sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Jo neljä hallitusta on systemaattisesti edistänyt terveysalan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) kasvua, aina siitä asti, kun alan kehittämiseksi laadittiin erillinen kasvustrategia vuonna 2014.
Myös Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa on merkittävä kirjaus alan kasvun edistämisestä. Ja miksei olisi, sillä kyseessä on eräs globaalisti nopeimmin kasvavista aloista, mistä voimme omalla osaamisellamme hyötyä. Lisäksi oma terveydenhoitojärjestelmämme tarvitsee ahdingossaan uusia ratkaisuja. Uudistustyöhön tarvitaan mukaan julkisen sektorin lisäksi suomalaista yksityisen sektorin osaamista, mistä hyödymme taloudellisesti, kun osaamista skaalataan maailmalle.
Sitra toteutti joulukuun 2023 ja kesäkuun 2024 aikana yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa neljä teemaa sisältäneen keskustelusarjan. Keskustelujen tarkoituksena oli käydä läpi kasvustrategian aikaansaannoksia kuluneiden 10 vuoden aikana, mutta etenkin luoda katsetta eteenpäin kasvun vahvistamiseksi. Keskustelusarjan syötteitä aiotaan hyödyntää STM:n johtamassa ohjelmatyössä yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.
Keskustelusarjassa käsiteltiin terveysdatan ja tekoälyn hyödyntämistä, hyvinvointialueiden ja yritysten TKI-yhteistyötä, sekä terveysalan osaamiskeskittymiä. Tilaisuudet tavoittivat yhteensä satoja asiantuntijoita paikan päällä ja verkossa. Kokosimme yhteen keskeisimpiä sisältöjä kevään keskustelusarjasta.
Terveysdata on TKI-toiminnan kivijalka, mutta datan käyttöön liittyvä lainsäädäntömme tarvitsee muutoksia
Terveysdatan hyödyntäminen on ollut kasvustrategian ytimessä. Suomi ryhtyi kunnianhimoisesti ja vailla kopioitavia malleja synnyttämään datan hyödyntämistä tukevaa infrastruktuuria vajaat kymmenen vuotta sitten. Nyt meillä on Euroopan unionin tietosuoja-asetuksen (GDPR) Tietosuoja-asetus (GDPR) Asetus (EU) 2016/679 eli Euroopan unionin uusi tietosuoja-asetus (GDPR) säätelee yksilön, yrityksen tai organisaation tekemää henkilötietojen käsittelyä EU:ssa. Avaa termisivu Tietosuoja-asetus (GDPR) kestävä lainsäädäntö, nk. toisiolaki, ja uusi viranomainen, Findata, terveysdatan käytön luvitukseen.
EU:n mittakaavassa Suomi on ollut kehitystyössä pioneeri, ja tätä on hämmästelty sekä Euroopassa että sen ulkopuolella. Kansallisen kehitystyömme arvoa nostaa merkittävästi se, että EU:hun ollaan luomassa – Suomen mallia mukaillen – yhtenäistä terveysdatan hyödyntämisen ympäristöä. Tätä koskeva asetus tulee näillä näkymin voimaan loppuvuodesta ja sitä aletaan soveltaa siirtymäaikojen jälkeen vuosikymmenen loppupuolella.
Omat käyttökokemuksemme ovat kuitenkin osoittaneet lainsäädännössämme merkittäviä kehittämistarpeita. Tästä syystä sosiaali- ja terveysministeriö on vastikään tiedottanut ryhtyvänsä tarvittaviin korjaustoimiin. Toisiolain lisäksi uudistetaan TKI-lainsäädäntöä kokonaisuudessaan mahdollistamaan paremmin terveysdatan hyödyntäminen, molemmat arvioidusti kahden seuraavan vuoden aikana. Edessä siis siintää sekä paranneltu kansallinen että vuosikymmenen lopulla vastaava eurooppalainen yhtenäinen terveysdatan käyttöä sääntelevä ympäristö.
Suomalaisilla toimijoilla on näistä lähtökohdista poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet ottaa muutoksesta maksimaaliset hyödyt irti terveydenhoidon, tutkimuksen ja alan innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi.
Hyvinvointialueiden TKI-ympäristöä tulee kehittää ja taata sille riittävät sekä ennustettavat resurssit
Hyvinvointialueiden TKI-ympäristön kehittäminen on herättänyt paljon keskustelua aina parlamentaariseen TKI-ryhmään asti. Yleisesti tunnustetaan, että ympäristö on saatava kuntoon, jotta voimme odottaa tutkimuksen ja kehitystyön johtavan myös hoitotyön paranemiseen. Mutta se, miten tämä tehdään, onkin monitahoisempi kysymys. Olennaista tässä on se, kuinka onnistumme yritysten kanssa tehtävässä TKI-yhteistyössä. Tämä on tärkeää jo siksi, etteivät hyvinvointialueet mitenkään kykene löytämään kaikkia ratkaisuja ilman yritysten osaamista.
