sisällön esikatselussa tai sisältösivulla.
Sitra kysyi vuonna 2019 Suomessa asuvilta ihmisiltä mikä on ensisijainen taho, josta hakea apua arjen sujumiseen liittyvissä tilanteissa. Ylivoimaisesti suosituin vaihtoehto (35 %) oli ottaa yhteyttä terveyspalveluihin. Vain joka kymmenes ilmoitti etsivänsä tukea sosiaalipalveluista. Lähes yhtä moni ilmoitti, ettei tiedä mistä hakisi apua.
Terveyskeskusten kuormittuminen ei ole siis ihme, kun terveysongelmien lisäksi ne koetaan ensisijaisiksi paikoiksi saada apua myös sosiaalisiin haasteisiin liittyvissä tilanteissa.
Hyvinvointilähete on uusi toimintamalli, joka osaltaan taklaa yllä kuvattua vinoumaa. Mallissa tuodaan vahvemmin sosiaali- ja terveyspalvelut, kunnan palvelut ja kolmannen sektorin tuki yhteen. Tavoitteena on tunnistaa systemaattisemmin sosiaalisista syistä terveydenhuoltoon hakeutuvat, tarjota heille yksilöllistä tukea ja löytää heille sopiva apu sosiaalipalveluiden tai esimerkiksi kolmannen sektorin yhteisöllisen toiminnan parista.
Kopin ottaa linkkihenkilö, joka oikeiden palveluiden löytämisen lisäksi tarjoaa keskustelu- ja vertaistukea.
Hyvinvointilähetteen voi kirjoittaa esimerkiksi terveyskeskuslääkäri, fysioterapeutti tai sosiaalityöntekijä. Kopin ottaa linkkihenkilö, joka oikeiden palveluiden löytämisen lisäksi tarjoaa keskustelu- ja vertaistukea. Näin pystytään tarjoamaan paremmin tukea esimerkiksi yksinäisyyden lievittämiseen, varhaisen psykososiaalisen tuen tarpeeseen, tai vaikka ylivelkaantumisen tilanteessa.
Yksi toimintamallin tavoitteista on, että ihmisten kohtaamiin haasteisiin päästään tarttumaan aiempaa aikaisessa vaiheessa. Tällöin juuri kolmannen sektorin tarjoama yhteisöllinen toiminta voi usein olla sopiva ratkaisu. Näin voidaan lisätä ihmisen osallisuuden kokemusta omassa yhteisössään sekä edistää koko yhteisön hyvinvointia yhteisövaikuttavuuden keinoin (collective impact).
Parhaimillaan osallisuuden kokemuksen vahvistaminen saa asiakkaan näkemään itsensä osana yhteisöä, ja näin muuttaa tilannetta, joka olisi ollut uhka hänen hyvinvoinnilleen.
Linkkihenkilöt, joita voitaisiin kutsua myös hyvinvointivalmentajiksi tai hyvinvointiläheteiksi ovat toimintamallin ytimessä. Nimensä mukaisesti he toimivat linkkinä terveyspalveluiden, sosiaalipalveluiden ja kolmannen sektorin välillä. Heiltä ei edellytetä aikaisempaa sosiaali- tai terveydenhuollon koulutusta, mutta sitäkin enemmän kuuntelu- ja vertaistukitaitoja sekä ajantasaisia tietoja kolmannen sektorin palvelutarjonnasta.
Hyvinvointilähete kehitettiin Iso-Britanniassa – ensimmäinen suomalainen kokeilu Lapissa
Hyvinvointilähetteen esikuvana on toiminut Iso-Britanniassa kehitetty Social Prescribing -toimintamalli. Briteissä malli on otettu osaksi kansallista terveydenhuolto-ohjelmaa ja sen on todettu vähentäneen perusterveydenhuollon lääkärissä käyntejä viidenneksen. Toimintamallia on hyödynnetty myös Hollannissa ja Kanadassa.
Kun noin viidenneksellä terveydenhuollon piiriin hakeutuvilla syy onkin ennemmin sosiaalinen kuin terveydellinen, hyvinvointilähete on tapa vahvistaa ennaltaehkäisevää toimintaa, mutta myös resurssien tehokkaampaa kohdistamista palvelujärjestelmässä.
Yli puolessa lähetteistä syyksi oli mainittu yksinäisyys tai sosiaalisten kontaktien puute.
Hyvinvointilähetettä esiteltiin Suomessa osana Sitran koordinoimaa terveyskeskusten valmennusohjelmaa. Helmikuussa 2019 järjestetyssä Social Prescribing -seminaarissa Rovaniemellä hahmoteltiin toimintamallin kokeilemista Lapin maakunnan alueella. Lapin sairaanhoitopiiri lähti ensimmäisenä Suomessa hallinnoimaan kokeilua vuonna 2020 sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella.
Helmikuussa 2022 päättyneen Linkki lappilaiseen hyvinvointiin –hankeen kokemukset ovat olleet positiivisia ja toimintaa on päätetty jatkaa kokeilupaikkakunnilla – Kemijärvellä, Muoniossa, ja Enontekijällä. Sodankylässä toimintamallia käynnistellään mielenterveysstrategian toimeenpanorahoituksella. Siellä mallia sovelletaan erityisesti kuntalaisiin, joiden fyysinen tai psyykkinen hyvinvointi on vaarantunut tai vaarantumassa koronapandemian aiheuttamien rajoitustoimenpiteiden vuoksi.
Lapin kokeilun aikana hyvinvointilähetteitä ehdittiin tehdä kaikkiaan lähes sata kappaletta ja koulutusohjelmasta valmistui toistakymmentä linkkihenkilöä. Yli puolessa lähetteistä syyksi oli mainittu yksinäisyys tai sosiaalisten kontaktien puute, minkä on todettu selvästi heikentävän positiivisen mielenterveyden kokemusta. Erittäin tärkeäksi jatkokehittämisen paikaksi kokeilussa havaittiin alueiden kolmannen sektorin palveluiden tiedon saaminen yhteen portaaliin.
Hyvinvointilähetteellä on hyvät mahdollisuudet tulla uudeksi toimintatavaksi laajemminkin, sillä toimintamalli mainitaan vuoden 2022 hallitusohjelmaa tukevan valtionavustushaun oppaassa. Se on sijoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamisen ja kustannusvaikuttavuuden lisäämisen alle. Tavoitteena on edistää hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista. Kuvaus vastaa hyvinvointilähetetoimintaa ja sen toiminnan alueeksi määritellään kuntien sijaan hyvinvointialue.
Kattavan kuvauksen Hyvinvointilähete-toimintamallista ja kokeilusta sekä sen arvioinnista löydät täältä. Alan kansainvälinen konferenssi järjestetään marraskuussa 2022.
