehtaat voisivat jo lähitulevaisuudessa pilotoida rakennuksiin valmiita aurinko- ja tuuliratkaisuja. Uusille alueille saa kaupungissa rakentaa vain energiapositiivisia taloja, ja esimerkiksi sähköautot ovat osa uusiutuvan energian hajautettua varastointiratkaisua…”

Kaikki ryhmät pääsevät esittelemään raadille työnsä. Puheissa vilahtelevat niin ravinnekierrätyshubit, biovoimalaitokset, yhteiskäyttöautot, sähköpyörät, hulevesiratkaisut kerrostaloihin, uudet liiketoimintamahdollisuudet kuin öljyriippuvuuden purkaminen. Jätteen sijaan puhutaan materiaaleista ja uudesta kiertotaloudesta. Hermostus ja tohina ovat tiessään, esitykset ovat visionäärisiä ja selkeitä – ja vaikka teknisiä innovaatioita toivotaankin, tulevaisuus rakennetaan jo olemassaolevien ratkaisujen pohjalle.

Raatilaiset nyökyttelevät: ryhmien esitykset ovat parantuneet edellispäivästä, lähitulevaisuuden tavoitteet kirkastuneet ja toimenpiteitä on jokaiselle kaistalle valmiina iso liuta. Lopputuloksena on tiekartta, jossa vuonna 2050 liikkuminen ja energiantuotanto on hiilineutraalia ja yhden maapallon rajoissa tuotettu ruoka luo hyvinvointia, terveyttä ja taloudellista kasvua. Vesiliiketoiminta on merkittävä tulonlähde ja vientiartikkeli. Jätehuolto on muuttunut materiaalihuolloksi, jossa neitseellisten raaka-aineiden kulutus on kestävää ja kierrätysmateriaalien käyttö on maksimoitu.

”Selkeitä esityksiä, loistavia tavoitteita ja paljon uusia mahdollisuuksia. Erityisesti nuo resurssiviisauden tuomat liiketoimintamahdollisuudet ja tulevaisuuden työpaikat lämmittävät mieltä”, apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto kommentoi.

Sekä Koivisto että kaupungin viestintäjohtaja Helinä Mäenpää ovat sitä mieltä, että tiekartta aineistoineen on otettava mahdollisimman nopeasti jatkotyöstettäväksi ja osaksi Jyväskylän kaupunkistrategiaa.

”Hämmennyin siitä, miten uskottavia nämä visiot olivat – vaikka tavoitteet ovat todella kovat. Eihän tällaisia ole millään suomalaiskaupungilla, ja kansainvälisestikin tämä on ainutlaatuinen juttu. Mutta minusta tämä on aivan mahdollinen ja houkutteleva tulevaisuus Jyväskylälle”, Mäenpää sanoi.

Seuraavaksi tiekartasta teetetään asiantuntijoilla tarkemmat laskelmat ja toimenpiteiden vaikutusten arviointi, minkä jälkeen tiekarttaa täydennetään tarvittaessa. Valmis tiekartta julkaistaan Sitran verkkosivuilla ja luovutetaan Jyväskylän kaupungin vapaasti hyödynnettäväksi.