Perusedellytys TKI-ympäristön kehittämiselle on riittävä resursointi. Sote-rahoitusraamit ovat ajaneet TKI-toimintaa ahtaalle muun palvelutoiminnan ohella. Rahoituslakiin sorvattiin viime metreillä korvamerkintä TKI-rahoitukselle, mutta mittakaava jäi alakanttiin. Lisäksi rahoituslaissa on elementtejä, jotka paradoksaalisesti rankaisevat hyvinvointialueita taloudellisesti tilanteissa, jossa ne saavat ulkopuolista TKI-rahoitusta. TKI-toiminta edellyttää myös henkilöresursseja hyvinvointialueilla, mikä on ratkaisevaa myös sen kannalta, voivatko yritykset ja hyvinvointialueet ylipäätään löytää toisensa – ilman käsipareja ei ole TKI-yritysyhteistyötä.
Hyvinvointialueiden TKI-ympäristöä tulisi myös systemaattisesti kehittää nykyisestä sirpalemaisesta ympäristöstä kohti laaja-alaisia, alustatyyppisiä malleja, joihin kyettäisiin sitomaan nykyistä paremmin tarvittavaa tukevaa osaamista kuten hankintaosaamista. Esimerkiksi innovaatioiden hankinta on nykyisin lainsäädännön osalta mahdollista, mutta se ei ole helppo eikä vakiintunut toimintatapa. Pirstaleinen ympäristö myös heikentää pienten ja aloittelevien terveysteknologiayritysten osallistumista hankintoihin tai tekee sen jopa mahdottomaksi. Toiveissa on, että joku tai jotkut hyvinvointialueet tarjoutuisivat tällaisiksi pilotointialueiksi.
Yritysten rahoittama lääketutkimus tuottaa vakiintuneella tasolla tutkimusinvestointeja Suomeen, mutta varaa olisi parantaa huomattavasti. Muut Pohjoismaat tulisi ottaa tässä vertailukohdaksi. Kliininen tutkimus on edellytys lääketutkimusyhteistyön syntymiselle ja tulisi jo pelkästään tästä syystä resursoida riittävästi, eikä pelkästään rahoituksellisesti vaan myös tutkijana toimimisen kannustimilla. Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, Suomessa ei edelleenkään ole kansallisia lääketutkimusinvestointeja tukevia yhteistyörakenteita. Ne auttaisivat kääntämään tutkimusinvestoinnit kasvuun kuten muissa Pohjoismaissa.
Tekoäly ja terveysdatan hyvä saatavuus yhdessä tarjoavat meille etumatkaa muihin verrattuna
Tekoälystä odotetaan merkittävää, jopa mullistavaa apua terveydenhoidon kehittymiseen aina kustannussäästöihin asti. Kaikki toimijat hyvinvointialueilta yrityksiin ja sosiaali- ja terveysministeriöön asti ovat keskusteluissa vahvasti yksituumaisia tekoälyn nopean käyttöönoton tarpeesta. Valmiita ratkaisuja on jo paljon tarjolla, joten kyseen ei tarvitse olla uuden kehittämisestä vaan olemassa olevien tuotteiden ja teknologioiden käyttöön ottamisesta. Jälkimmäisessä voidaan edetä hyvinkin nopeasti.
EU:n tekoälyasetus tuo tarpeita uudistaa kansallisia lainsäädäntöjä ja näitä on jo tunnistettukin esimerkiksi ennalta ehkäisevän terveydenhoidon osalta riskiryhmien tunnistamisessa. Lainsäädäntöä tulisi uudistaa samalla kunnianhimolla kuin aiemmin terveysdatan hyödyntämisen toisiolakia, jotta siitä ei muodostu pullonkaulaa tekoälyn käyttöönotolle. Hitaus tässä heikentäisi myös lupaavan suomalaisen yritystoiminnan kehittymistä. Terveysdatan hyvä saatavuus ja tekoäly yhdessä antaisivat meille sellaisia etuja terveydenhoidon uudistamisessa, joita harvalla maalla on.
Osaamiskeskukset kokoavat yhteen alan toimijoita, mutta rahoitustilanteen kiristyminen heikentää yhteistyötä
Terveysalan kansallisia osaamiskeskittymiä, kuten Biopankkien osuuskunta Suomi – FINBB, Kansallinen neurokeskus, Kansallinen syöpäkeskus ja uusimpana Kansallinen Lääkekehityskeskus Oy, ryhdyttiin perustamaan Terveysalan kasvustrategian myötä. Uusien kansallisten TKI-rakenteiden tarkoituksena oli vahvistaa osaamiskärkiämme ja lisätä toimijoiden välistä TKI-yhteistyötä melko hajanaisessa ympäristössämme. Osaamiskeskittymät ovat nyt olleet toiminnassa useamman vuoden ajan, joskin Kansallinen Lääkekehityskeskus Oy on vasta käynnistymässä.
Biokeskus Suomi koordinoi puolestaan terveysalan tutkimusinfrastruktuureja. Niillä on kiinteä yhteys lähes kaikkeen lääketieteelliseen tutkimukseen Suomessa ja kytkeytyvät siten myös osaamiskeskittymiin.
Niukasta rahoituspohjasta huolimatta osaamiskeskittymät ovat kyenneet eheyttämään oman alueensa toimintaa ja saamaan aikaan tuloksia. Näitä ovat biopankkien kohdalla hyvin mittava FinnGen-tutkimushanke ja Fingenious-palvelu, joka helpottaa biopankkidatan hyödyntämistä tutkimustyössä, sekä syövänhoidon iCAN-tutkimushanke. Uusiin rakenteisiin liittyy edelleen kehittämismahdollisuuksia, kuten myös niiden väliseen yhteistyöhön. Niitä kannattaisi myös markkinoida yhdessä kansainvälisesti. Osaamiskeskittymien työtä ja tuloksia tulee kanavoida entistä määrätietoisemmin terveydenhoidon kehittämiseen, vaikuttavuus edellä.
Lisäksi tutkimusinfrastruktuurit voitaisiin kiinnittää tietoisemmin keskittymien yhteyteen, ja niiden välistä yhteistyötä voitaisiin tiivistää. Niiden rahoituksessa on viime aikoina edistytty ja siihen liittyvää byrokratiaa on kyetty vähentämään. Silti kansainvälisten esikuvien kuten Ruotsin SciLifeLabin etumatka on edelleen merkittävä.
Jatkossa olisi myös arvioitava, ovatko toimintaa kansallisesti yhtenäistävät toimintamallit ja rakenteet tällä erää valmiita. Tarvetta olisi, sillä esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet vaativat merkittävänä kansansairautena vaativat uusia ratkaisuja. Tekoälyn hyödyntämiseksi on jo ryhdytty kokoamaan kansallista verkostoa.
Taloudellisessa puristuksessa olevien hyvinvointialueiden ahdinko kiristää myös osaamiskeskittymien taloutta ja heikentää niiden kehittämistä. Kansallisesti määritellyt osaamiskärjet tulisi jatkossa nähdä osana tutkimusinfrastruktuureja, joiden rahoitusta ylläpidetään strategisesti kestävällä ja ennustettavalla tavalla. Rahoitus ei voi heitellä nykyisellä tavalla osana hyvinvointialueiden yleistä taloutta kuten nyt tapahtuu.
Ala kasvaa ja vahvistuu varmuudella, kun kehittämistoimia ja rahoituskannustimia suunnataan strategisesti
Terveysalan kasvun edistämisessä on kuluneiden kymmenen vuoden aikana otettu merkittäviä askeleita. Olemme eräillä alueilla jopa kansainvälisesti johtavia maita. Yleinen kehittämisen näkymä on nyt myös huomattavasti tarkentunut aiemmasta, mikä näkyy myös tässä käsitellyistä keskustelutilaisuuksien päätelmien yksityiskohtaisuudesta.
Hyväkään suunnitelma kasvun edistämiseksi ei johda tuloksiin ilman riittäviä resursseja. Hyvinvointialueilla ei nyt näitä ole. Lisäksi alan kehittäminen perustuu pitkälti juuri hyvinvointialueiden kykyyn osallistua palveluja kehittävien terveys- ja hyvinvointipalvelujen TKI-toimintaan. Perusedellytys esimerkiksi on, että tutkimusyhteistyöstä koituvat tulot jäävät hyödyttämään hyvinvointialueiden toteuttamaa kehittämistyötä.
Tarvitaan nykyistä pidemmän aikavälin ennustettava rahoitusnäkymä. Parlamentaarinen T&K-ryhmä huomioi tämän työssään, ja tarpeeseen viitataan tuoreessa Tutkimus- ja innovaationeuvoston monivuotisessa suunnitelmassa. Nyt suunnitelma on konkretisoitava toimenpiteiksi. STM:n terveysalan kasvuohjelmatyö toimii tässä välineenä. Tarvittavat ainekset ovat kasassa, nyt vaan toimeen!
